18.1.2008

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. TÖRKEÄ RATTIJUOPUMUS
Rikoslaki 23 luku 4 § (1198/2002)
21.11.2006 Vaasa

A on yöaikaan kuljettanut henkilöautoa Palosaarentiellä ja Gerbyntiellä nautittuaan edellisen iltapäivän ja illan aikana alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon jälkeen ollut 2,53 promillea, ja olosuhteet ovat olleet sellaiset, että rikos on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.

Vastaus

A on myöntänyt syytteen oikeaksi.

2. LIIKENNETURVALLISUUDEN VAARANTAMINEN
Rikoslaki 23 luku 1 § (545/99)
Tieliikennelaki 3 § 1 ja 23 § 1
21.11.2006 Vaasa

A on kuljettaessaan omistamaansa henkilöautoa Alskatintien ja Gerbyntien risteyksessä tahallaan tai huolimattomuudesta käyttänyt liikenneolosuhteet huomioon ottaen liian suurta tilannenopeutta seurauksin, että hänen autonsa on kulkeutunut Tieliikennelaitoksen omistamalle liikenteenjakajalle törmäten etuosastaan liikennemerkkiin vaurioseuraamuksin. A:n menettely on ollut omiaan
aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.

Vastaus

A on myöntänyt syytteen oikeaksi.

- - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

- - -

Syyksilukeminen

A on syyttäjän kuvaamalla tavalla syyllistynyt siihen, mistä hänelle syytekohdissa 1 ja 2 on vaadittu rangaistusta.

Rangaistusseuraamus

A on illan ja yön aikana pitkän ajan kuluessa nauttinut alkoholia ja hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon jälkeen ollut erittäin korkea. A:n on täytynyt tietää lähtiessään ajamaan autolla, että hän ei ole ajokuntoinen. Oikeuskäytännön mukaan näin korkeasta promillemäärästä seuraa yleensä ehdoton vankeusrangaistus. A on jatkanut autolla ajoa senkin jälkeen, kun hän oli törmännyt autollaan liikenteenjakajaan Gerbyn- ja Alskatintien risteyksessä. Törmäyksen on katsottava olleen voimakas, koska autosta oli lauennut niin sanottu airbag ja auton renkaat olivat tyhjentyneet ilmasta. Tästä huolimatta A oli jatkanut ajoa aina siihen saakka kunnes poliisipartio oli pysäyttänyt hänet Palosaarella. Korkea promillemäärä ja menettelyn moitittavuus huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, että A on tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen, vaikka häntä ei ole aikaisemmin rikoksesta rekisteröity.

A soveltuu yhdyskuntapalveluun ja hän on antanut siihen suostumuksensa.

- - -

Tuomiolauselma

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Törkeä rattijuopumus 21.11.2006
2) Liikenneturvallisuuden vaarantaminen 21.11.2006

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS

3 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 90 tuntia.

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 23 luku 4 § 1/1
2) Rikoslaki 23 luku 1 §
Tieliikennelaki 3 § 1
Tieliikennelaki 23 § 1

- - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Ulla-Maj Leppäkorpi ja lautamiehet

VAASAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 18.1.2008

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Vahvennettuun kokoonpanoon määrääminen

Hovioikeuden presidentti on hovioikeuslain 8 §:n 2 momentin nojalla määrännyt asian ratkaistavaksi vahvennetussa kokoonpanossa.

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että hänelle tuomittu ehdoton vankeusrangaistus määrätään ehdolliseksi. - - -

Perusteet

A:n syyksi luetut rikokset ovat johtuneet ajattelemattomuudesta. Törmäyksen jälkeen hän oli jatkanut ajoaan ainoastaan siirtääkseen auton läheiselle parkkipaikalle. A ei ole aikaisemmin syyllistynyt rattijuopumukseen eikä hänellä ole merkintöjä rikosrekisterissä. A:n elämä on syytteessä tarkoitettua tapahtumaa lukuun ottamatta ollut säännöllistä ja järjestyksessä. Hän opiskelee insinööriksi. Huomioon ottaen hänen ikänsä ja ensikertalaisuutensa ehdollista vankeusrangaistusta on pidettävä riittävänä seuraamuksena.

Virallisen syyttäjän vastaus

Vaatimukset perusteineen

Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus seulotaan tai että se hylätään.

Käräjäoikeuden ratkaisu tai siellä noudatettu menettely ei ole virheellinen eikä vastaajan oikeusturva asian laatu huomioon ottaen muustakaan syystä edellytä valituksen käsittelyn jatkamista. Valituksessa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, minkä perusteella käräjäoikeuden tuomiota tulisi muuttaa.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Rangaistusseuraamus

Käräjäoikeus on tuominnut A:n hänen syykseen luetuista törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta yhteiseen kolmen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, jonka sijasta on määrätty yhdyskuntapalvelua 90 tuntia. Asiassa on kysymys siitä, voidaanko A:lle tuomittu vankeusrangaistus määrätä ehdolliseksi.

