16.4.2007

Syyttäjän vaatimukset

Vastaus ja perusteet

Kohta 1

A on kiistänyt syytteen.

A on kiistänyt aiheuttaneensa kissoille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Kissat ovat kuolleet välittömästi hänen näiden niskan alapuolelle suorittamiensa lyöntien jälkeen. Toissijaisesti A on katsonut, että kysymys on korkeintaan lievästä eläinsuojelurikoksesta.

Kohta 2

A on kiistänyt syytteen, sillä hän ei ollut aiheuttanut vahinkoa tahallaan. A on selittänyt, ettei hän ollut tapahtumahetkellä tiennyt kissojen olevan kenenkään yksityistä omaisuutta, vaan päinvastoin kissojen käyttäytyminen ja olemus sekä vuodenaika oli antanut hänelle aiheen olettaa, että kissat olivat villiintyneitä luonnonvaraisia kissoja, jotka saa lopettaa.

Määrällisesti oikeaksi myöntämänsä B:n korvausvaatimuksen A on kiistänyt ensisijaisesti perusteeltaan ja toissijaisesti hän on vaatinut, että vahingonkorvausta tuli kohtuullistaa muun muassa sillä perusteella, että B oli jättänyt kissansa ilman valvontaa, ja näin ollen omalla toiminnallaan edesauttanut sitä, että vahinko oli voinut syntyä.

Käräjäoikeuden ratkaisun perustelut

Eläinsuojelulain mukaan eläimen lopettaminen on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti ja eläinsuojeluasetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä eläimen lopettamisesta.

Se, että eläimen lopettaminen tapahtuu niin nopeasti ja niin vähän kipua tuottaen kuin mahdollista, on turvattu antamalla eläinsuojeluasetuksessa tarkemmat säännökset eläinten lopettamisesta.

Eläinsuojeluasetuksen mukaan pienikokoiset seura- tai harrastuseläimet saadaan lopettaa ainoastaan ampumalla aivoihin tai käyttämällä kaasua, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman. Pentu tai poikanen saadaan kuitenkin alle kolmen päivän ikäisenä lopettaa lyömällä eläintä päähän niin voimakkaasti, että se välittömästi menettää henkensä.

A on viitannut siihen, että hän oli tappanut kissat sallittuna riistanhoitona.

Metsästyslakia sovelletaan metsästykseen ja rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen ja tappamiseen sekä riistanhoitoon. Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä rauhoittamattomista eläimistä säädetään.

Metsästyslain 1 §:n 3 momentin mukaan on näissä toimissa lisäksi sovellettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja eläinsuojelulaissa säädetään.

Tappaessaan yli kolmen päivän ikäiset kissat airolla lyömällä A on siis rikkonut eläinsuojelulakia ja eläinsuojeluasetusta siinäkin tapauksessa, että kyseessä olisivat olleet hänen väittämällään tavalla rauhoittamattomat eläimet.

Tekoväline, tekopaikka ja se, että kissoja on ollut kaksi ovat seikkoja, joiden vuoksi tekoa ei voida pitää olosuhteet huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

A on viitannut siihen, että hän oli käsityksensä mukaan tappanut kyseiset alueellaan olleet villiintyneet kissat eli rauhoittamattomat eläimet.

Syyttäjä on viitannut järjestyslakiin, jonka mukaan kissan omistajan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua.

Syyttäjä on edelleen viitannut siihen, että tapahtumapaikan, joka ei ole ollut edellä järjestyslaissa tarkoitettu alue, lähistöllä kulkee maan tavan mukaan yleisesti kotikissoja vapaana.

Näin on myös todistaja kotikissojen liikkumisesta alueella kertonut.

Vahingonteko on rangaistava ainoastaan tahallisena. Teon edellyttämään tahallisuuteen kuuluu tietoisuus siitä, että teon kohde on toisen omaisuutta.

A on tappanut kissat heti ne havaittuaan niitä enemmälti tarkkailematta, vaikka hänen on täytynyt noissa olosuhteissa käsittää, että kyseessä on varsin todennäköisesti toisen omaisuus, mihin mahdollisuuteen hän on suhtautunut hyväksyvästi tai ainakin välinpitämättömästi.

A on siten tahallaan oikeudettomasti hävittänyt asianomistaja B:n omaisuutta syyllistyen vahingontekoon.

