Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1058/2024

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2025 maksettavasta tuotantosidonnaisesta tulotuesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain (1332/2022) 15 §:n 5 momentin, 16 §:n 4 momentin ja 17 §:n 2 momentin nojalla:

1 §Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään sellaisesta vuodelta 2025 maksettavasta tuotantosidonnaisesta tulotuesta, jota voidaan myöntää aktiiviviljelijälle jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115, jäljempänä suunnitelma-asetus , 32–34 artiklan mukaisena:

1) 

Manner-Suomen tukialueen AB ja Manner-Ahvenanmaan emolehmä- ja lypsylehmäpalkkiona ( emo- ja lypsylehmäpalkkio );

2) 

Manner-Suomen tukialueen AB, Manner-Ahvenanmaan ja tukialueen C sonnipalkkiona ( sonnipalkkio );

3) 

tukialueen AB ulkosaariston nautapalkkiona ( ulkosaariston nautapalkkio );

4) 

tukialueen AB teurashiehopalkkiona ( teurashiehopalkkio );

5) 

Manner-Suomen tukialueen AB uuhipalkkiona;

6) 

tukialueen AB ulkosaariston ja Manner-Ahvenanmaan uuhipalkkiona sekä tukialueen AB kuttupalkkiona;

7) 

teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiona;

8) 

tärkkelysperunapalkkiona;

9) 

erikoiskasvipalkkiona.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) 

nautaeläimellä kesynautaa, biisonia ja niiden risteytystä sekä vesipuhvelia;

2) 

nautarekisterillä tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 109 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain (1069/2021) 30 §:n mukaista rekisteriä;

3) 

teurashieholla enintään neljän vuoden ikäistä teurastettua poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä;

4) 

palkkiokelpoisuuspäivällä päivää, jonka eläin on ollut palkkiokelpoisena maatilalla;

5) 

poikimisella normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa synnyttämistä, nautaeläimen vähintään seitsemän kuukauden tiineysajan jälkeen tapahtuvaa luomista sekä vuohen ja lampaan luomista;

6) 

uuhella yli 12 kuukauden ikäistä naaraspuolista lammasta;

7) 

kutulla yli 12 kuukauden ikäistä naaraspuolista vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta;

8) 

karitsalla enintään 12 kuukauden ikäistä lammasta, joka ei ole poikinut;

9) 

kilillä enintään 12 kuukauden ikäistä vuohta, joka ei ole poikinut, ei kuitenkaan kääpiövuohta;

10) 

lammas- ja vuohirekisterillä eläinterveyssäännöstön 109 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 30 §:n mukaista rekisteriä;

11) 

mahdollisesti palkkiokelpoisella eläimellä eläintä, joka saattaa täyttää palkkiokelpoisuusedellytykset eläimistä maksettavan tuotantosidonnaisen tulotuen saamiseksi tukivuonna.

3 §Tukialueet

Suunnitelma-asetuksen 32–34 artiklan mukaista tuotantosidonnaista tulotukea voidaan myöntää eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien korvaus- ja tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1379/2022) 2 §:ssä tarkoitetuilla tukialueilla AB ja C mainitun asetuksen liitteessä 1 säädetyn aluejaon mukaisesti. Maatila sijaitsee sillä tukialueella, jolla sen talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, maatilan katsotaan sijaitsevan sillä tukialueella, jolla pääosa sen pelloista sijaitsee.

