Finlex ®

Oikeudenkäyntimenettely - Petos - Asianomistaja

Syytteen teonkuvauksen mukaan vastaaja oli erehdyttänyt syytteessä luetellut henkilöt työskentelemään yrityksessään salaamalla, ettei hänellä ollut aikomustakaan suorittaa heille palkkoja seurauksin, että työntekijät olivat joutuneet hakemaan palkkasaatavansa palkkaturvana työvoimapiiriltä. Syytteen mukaan menettelystä oli aiheutunut Suomen valtiolle sen vastaajan palkkaamille henkilöille palkkaturvana maksamien palkkojen suuruinen tappio.

Välitön vahinko vastaajan menettelystä oli syytteestä luettavasti aiheutunut erehdytetyille työntekijöille. Oikeus vahingonkorvausvaatimuksen esittämiseen oli palkkaturvalain 5 §:n perusteella siirtynyt valtiolle työvoimapiiriin toimiston päätettyä maksaa maksamatta olevat saamiset kyseisille työntekijöille.

Hovioikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoi, ettei valtiolle sen oman päätöksen johdosta syntyneessä saamisessa ole kyseessä sille välittömästi rikoksen perusteella aiheutuneesta vahingosta ja ettei se siten voi olla asiassa asianomistaja.

Vrt. KKO:1984-II-52

Backman, Eero: Rikosoikeuden yleiset opit korkeimmassa oikeudessa vuosina 1980-1986, LM 1990, s. 19-25 Eerola, Risto: Asianomistajan asema ja kollektiiviset intressit, teoksessa Uussubjektit, toim. Seppo Koskinen ja Aarre Tähti, Turku 1991, s. 208-216 Hallituksen esitys 66/1988 vp. s. 132 Palmgren, Bo: Målsägandes åtalsrätt. Helsinki 1939, s. 136-138 Ståhlberg, Kaarlo L: Petoksesta. Vammala 1964, s. 101-113 Träskman, Per Ole: Åtalsrätt. Helsinki 1980, s. 63

Jäsenet: Markku Oksala, Raimo Risku ja Jorma Rudanko

Esittelijä: Pasi Vihla

Lainvoimainen (LVT:1)