Rikoslain 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi (ehdollinen vankeus), jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista.

Vakiintuneen rangaistuskäytännön mukaan törkeästä rattijuopumusrikoksestakin ensikertalaiselle tuomittu vankeusrangaistus on lähtökohtaisesti ehdollinen. Jos tekijän veren alkoholipitoisuus on hyvin korkea, tulee ensikertalaisellekin harkittavaksi vankeusrangaistuksen tuomitseminen ehdottomana. Tässä arvioinnissa yleensä ratkaisevaa on, onko tekoa pidettävä veren alkoholipitoisuuden korkeuden ja tekoon liittyvien muiden olosuhteiden vuoksi erityisen vaarallisena. Merkitystä on annettu tällöin erityisesti ajomatkan pituudelle, liikenteen vilkkaudelle, jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen määrälle, muille liikenneolosuhteille, matkustajien mukanaololle sekä ajotavalle ja -nopeudelle.

A:n veren alkoholipitoisuus on ollut 2,53 promillea. Hänen kuljettamansa auto on liian suuren tilannenopeuden seurauksena kulkeutunut liikenteenjakajalle törmäten etuosastaan liikennemerkkiin. Törmäys on ollut niin voimakas, että auton kuljettajan puoleinen turvatyyny on lauennut ja auton kuljettajanpuoleiset renkaat ovat tyhjentyneet. A on vielä jatkanut ajoaan törmäyksen jälkeenkin. Ajo on tapahtunut hieman puolen yön jälkeen Vaasan kaupungissa taajama-alueella. Tekohetkellä A on ollut 20-vuotias eikä häntä ole aikaisemmin tuomittu rikoksesta rangaistukseen.

A:lle tuomittu yhteinen vankeusrangaistus on lyhyt. A:n ajama matka ei ole ollut kovin pitkä. Muu liikenne ei ole tapahtuma-aikana ollut vilkasta. Nämä seikat yhdessä A:n nuoren iän ja ensikertalaisuuden kanssa puoltavat vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdollisena.

Toisaalta A:n veren alkoholipitoisuus on ollut korkea. Hän on törmännyt ajon aikana liikenteenjakajalla olleeseen liikennemerkkiin ja jatkanut ajoaan sen jälkeenkin jonkin matkaa, kunnes poliisit olivat pysäyttäneet hänet. Ajo on tapahtunut taajama-alueella. Nämä teon vaarallisuutta kuvaavat seikat puoltavat ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista.

Edellä todettujen ehdollista vankeusrangaistusta puoltavien seikkojen perusteella ja huomioon ottaen, että A on hieman ennen syyllistymistään puheena olevaan tekoon täyttänyt 20 vuotta, hovioikeus päätyy seuraamuksen harkinnassa siihen, että rikosten vakavuudesta huolimatta ehdollista vankeusrangaistusta ja oheissakkoa voidaan tässä tapauksessa pitää riittävänä rangaistuksena. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi A olisi syytä määrätä ehdollisen vankeuden koeajaksi valvontaan.

- - -

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
Syyksi luetut rikokset 1 ja 2
3 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika alkaa hovioikeuden tuomion antamisesta ja päättyy 30.6.2009.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella 40 päiväsakkoa a 6 euroa = 240 euroa.

- - -

MUUT LAUSUNNOT

Tuomittua ei ole asetettava valvontaan.

Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenpresidentti Mikko Könkkölä (eri mieltä), hovioikeudenlaamanni Olli Varila, hovioikeudenneuvokset Pirjo Latvala, Jorma Rudanko, Marjukka Huuskonen (eri mieltä) ja Annette Laukkonen (eri mieltä) sekä hovioikeuslain 9 §:n mukainen jäsen, viskaali Eerika Hirvelä.

Äänestys hovioikeudessa.

ERI MIELTÄ OLEVIEN JÄSENTEN LAUSUNNOT ASIASSA R 07/676

Hovioikeudenneuvos Annette Laukkonen:

Hyväksyn hovioikeuden enemmistön perustelut kolmen ensimmäisen kappaleen osalta.

A:n veren alkoholipitoisuus on ajon jälkeen ollut 2,53 promillea. Ajo on tapahtunut puolen yön aikaan Vaasan kaupungin esikaupunkialueella. A:n kuljettama auto on liian suuren tilannenopeuden seurauksena Gerbyntien ja Alskatintien risteyksessä törmännyt etuosastaan liikenteenjakajalla olleeseen liikennemerkkiin. Törmäys on ollut niin voimakas, että auton kuljettajanpuoleinen turvatyyny on lauennut ja auton kuljettajanpuoleiset renkaat ovat tyhjentyneet. A on jatkanut ajoaan törmäyksen jälkeenkin, kunnes poliisipartio on pysäyttänyt hänet Palosaarella. Tekohetkellä A on ollut 20 -vuotias eikä häntä ole aikaisemmin tuomittu rikoksesta rangaistukseen.