4 §Lypsylehmistä, emolehmistä, sonneista, uuhista ja kutuista maksettavien palkkioiden yleiset edellytykset

Lypsylehmistä, emolehmistä, sonneista, uuhista ja kutuista maksettavat palkkiot voidaan myöntää eläimestä, joka on tunnistettu ja rekisteröity eläinterveyssäännöstön 102 artiklassa ja IV osan I osaston 2 luvun 1 jaksossa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 22 ja 23 artiklassa, III osan I osaston 1 ja 2 luvussa sekä III osan II osaston 1 ja 2 luvussa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 soveltamissäännöistä tiettyjen pidettävien maaeläinten jäljitettävyyden osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/520 3, 13 ja 14 artiklassa säädetyn mukaisesti sekä eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti. Täyden palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että maatilan kaikki palkkiojärjestelmässä kalenterivuoden aikana palkkiokelpoiset ja mahdollisesti palkkiokelpoiset eläimet on tunnistettu ja rekisteröity edellä mainittujen säädösten mukaisesti ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa.

Lypsylehmien, emolehmien, sonnien, uuhien ja kuttujen tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa suunnitelma-asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päivämäärä on 31 päivä tammikuuta 2025. Palkkio voidaan myöntää eläimestä, jonka tunnistus- ja rekisteröintivaatimukset täyttyvät ja joka on tuenhakijan hallinnassa edellä mainittuna päivänä. Edellä mainitun päivän mukainen eläimen rekisteröinti nautarekisterissä tai lammas- ja vuohirekisterissä määrittää toimenpiteen tai toimenpiteet, joissa eläin on palkkiokelpoisena tai mahdollisesti palkkiokelpoisena eläimenä vuonna 2025 edellyttäen, että tuenhakija on hakenut kyseisestä toimenpiteestä myönnettävää palkkiota. Jos tunnistus- ja rekisteröintivaatimukset eivät täyty edellä mainittuna päivänä, eläin on palkkiokelvoton.

Lypsylehmä tai emolehmä on mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt viimeistään 29 päivänä helmikuuta 2024. Sonni on muualla kuin ulkosaaristossa mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt viimeistään 2 päivänä joulukuuta 2024. Ulkosaaristossa sonni on mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Uuhi ja kuttu on mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt viimeistään 30 päivänä joulukuuta 2024.

5 §Emo- ja lypsylehmäpalkkion myöntämisen edellytykset

Palkkio voidaan myöntää palkkiokelpoisesta emolehmästä ja lypsylehmästä, joka on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Edellytyksenä on lisäksi, että maatila toimittaa maitoa tai maidosta jalostettuja tuotteita myyntiin tai myy nautaeläimiä eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

6 §Emo- ja lypsylehmäpalkkioon oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskeminen

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella emolehmistä ja lypsylehmistä maksettava palkkio määräytyy, lasketaan nautarekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy nautarekisterin perusteella tuenhakijan hallinnassa 1 päivästä helmikuuta 31 päivään joulukuuta 2025 olleiden palkkion ehdot täyttävien emolehmien ja lypsylehmien palkkiokelpoisuuspäivien perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten eläinten palkkiokelpoisuuspäivät, jakamalla summa luvulla 334 ja pyöristämällä tulos kahden desimaalin tarkkuuteen.

7 §Emo- ja lypsylehmäpalkkion määrä

Emo- ja lypsylehmäpalkkiota myönnetään Manner-Suomen tukialueella AB enintään 670 euroa eläintä kohden. Emo- ja lypsylehmäpalkkiota myönnetään Manner-Ahvenanmaalla enintään 800 euroa eläintä kohden.

Emo- ja lypsylehmäpalkkiota voidaan myöntää enintään 42,9 miljoonaa euroa Manner-Suomen tukialueella AB. Emo- ja lypsylehmäpalkkiota voidaan myöntää enintään 2,0 miljoonaa euroa Manner-Ahvenanmaalla. Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa edellä mainitun tukialueittaisen enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

8 §Sonnipalkkion myöntämisen edellytykset

Sonnipalkkio voidaan myöntää vähintään 11 kuukauden ikäisestä sonnista, joka on ollut vuonna 2025 maatilalla yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta alkaen aikaisintaan siitä päivästä, jolloin edellä mainittu ikävaatimus on täyttynyt. Edellytyksenä on lisäksi, että maatila myy sonneja eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

9 §Sonnipalkkion määrä

Sonnipalkkiota myönnetään Manner-Suomen tukialueella AB ja Manner-Ahvenanmaalla enintään 560 euroa eläintä kohden. Sonnipalkkiota myönnetään tukialueella C enintään 170 euroa eläintä kohden.

