Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1038/2022

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki ulosottokaaren muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ulosottokaaren ( 705/2007 ) 1 luvun 2 a §:n 3 momentin johdantokappale, 33 §:n 2 momentti ja 35 §, 3 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohta, 38 §:n 2 momentti ja 64 §:n 1 momentti, 4 luvun 51, 52 ja 53 § sekä 6 luvun 23 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 2 a §:n 3 momentin johdantokappale ja 35 § sekä 3 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 778/2019, 3 luvun 38 §:n 2 momentti laissa 323/2016 ja 4 luvun 51 § osaksi laissa 60/2018, sekä

lisätään 3 luvun 3 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

1 lukuYleiset säännökset

2 a §Laaja täytäntöönpano, perustäytäntöönpano ja erityistäytäntöönpano


Perustäytäntöönpano on 24 §:ssä tarkoitetun ulosottorekisterin ja mainitussa pykälässä tarkoitetussa ulosoton tietojärjestelmässä olevan teknisen rajapinnan avulla tai muutoin sähköisin menetelmin toimitettava rahamääräisten maksuvelvoitteiden täytäntöönpano tapauksissa, joissa velallisen ulosottoasioiden käsittely ei edellytä hänen henkilökohtaista tapaamistaan. Perustäytäntöönpanossa velallisena voi olla muu luonnollinen henkilö kuin elinkeinonharjoittaja. Perustäytäntöönpanossa voidaan:

33 §Viranomaisten välinen tietojen luovuttaminen


Mitä 1 momentissa säädetään, ei rajoita tietojen antamista 3 luvun 70 ja 71 §:n nojalla. Mainituissa pykälissä tarkoitetuilla tietojensaajilla on oikeus niissä tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseksi saada salassapitosäännösten estämättä teknisen rajapinnan avulla tiedot myös ulosoton tietojärjestelmän valtakunnallisesta hakemisto-osasta.


35 §Tietojen luovuttaminen teknisen rajapinnan avulla

Ulosottolaitos voi päättää teknisen rajapinnan perustamisesta ja tietojen luovuttamisesta sen avulla ulosottorekisteristä, jos tietojen vastaanottajalla on lain mukaan oikeus saada tietoja ulosottoviranomaiselta sähköisessä muodossa. Ennen rajapinnan avaamista tietojen vastaanottajan on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

3 lukuYleiset menettelysäännökset

1 §Ulosoton hakeminen

Ulosottoa haetaan:


3) 

sähköisellä viestillä, joka toimitetaan teknisen rajapinnan avulla ulosoton valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jos Ulosottolaitos on myöntänyt hakijalle siihen luvan ( tietojärjestelmähakija ).


3 §Hakijan velvollisuus ilmoittaa muuttuneista tiedoista


Ilmoitus on tehtävä 1 §:ssä säädetyllä tavalla.

38 §Tiedoksianto-osoite


Ulosottomies saa postiosoitteen sijasta käyttää tiedoksianto-osoitteena 1 momentissa mainitulla henkilöllä olevaa:

1) 

tietojärjestelmähakijaa koskevassa luvassa tarkoitettua teknistä rajapintaa;

2)

sellaista henkilön ja viranomaisen väliseen yhteydenpitoon tarkoitettua valtakunnallisen sähköisen asiointijärjestelmän tiedonsiirron osoitetta, joka edellyttää sähköisen asiointijärjestelmän käyttöönottoa; tai

3) 

muuta kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua sähköisen tiedonsiirron osoitetta, jonka henkilö on ilmoittanut tiedoksianto-osoitteekseen.


64 §Yleinen säännös

Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään, ulosottomiehellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada jäljempänä säädetyt tiedot, asiakirjat ja aineistot, jos ne ovat yksittäisessä ulosottoasiassa välttämättömiä täytäntöönpanoa varten. Välttämättömyyden arvioi ulosottomies. Tiedot voidaan antaa teknisen rajapinnan avulla. Valtion varoista voidaan maksaa korvausta rajapinnan perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.


4 lukuUlosmittaus

51 §Olennaisesti heikentynyt maksukyky

Jos velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun, tavanomaista suurempien tulonhankkimiskulujen tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt, palkasta ulosmitataan toistaiseksi tai määrättynä aikana säännönmukaista pienempi määrä.

52 §Vapaakuukausien perusteet

Sen jälkeen, kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus on keskeytettävä määräajaksi ( vapaakuukausi ), jos:

1) 

ulosmittaus on toimitettu tulorajaulosmittauksena;

2) 

ulosmittaus on toimitettu 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla jättämällä ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa palkasta;

3) 

velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai

4) 

keskeyttämiseen on erityinen syy.

53 §Vapaakuukausien määrä

Tulorajaulosmittauksessa velalliselle on annettava vuosittain kolme vapaakuukautta ilman pyyntöä. Velalliselle, jonka palkan ulosmittaus on toimitettu jättämällä ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa palkasta, on annettava vuosittain yksi vapaakuukausi ilman pyyntöä.

Lisäksi tulorajaulosmittauksessa annetaan velallisen pyynnöstä yksi vapaakuukausi vuosittain 52 §:n 3 tai 4 kohdassa tarkoitetulla perusteella. Velalliselle, jonka palkan ulosmittaus toimitetaan muuna kuin tulorajaulosmittauksena, annetaan pyynnöstä vapaakuukausia mainituissa lainkohdissa tarkoitetuilla perusteilla siten, että velallinen voi saada vapaakuukausia enintään yhteensä kolme vuosittain mukaan lukien 1 momentissa tarkoitettu vapaakuukausi. Hakijan suostumuksella vapaakuukausia voidaan kuitenkin hakemuksen raukeamatta antaa enintään kuusi vuosittain.

Velallisella on oikeus saada vapaakuukausia siitä huolimatta, että ulosmittauksen määrää on rajoitettu 51 §:n mukaisesti. Samalla perusteella ei kuitenkaan voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää.

Muun kuin määräajoin maksettavan palkan ulosmittaus keskeytetään noudattaen soveltuvin osin, mitä tässä pykälässä säädetään.

6 lukuJako ja tilitys

23 §Erikseen talletus

Varat, joita ulosottomies säilyttää 21 tai 22 §:n mukaan, on talletettava erikseen luottolaitokseen, jos varat ylittävät huomattavan määrän. Koron talletetuista varoista saa ja negatiivisesta korosta vastaa se, jolle varat tilitetään. Varat on talletettava erikseen kuuden viikon kuluessa siitä, kun ne on suoritettu ulosottomiehelle. Valtioneuvoston asetuksella säädetään erikseen talletettavasta huomattavasta varojen määrästä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2023.

HE 142/2022

LaVM 14/2022

EV 138/2022

Helsingissä 9.12.2022

Tasavallan PresidenttiSauli NiinistöOikeusministeriAnna-Maja Henriksson

Sivun alkuun