Asiassa on näytetty, että kotikissat saattavat omakotitaloalueella liikkua vapaana. B:n kissat ovat jääneet vain hetkellisesti ilman valvontaa ja kissoja on välittömästi lähdetty etsimään. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan kissojen hetkellinen valvonnatta jättäminen ei ole sellainen laiminlyöntiin verrattava seikka, että vahingonkorvausta olisi tällä perusteella soviteltava. Selostaminsa perustein käräjäoikeus katsoi, että muitakaan perusteita vahingonkorvauksen sovitteluun ei ollut.

A on syyllistynyt niihin rikoksiin, joista hänelle on vaadittu rangaistusta.

Käräjäoikeuden ratkaisu

Käräjäoikeus tuomitsi A:n nuorena henkilönä tehdyistä eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta yhteiseen 40 päiväsakon sakkorangaistukseen ja velvoitti hänet korvaamaan B:lle aiheuttamansa vahingon 1 100 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

A on vaatinut, että syytteet hylätään ja hänet vapautetaan rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Toissijaisesti hän on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomiota muutetaan kohdassa 1 siten, että hänen syykseen luetaan lievä eläinsuojelurikos. A on myös vaatinut, että rangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja hänen maksettavakseen tuomittua vahingonkorvausta sovitellaan.

A on perusteinaan lausunut, että eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistö ei toteutunut pelkästään sillä, että teko oli eläinsuojelulain tai -asetuksen vastainen, vaan teon tuli lisäksi olla julma tai aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Lopettaessaan kissat hän ei ollut kohdellut niitä julmasti eikä aiheuttanut niille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Hän ei ollut aiheuttanut vahinkoa tahallaan, sillä hänellä oli ollut aihe olettaa kissojen olevan villiintyneitä luonnonvaraisia kissoja, jotka metsästyslain mukaan sai lopettaa. Vahingonkorvausta tuli sovitella muun muassa B:n oman myötävaikutuksen perusteella. B:n myötävaikutus ilmeni siinä, että kissat olivat olleet heitteillä ja järjestyslain vastaisesti irti.

Valitus

Vastaus

Syyttäjä on omasta puolestaan ja edustamansa B:n puolesta vaatinut, että valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomio oli oikea.

Eläinsuojelurikosta koskevan säännöksen esitöissä (HE 6/1997 s. 134) todetaan, että koska rikossäännöksessä ei ole mahdollista lyhyesti määritellä eläinten julman ja tuskallisen kohtelun kaikkia tekomuotoja, rikostunnusmerkistö määräytyisi edelleen suurelta osin eläinsuojelulain säännösten perusteella. Onko eläimen kohtelu julmaa tai tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttavaa, riippuu omalta osaltaan teon kohteena olevan eläimen lajista ja yleisesti vallitsevista käsityksistä siitä, millaiset teot aiheuttavat kipua ja tuskaa erilajisille eläimille (HE s. 136). Esitöissä on mainittu muun muassa eläimen lopettaminen hitaasti ja tuskallisesti eläimen pahoinpitelynä taikka joka tapauksessa toimena, jota voidaan pitää julmana tai tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttavana eläimen kohteluna (HE s. 135). Esitöiden mukaan eläinsuojelurikos voitaisiin katsoa lieväksi eläimelle aiheutetun kärsimyksen, kivun tai tuskan laadun perusteella, jos se on esimerkiksi lyhytaikaista tai luonteeltaan vähäistä (HE s. 136). Jotta teko voidaan katsoa lieväksi eläinsuojelurikokseksi, teon tulee olla myös kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Kuten käräjäoikeuskin on todennut eläinten lopettaminen nopeasti ja niin vähän kipua tuottaen kuin mahdollista on turvattu säätämällä eläinsuojeluasetuksessa niistä tavoista, joilla eläin saadaan lopettaa. Koska A on lopettanut kissat vastoin näitä säännöksiä, hän on kohdellut kissoja tarpeetonta kipua aiheuttaen. Tekotapa huomioon ottaen voidaan olettaa, että kissat ovat kuolleet suhteellisen nopeasti ja kipu ei ole ollut kovin pitkäaikaista. Tästä huolimatta hovioikeus käräjäoikeuden mainitsemin perustein päätyy kuten käräjäoikeuskin siihen, että tekoja ei voida kokonaisuutena arvostellen pitää vähäisinä.

Vahingonteon ja korvausvelvollisuuden osalta hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut. Rangaistuksen alentamiseen ei ole perusteita.

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

ASIAN OVAT RATKAISSEET

hovioikeudenneuvos Erkki Nenonen
hovioikeudenneuvos Marianne Wagner-Prenner
hovioikeudenneuvos Auli Vähätörmä, joka on myös esitellyt asian

Lainvoimainen

Etusivulle

Päivitetty 19.6.2007

LAINVOIMAISUUSTIEDOT