Sonnipalkkiota voidaan myöntää enintään 14,6 miljoonaa euroa Manner-Suomen tukialueella AB ja Manner-Ahvenanmaalla. Sonnipalkkiota voidaan myöntää tukialueella C enintään 17,9 miljoonaa euroa. Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa edellä mainitun tukialueittaisen enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

10 §Ulkosaariston nautapalkkion myöntämisen edellytykset

Ulkosaariston nautapalkkio voidaan myöntää emolehmästä ja lypsylehmästä, joka on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna, sekä vähintään 12 kuukauden ikäisestä sonnista. Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella palkkio määräytyy, lasketaan 6 §:ssä säädetyllä tavalla.

Ulkosaariston nautapalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että maatila toimittaa maitoa tai maidosta jalostettuja tuotteita myyntiin tai myy nautaeläimiä eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

11 §Ulkosaariston nautapalkkion määrä

Nautapalkkiota myönnetään tukialueen AB ulkosaaristossa enintään 1 250 euroa eläintä kohden.

Tukialueen AB ulkosaaristossa nautapalkkiota voidaan myöntää enintään 2,2 miljoonaa euroa. Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa edellä mainitun enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

12 §Emo- ja lypsylehmäpalkkion sekä ulkosaariston nautapalkkion maksaminen

Emo- ja lypsylehmäpalkkio sekä ulkosaariston nautapalkkio maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisessä erässä palkkio maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä helmikuuta 15 päivään syyskuuta. Toinen erä maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä helmikuuta 31 päivään joulukuuta. Toisessa erässä maksettavasta palkkion määrästä vähennetään ensimmäisessä erässä maksettu palkkion määrä.

Samasta eläimestä maksettava emo- ja lypsylehmäpalkkio tai ulkosaariston nautapalkkio voidaan jakaa useammalle tuenhakijalle niiden palkkiokelpoisuuspäivien määrän perusteella, jonka eläin on ollut kyseisen tuenhakijan hallinnassa.

Jos eläimestä on maksettu 8 §:ssä tarkoitettua sonnipalkkiota, siitä ei voida maksaa ulkosaariston nautapalkkiota.

13 §Sonnipalkkion maksaminen

Sonnipalkkio maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisessä erässä palkkio maksetaan eläimistä, joiden tilallapitoaika on täyttynyt viimeistään 15 päivänä syyskuuta. Toisessa erässä palkkio maksetaan eläimistä, joiden tilallapitoaika on täyttynyt viimeistään 31 päivänä joulukuuta.

Samasta sonnista voidaan maksaa sonnipalkkio vain kerran eläimen elinaikana. Jos eläimestä on maksettu 10 §:ssä tarkoitettua ulkosaariston nautapalkkiota, siitä ei voida maksaa sonnipalkkiota. Palkkio maksetaan sille tuenhakijalle, jonka osalta Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain (1332/2022) 15 §:n 2 momentissa tarkoitettu tilallapitoaika ensin täyttyy.

14 §Teurashiehopalkkion myöntämisen edellytykset

Teurashiehopalkkio voidaan myöntää nautarekisterin tietojen perusteella hiehosta:

1) 

joka on vuonna 2025 teurastettu sellaisessa elintarvikelain (297/2021) 5 §:n 2 momentin 21 kohdassa tarkoitetussa poroteurastamossa tai 22 kohdassa tarkoitetussa teurastamossa, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti;

2) 

jonka ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; ja

3) 

jonka ruhopaino on vähintään 170 kiloa.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei myönnetä palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon hallinnassa ennen teurastusta.

