30.1.1995

Toimeentulotuen hakija oli 26-vuotias 7-, 4- ja 3-vuotiaan
lapsen yksinhuoltaja, joka suoritti kansanopistossa peruskouluopintoja.
Hän oli saanut opintotukilain mukaista aikuisopintorahaa,
mutta ei ollut edes hakenut opintolainan valtiontakausta.
Hän oli katsonut, että lainan ottaminen ei olisi
järkevää tässä vaiheessa, vaan ehkä vasta ammattiin tähtäävien
opintojen yhteydessä.
Sosiaalilautakunta oli myöntänyt perheelle toimeentulotukea
marraskuulle 1994. Toimeentulotukilaskelmassa opintolainaa
vastaava 1 700 markkaa oli luettu hakijan tuloksi.
Lääninoikeus katsoi, että myös opiskelijan ja hänen perheensä
osalta riippuu olosuhteista, merkitseekö mahdollisuus lainan
saamiseen, että perhe voi saada toimeentulonsa tai osan siitä
lainan avulla. Lääninoikeus katsoi, että valittajan olosuhteet
huomioon ottaen hänellä oli ollut päteviä syitä olla ottamatta
opintolainaa perheen toimeentulon turvaamiseen. Riippumatta
siitä, olisiko hän voinut saada lainan käyttöönsä
marraskuussa 1994, opintolainaa vastaavaa määrää ei ollut
luettava hänen tulokseen.
SosiaalihuoltoL_30_§
SosiaalihuoltoL_32_§ VNp_toimeentulotuen_yleisistä_perusteista_(988/93)