A:lle tuomittu yhteinen vankeusrangaistus on lyhyt. Tämä seikka yhdessä hänen nuoren ikänsä kanssa puoltavat vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdollisena.

Toisaalta A:n veren alkoholipitoisuus on ollut korkea. Ajo on tapahtunut esikaupunkialueen pääkadulla ja teillä, joilla myöhäisestä ajankohdasta huolimatta on yleensä liikennettä. Ajoreitillä on myös ollut useampia isoja risteyksiä. Jo se, että A on kaupunkiolosuhteissa ajanut vahvassa humalatilassa on ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisten turvallisuudelle. Se, että A on ajanut liian suurta tilannenopeutta ja sen seurauksena edellä kerrotuin tavoin törmännyt liikenteenjakajalla olleeseen liikennemerkkiin osoittaa, ettei A ole vahvassa humalatilassaan kyennyt hallitsemaan ajoaan. Törmäyksen on täytynyt olla myös suhteellisen voimakas, koska auton turvatyyny oli lauennut ja renkaat tyhjentyneet. A:n ajo on ollut erityisen vaarallista muiden tielläliikkujien kannalta. A:n syyksi luettujen tekojen vakavuus ja huomattava humalatila puoltavatkin vahvasti vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana.

A on lähtenyt ajoon nautittuaan alkoholia pitkän ajan iltapäivän ja illan aikana. Hän on ajoon lähtiessään ollut tietoinen siitä, ettei ole ajokuntoinen. A:n syyllisyyttä lisää edelleen se, että hän on jatkanut ajoaan senkin jälkeen, kun hän oli edellä kerrotuin seuraamuksin törmännyt liikenteenjakajalla olleeseen liikennemerkkiin. A:n on tullut viimeistään tässä vaiheessa ymmärtää tekonsa vaarallisuus ja vahingollisuus. Ajo on kuitenkin päättynyt vasta poliisin pysäytykseen.

Katson, että rikoksen vakavuus ja vaarallisuus sekä rikoksesta ilmenevä A:n syyllisyys edellyttävät A:n nuoresta iästä ja ensikertalaisuudesta huolimatta ehdottoman vankeuden tuomitsemista. Myös yleisen rangaistuskäytännön mukaan tämänkaltaisista teoista, joissa tekijän korkean promillemäärän lisäksi myös tekijän tahallisuuden aste on korkea ja teko muutoinkin olosuhteet huomioon ottaen on aiheuttanut huomattavan vakavaa vaaraa, on tuomittava ensikertalaisellekin ehdoton vankeusrangaistus. Katson siten, ettei käräjäoikeuden A:lle tuomitsemaa kolmen kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta, jonka sijasta on tuomittu 90 tuntia yhdyskuntapalvelua, tule muuttaa.

Enemmistön päädyttyä muuttamaan A:lle tuomitun vankeusrangaistuksen ehdolliseksi totean, että ehdollisen rangaistuksen pituudesta, koeajasta, ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella tuomittavasta oheissakosta ja valvonnasta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

- - -

Hovioikeudenneuvos Marjukka Huuskonen:

Olen samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Laukkonen.

Hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä:

Hyväksyn hovioikeuden enemmistön perustelut kolmen ensimmäisen kappaleen osalta.

A:n veren alkoholipitoisuus on ollut 2,53 promillea eli hyvin korkea. A on kuljettanut henkilöautoa puolen yön aikaan Vaasan kaupungissa varsin tiheään asutulla taajama-alueella. Asiakirjoista ilmenee, että A on lähtenyt ajamaan käydäkseen lähialueella sijaitsevassa grillissä ja hänen ajomatkansa on ollut varsin lyhyt. A on kuljettanut kuitenkin autoa sellaisilla liikenneväylillä, jossa yöaikaankin on liikennettä ja nopeudet voivat olla varsin suuria. Hän on myös asiakirjojen perusteella pysähtynyt matkallaan tankkausta varten huoltoasemalle, jossa myös on myöhäiseen aikaan liikennettä. A ei ole humalatilansa vuoksi kyennyt hallitsemaan autoaan ja on törmännyt liikenteenjakajaan niin, että hänen autonsa on vaurioitunut. Vaikka A on näin havainnut, että hän ei kykene hallitsemaan ajoneuvoaan, on hän jatkanut kuitenkin ajoaan. Katson, että näillä perusteilla A on teollaan aiheuttanut muille erityistä vaaraa.

A on ollut teon tehdessään varsin nuori, mutta kuitenkin jo 20-vuotias. Hänellä on ollut yli kahden vuoden ajan henkilöauton kuljettamiseen oikeuttava ajokortti. A:n on täytynyt tietää tekonsa merkitys ja sen vaarallisuus. Toisin kuin enemmistö, en anna A:n iälle merkitystä seuraamusharkinnassa.

Edellä esitetyin perustein päädyn samaan lopputulokseen kuin hovioikeudenneuvos Laukkonen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

+