Palkkio voidaan myöntää sille tuenhakijalle, jonka maatilalla hieho on ollut yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuorokautta vuoden 2025 aikana ja joka täyttää edellä mainitun tilallapitoaikaa koskevan vaatimuksen viimeisenä ennen eläimen teurastusta.

Teurashiehojen tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa suunnitelma-asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päivämäärä on 10 päivä tammikuuta 2025. Teurashiehopalkkio voidaan myöntää eläimestä, joka on tunnistettu ja rekisteröity tämän asetuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja joka on tuenhakijan hallinnassa edellä mainittuna päivänä.

Teurashieho on mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt aikaisintaan 10 päivänä tammikuuta 2021 ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

15 §Teurashiehopalkkion määrä

Teurashiehopalkkiota myönnetään tukialueella AB enintään 250 euroa eläintä kohden. Tukialueella AB teurashiehopalkkiota voidaan myöntää enintään 1,6 miljoonaa euroa. Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa edellä mainitun enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

16 §Teurashiehopalkkion maksaminen

Teurashiehopalkkio vuonna 2025 teurastetuista eläimistä maksetaan yhdessä erässä.

17 §Uuhipalkkioiden myöntämisen edellytykset

Uuhipalkkiota myönnetään uuhien keskimääräisen määrän perusteella siten, että palkkiokelpoisten uuhien enimmäismäärä voi olla enintään vuonna 2025 syntyneiden karitsoiden määrä. Edellytyksenä on lisäksi, että maatila myy lampaita eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Jos tuenhakija on vuonna 2025 aloittanut lampaiden pidon, karitsoiden määrä ei rajoita palkkiokelpoisten uuhien enimmäismäärää. Lampaiden pito katsotaan aloitetuksi, kun tuenhakijalle on syntynyt velvollisuus tehdä lampaita koskevia ilmoituksia eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 30 §:ssä tarkoitettuun eläinrekisteriin.

Poikimisilmoitukset lammas- ja vuohirekisteriin on tehtävä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2026. Määräajan jälkeen tehtyä ilmoitusta ei oteta huomioon laskettaessa keskimääräistä eläinmäärää.

18 §Kuttupalkkion myöntämisen edellytykset

Kuttupalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että maatila toimittaa vuohenmaitoa tai vuohenmaidosta valmistettuja tuotteita myyntiin ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa. Maatilalla on oltava sopimus maitoa jalostavan laitoksen kanssa, maatilan on tehtävä elintarvikelain 10 §:ssä tarkoitettu ilmoitus elintarviketoiminnasta tai tilalla on oltava mainitun lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu hyväksytty elintarvikehuoneisto viimeistään sinä päivänä, jolloin eläimistä maksettavaa tuotantosidonnaista tulotukea koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää.

19 §Uuhista ja kutuista maksettaviin palkkioihin oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskeminen

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella uuhista ja kutuista maksettavat palkkiot määräytyvät, lasketaan lammas- ja vuohirekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy rekisterin perusteella tuenhakijan hallinnassa 1 päivästä helmikuuta 31 päivään joulukuuta 2025 olleiden palkkion ehdot täyttävien eläinten palkkiokelpoisuuspäivien perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla eläinryhmittäin yhteen yksittäisten eläinten palkkiokelpoisuuspäivät, jakamalla summa luvulla 334 ja pyöristämällä tulos kahden desimaalin tarkkuuteen.

