Pohjois-Suomen HAO 10.06.2019 19/0261/2

Luottamustoimista pidättäminen - Lex Kittilä - Kuntalaki 109 a § - kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaaminen

Diaarinumero: 00975/18/1299, 00979/18/1299, 00983/18/1299, 00989/18/1299, 01000/18/1299, 01066/18/1299, 01080/18/1299, 01101/18/1299, 01102/18/1299
Taltionumero: 19/0261/2
Antopäivä: 10.6.2019

Valtiovarainministeriö oli pidättänyt kuntalain 109 a §:n 4 momentin perusteella Kittilän kunnan luottamustoimista 20 luottamushenkilöä siihen saakka, kunnes kyseisiä luottamushenkilöitä vastaan nostetut syytteet päätöksessä mainituissa rikosasioissa oli käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Hallinto-oikeus kumosi päätöksen 10 luottamushenkilön luottamustoimista pidättämisen osalta. 10 luottamushenkilön osalta valitukset hylättiin.

Hallinto-oikeus totesi, että Lapin käräjäoikeuteen oli tullut vireille kolme eri rikosasiaa, joissa vastaajina oli Kittilän kunnan luottamushenkilöitä. Ensimmäisessä rikosasiassa, jossa asianomistajina olivat Kittilän kunta ja kunnan entinen kunnanjohtaja, osalle nykyisistä kunnan luottamushenkilöistä oli vaadittu rangaistusta törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Toisessa rikosasiassa osalle luottamushenkilöistä oli vaadittu rangaistusta virka-aseman väärinkäyttämisestä, toissijaisesti virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kolmannessa rikosasiassa työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä sekä virka-aseman väärinkäyttämisestä, toissijaisesti virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Valtiovarainministeriön asettaman kuntalain 109 a ja 109 b §:ssä tarkoitetun selvitysryhmän laatiman selvityksen perusteella voitiin todeta, että Kittilän kunta oli ajautunut viime vuosina johtamisen ja päätöksenteon kriisiin. Kunnan hallinto oli poikkeuksellisissa vaikeuksissa, mikä näkyi eripuraisena päätöksentekona, epäluottamuksen ilmapiirinä, avainhenkilöiden vaihdoksina, henkilöstön stressaantumisena ja sairauspoissaoloina. Luottamushenkilöorganisaatio oli ajautunut kahteen leiriin. Hallinnossa vallitsi pelon ilmapiiri. Taustalla oli rikosprosessiin johtanut kunnanjohtajan erottamisprosessi. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden roolit eivät olleet selkeät. Luottamushenkilö toimi poikkeuksellisen usein kunnanhallituksen esittelijänä. Luottamushenkilöt puuttuivat myös valmisteluun ja siihen, mitä asioita kunnanhallituksen esityslistalle otettiin.

Hallinto-oikeus katsoi, kuten valtiovarainministeriökin, että ensimmäiseen rikosasiaan liittyvä syyte oli kuntakentällä poikkeuksellinen ja koski vakavia rikosepäilyjä. Syytteen teonkuvauksen mukaan teot olisivat tahallisia ja täyttäisivät myös törkeän rikoksen teonkuvauksen. Teot oli tehty luottamustoimissa ja asianomistajana törkeässä rikoksessa oli Kittilän kunta. Ottaen kuitenkin huomioon, että seitsemän luottamushenkilön osalta oli kysymys ainoastaan yhden päätöksen tekoon osallistumisesta, kahden luottamushenkilön osalta yhden päätöksen valmisteluun ja sen tekoon osallistumisesta sekä yhden luottamushenkilön osalta yhden päätöksen tekoon ja sen täytäntöönpanoon osallistumisesta, hallinto-oikeus katsoi, ettei heidän pidättäminen luottamustoimista ollut välttämätöntä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi. Tämän vuoksi hallinto-oikeus kumosi valtiovarainministeriön päätöksen siltä osin, kuin se koski edellä mainittujen kymmenen luottamushenkilön pidättämistä luottamustoimistaan.

Muille valtiovarainministeriön luottamustoimistaan pidättämille kymmenelle luottamushenkilöille oli vaadittu rangaistusta useammasta kuin yhdestä rikoksesta ja yksi rikosepäily koski törkeää virka-aseman väärinkäyttämistä, jossa asianomistajana entisen kunnanjohtajan lisäksi oli Kittilän kunta. Myös tekokokonaisuus oli laajuudeltaan merkittävä. Kun kunnanvaltuusto ei selvitysryhmän esityksestä huolimatta ollut pidättänyt mainittuja luottamushenkilöitä toimistaan kuntalain 85 §:n 4 momentissa säädetyllä perusteella, oli valtiovarainministeriöllä ollut toimivalta päättää asiasta. Hallinto-oikeus katsoi, että edellä mainittujen luottamushenkilöiden pidättäminen luottamustoimistaan oikeudenkäynnin ajaksi oli ollut välttämätöntä kunnan päätöksenteon saattamiseksi lain mukaiseksi sekä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi, ottaen huomioon epäiltyjen rikosten vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut asiassa ilmenneet seikat. Pelkästään se, että luottamushenkilöt eivät olisi osallistuneet niiden asioiden käsittelemiseen, joiden käsittelemiseen he esteellisyyttä koskevien säännösten mukaan olisivat muutoinkin olleet esteellisiä osallistumaan, ei olisi tässä tapauksessa turvannut kunnan päätöksenteon uskottavuutta ja luotettavuutta riittävästi. Kun valtion virkamiesten virantoimituksesta pidättämiseen ei sovelleta kuntalain 109 a §:ää, ei valituksenalaista päätöstä voitu myöskään pitää yhdenvertaisuuden periaatteen vastaisena sillä Kittilän kunnan valituksessa esitetyllä perusteella, että virkamiesten kohdalla vastaavissa tilanteissa ei ollut ryhdytty minkäänlaisiin virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin ennen käräjäoikeuden ratkaisua tai mahdollista tuomiota. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi valtiovarainministeriön päätöstä ei ollut kumottava siltä osin, kuin se koski muiden kymmenen luottamushenkilön pidättämistä luottamustoimistaan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Aila Kovala, Anna-Kaisa Marski ja Riitta Arjas. Asian esittelijäjäsen Riitta Arjas.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.