20 §Manner-Suomen tukialueen AB uuhipalkkion määrä

Uuhipalkkiota myönnetään Manner-Suomen tukialueella AB enintään 65 euroa eläintä kohden. Manner-Suomen tukialueella AB uuhipalkkiota voidaan myöntää enintään 1,12 miljoonaa euroa. Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa edellä mainitun enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

21 §Tukialueen AB ulkosaariston ja Manner-Ahvenanmaan uuhipalkkion sekä tukialueen AB kuttupalkkion määrä

Uuhipalkkiota myönnetään tukialueen AB ulkosaaristossa ja Manner-Ahvenanmaalla ja kuttupalkkiota myönnetään tukialueella AB enintään 144 euroa eläintä kohden. Uuhipalkkiota tukialueen AB ulkosaaristossa ja Manner-Ahvenanmaalla sekä kuttupalkkiota tukialueella AB voidaan myöntää yhteensä enintään 0,88 miljoonaa euroa. Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa edellä mainitun enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

22 §Uuhipalkkioiden ja kuttupalkkion maksaminen

Uuhipalkkiot ja kuttupalkkio maksetaan yhdessä erässä. Samasta eläimestä maksettava palkkio voidaan jakaa useammalle tuenhakijalle niiden palkkiokelpoisuuspäivien määrän perusteella, jonka eläin on ollut kyseisen tuenhakijan hallinnassa.

23 §Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkion myöntämisen edellytykset

Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää lammas- ja vuohirekisterin tietojen perusteella karitsasta ja kilistä:

1) 

joka on vuonna 2025 teurastettu sellaisessa elintarvikelain 5 §:n 2 momentin 21 kohdassa tarkoitetussa poroteurastamossa tai 22 kohdassa tarkoitetussa teurastamossa, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti; ja

2) 

jonka ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi.

Teuraskaritsapalkkiota voidaan myöntää karitsoista, joiden ruhopaino on vähintään 18 kiloa. Teuraskilipalkkiota voidaan myöntää kileistä, joiden ruhopaino on vähintään 10 kiloa. Palkkio voidaan myöntää sille tuenhakijalle, jonka maatilalla karitsa tai kili on ollut yhtäjaksoisesti vähintään kymmenen vuorokautta vuoden 2025 aikana ja joka täyttää edellä mainitun tilallapitoaikaa koskevan vaatimuksen viimeisenä ennen eläimen teurastusta.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon hallinnassa ennen teurastusta.

Viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2026 lammas- ja vuohirekisteriin tehdyt teurastusilmoitukset otetaan huomioon tukivuoden eläinmäärää laskettaessa.

Teuraskaritsoiden ja teuraskilien tunnistus- ja rekisteröintivaatimusten täyttymistä arvioitaessa suunnitelma-asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päivämäärä on 10 päivä tammikuuta 2025 ja 1 päivä kesäkuuta 2025. Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkio voidaan myöntää eläimestä, joka on syntynyt ennen ensiksi mainittua päivämäärää ja joka on tunnistettu ja rekisteröity 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja on tuenhakijan hallinnassa ensiksi mainittuna päivämääränä. Jos eläin on syntynyt ensiksi mainitun päivämäärän jälkeen, sen on oltava tunnistettu ja rekisteröity 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja tuenhakijan hallinnassa jälkimmäisenä edellä mainituista päivämääristä.

Teuraskaritsa tai teuraskili on mahdollisesti palkkiokelpoinen, jos se on syntynyt aikaisintaan 10 päivänä tammikuuta 2024.

24 §Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkion määrä

Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota myönnetään tukialueilla AB ja C enintään 35 euroa eläintä kohden. Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää enintään 1,1 miljoonaa euroa. Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa edellä mainitun enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

25 §Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkion maksaminen

Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkio vuonna 2025 teurastetuista eläimistä maksetaan yhdessä erässä.

26 §Tärkkelysperunapalkkion myöntämisen edellytykset

Tärkkelysperunapalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että tuenhakija tekee tärkkelysperunan viljelyalasta viljelysopimuksen perunatärkkelysteollisuuden kanssa viimeistään sinä päivänä, jolloin Euroopan unionin suoria pinta-alaperusteisia viljelijätukia koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää. Tärkkelysperunapalkkiota voidaan myöntää sellaisesta viljelysopimuksen mukaisesta tärkkelysperunan viljelyalasta, jonka tuenhakija on ilmoittanut tukihakemuksessa.

Tärkkelysperunapalkkiota ei myönnetä tärkkelysperunan siemenlisäysalasta.

27 §Tärkkelysperunapalkkion määrä

Tärkkelysperunapalkkiota myönnetään tukialueilla AB ja C enintään 750 euroa hehtaaria kohden. Tukialueilla AB ja C tärkkelysperunapalkkiota voidaan myöntää enintään 4,2 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava palkkion määrä ylittää tai alittaa edellä mainitun enimmäismäärän, palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

28 §Erikoiskasvipalkkion myöntämisen edellytykset

Erikoiskasvipalkkioon oikeuttavat sokerijuurikas, tattari, linssi, peltoherne, kikherne, härkäpapu, makea lupiini, syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio sekä edellä mainittujen valkuaiskasvien ja öljykasvien seoskasvustot. Makean lupiinin osalta edellytyksenä on lisäksi, että käytetään sellaisen hyväksytyn lajikkeen siementä, jonka alkuperä pystytään osoittamaan. Öljyhampun lajikkeista palkkioon oikeuttavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille tukitoimityypeille, jotka jäsenvaltiot täsmentävät mainitun asetuksen mukaisissa, vuosia 2023–2027 koskevissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, sekä säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/126 2 artiklassa tarkoitetut lajikkeet. Erikoiskasvipalkkioon oikeuttavat myös tämän asetuksen liitteessä mainitut ihmisravinnoksi käytettävät avomaanvihannekset.

Erikoiskasvipalkkiota voidaan myöntää palkkioon oikeuttavasta kasvilajista, jonka tuenhakija on ilmoittanut tukihakemuksessa.

Tuenhakijan on tehtävä sokerijuurikkaan viljelystä sopimus sokeriteollisuuden kanssa viimeistään sinä päivänä, jolloin Euroopan unionin suoria pinta-alaperusteisia viljelijätukia koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää.

29 §Erikoiskasvipalkkion määrä

Erikoiskasvipalkkiota myönnetään tukialueilla AB ja C enintään 115 euroa hehtaaria kohden. Liitteessä mainituista avomaanvihanneksista myönnetään erikoiskasvipalkkiota tukialueella AB enintään 115 euroa hehtaarilta.

Tukialueilla AB ja C erikoiskasvipalkkiota voidaan myöntää enintään 13,2 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava palkkion määrä ylittää tai alittaa edellä mainitun enimmäismäärän, palkkion määrää pienennetään vastaavasti suhteessa ylittymiseen tai suurennetaan suhteessa alittumiseen.

30 §Euroopan komission päätöksen huomioonottaminen

Tässä asetuksessa tarkoitettu palkkio myönnetään, jollei Euroopan komission sitä koskevasta päätöksestä muuta johdu.

31 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 (32021R2115) EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1

Helsingissä 30.12.2024

Maa- ja metsätalousministeriSari EssayahNeuvotteleva virkamiesSuvi Ruuska

Liite 1

Avomaanvihannekset:

pensaspapu

valkokaali (keräkaali)

kiinankaali

kukkakaali

porkkana

lanttu

nauris

mukulaselleri

palsternakka

purjo

avomaankurkku

kurpitsa

pinaatti

raparperi

punajuurikas

keltajuurikas

ruokasipuli (sisältää punasipulin ja jättisipulin, ei kuitenkaan sipulin pikkuistukkaita)

punakaali

savoijinkaali (kurttukaali)

ruusukaali

parsakaali

kyssäkaali

lehtiselleri

lamopinaatti

retiisi

salaatti (Lactuca-suku)

salaattisikurit (Cichorium-suku)

salaattifenkoli

kesäkurpitsa

lehtikaali

valkosipuli

piparjuuri

maa-artisokka

meloni

lehtimangoldi

latva-artisokka

parsa

tarhaherne (sisältää tuleentumattomina korjattavat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherneen)

Sivun alkuun