Laki työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työtapaturma- ja ammattitautilain ( 459/2015 ) 2 §:n 1 momentin 11 kohta, 36 §, 40 §:n otsikko sekä 1 ja 3 momentti, 41 §:n 2 momentti, 117 §, 126 §:n 1 momentti, 143 ja 145 §, 238 §:n 2 momentti ja 266 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentin 11 kohta laissa 253/2020, 143 § osaksi laissa 1273/2016, 145 § laissa 1161/2020 ja 238 §:n 2 momentti laissa 834/2019, sekä
lisätään 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 253/2020, uusi 12 kohta seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
työkyvyttömyyseläkkeellä työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien mukaista toistaiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja työuraeläkettä, kansaneläkelaissa tarkoitettua toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, työntekijän eläkelain voimaanpanolain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun aikaisempaan lainsäädäntöön perustuvaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain (569/2007) 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun aikaisempaan lainsäädäntöön perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä ja niitä vastaavaa ulkomailta maksettavaa eläkettä, sekä työntekijän eläkelain voimaanpanolain 24 §:n 2 momentissa tarkoitettua luopumistukea, joka otetaan huomioon työntekijän eläkelain 92 §:n 2 momentissa tarkoitettuna eläkkeenä;
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalla viranomaisella hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 5 §:ssä tarkoitettuja hyvinvointialueita sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) mukaisesti.
36 §Sairaanhoidon kustannusten korvaaminen
Kustannukset vahingon vuoksi tarpeellisesta sairaanhoidosta, jota annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) tai terveydenhuoltolain (1326/2010) perusteella julkisena terveydenhuoltona tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettuna palveluna taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettuna itsenäisenä ammatinharjoittajana korvataan siten kuin jäljempänä säädetään.
Oikeudesta saada sairaanhoitoa säädetään muussa laissa.
40 §Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen oikeus täyskustannusmaksuun
Jos vahingoittuneella on oikeus korvaukseen sairaanhoidosta, vakuutuslaitoksen on maksettava sairaanhoidon järjestäneelle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle sairaanhoidon kustannuksista täyskustannusmaksu . Edellytyksenä on, että sairaanhoidon järjestänyt julkisen terveydenhuollon toimintayksikkö on täyttänyt 41 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.
Täyskustannusmaksu on samansuuruinen kuin määrä, jonka hoidon järjestämisestä vastuussa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen on velvollinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:n nojalla korvaamaan sellaisen potilaan hoidosta, joka on toisen hyvinvointialueen asukas, vähennettynä vahingoittuneelta hoidosta asiakasmaksulain perusteella perityllä asiakasmaksulla. Jos sairaanhoitoa varten on annettu 39 §:n 2 momentissa tarkoitettu palveluseteli, täyskustannusmaksu on sen arvon suuruinen.
41 §Julkisen terveydenhuollon toimintayksikön ilmoitusvelvollisuus
Jos hoitoon hakeutumisen tai myöhemmän hoitokäynnin yhteydessä päätetään toimenpiteestä, josta laaditaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 a §:n mukainen suunnitelma tai josta muulla tavoin tehdään päätös, terveydenhuollon toimintayksikön on lähetettävä se vakuutuslaitokselle neljän arkipäivän kuluessa päivästä, jona potilasasiakirjamerkinnät on potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain nojalla annettujen säännösten mukaan tehtävä. Jos suunnitelmaa ei ole tehty, vakuutuslaitokselle on lähetettävä päätettyä hoitoa kuvaava lääkärinlausunto tai potilaskertomus. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen aikoo järjestää hoidon ostopalveluna tai palveluseteliä käyttäen, tästä on samalla ilmoitettava vakuutuslaitokselle. Jos ilmoitusta ei ole mahdollista tehdä edellä sanotussa ajassa suuronnettomuuden, sairausepidemian tai muun niihin rinnastettavan ylivoimaisen esteen vuoksi, ilmoitus on tehtävä heti, kun mainittu este on lakannut.
117 §Asianosaiset
Käsiteltäessä korvausasiaa vakuutuslaitoksessa asianosaisia ovat vahingoittunut ja kuolemantapauksessa hänen edunsaajansa. Asianosaisia eivät ole vahingoittuneen työnantaja, vahingoittuneelle sairaanhoitoa antanut terveydenhuollon ammattihenkilö tai hoitolaitos, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen eikä se, jolle vakuutuslaitos maksaa tämän lain perusteella vahingoittuneen sijasta tai muutoin korvauksen tai muun suorituksen.
126 §Päätöksen antaminen eräistä maksuista ja kustannuksista
Täyskustannusmaksusta on annettava päätös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle, jos kysymys on korvaukseen oikeuttavan hoidon perusteella maksettavan täyskustannusmaksun suuruudesta ja vakuutuslaitos maksaa maksun edellä mainitun viranomaisen laskussa tai vaatimuksessa esitettyä maksua pienempänä taikka maksu on evätty sillä perusteella, ettei julkisen terveydenhuollon toimintayksikkö ole täyttänyt sille 41 §:ssä säädettyä ilmoittamisvelvollisuutta. Päätös on annettava myös, jos edellä mainittu viranomainen pyytää vakuutuslaitokselta päätöstä.
143 §Korvauksen maksaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle tai Kansaneläkelaitokselle
Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen on järjestänyt tämän lain mukaiseen korvaukseen oikeutetulle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhehoitoa, vakuutuslaitoksen on edellä mainitun viranomaisen vaatimuksesta maksettava korvaukseen oikeutetulle myönnettävä tapaturmaeläke ja perhe-eläke laitoshoidon tai -huollon tai perhehoidon ajalta edellä mainitulle viranomaiselle käytettäväksi asiakasmaksulaissa tarkoitetulla tavalla.
Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen on muun lainsäädännön nojalla antanut tämän lain mukaiseen korvaukseen oikeutetulle kuntoutuspalveluja ja tukitoimia, jotka kohdistuvat samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kuin vahingoittuneelle tämän lain mukaan korvattava kuntoutus, oikeus korvaukseen siirtyy tältä osin edellä mainitulle viranomaiselle.
Jos vahingoittunut on saanut toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 23 §:ssä tarkoitettua toimeentulotukea ennakkona, vastaavalta ajalta myönnetty ansionmenetyskorvaus maksetaan toimeentulotuen korvaamiseksi Kansaneläkelaitokselle tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle sen hakemuksesta.
Mitä tässä pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen antamien sosiaalihuollon palvelujen ja tukitoimien perusteella syntyvästä oikeudesta korvaukseen, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin.
145 §Korvausten maksamisen etusijajärjestys
Jos korvaus on tämän tai muun lain nojalla maksettava muulle kuin sille, jolle se on tämän lain perusteella myönnetty, ja kahdella tai useammalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalla viranomaisella, laitoksella, muulla viranomaisella tai taholla on siihen oikeus, korvaus maksetaan seuraavassa järjestyksessä:
vakuutuslaitokselle sen aiheettomasti maksaman korvauksen 247 §:ssä tarkoitettuna takaisinperintänä;
Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutuslain 12 luvun 2 §:n ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 22 §:n nojalla;
Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 142 §:n nojalla;
työnantajalle ja sairauskassalle 139 §:n ja valtiolle palkkaturvalain 16 §:n nojalla;
työttömyyskassalle 141 §:n ja Kansaneläkelaitokselle 141 tai 142 §:n nojalla;
eläkelaitokselle 140 §:n nojalla;
Kansaneläkelaitokselle 143 §:n 3 momentin nojalla;
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle 143 §:n nojalla;
Kansaneläkelaitokselle opintotukilain 28 §:n nojalla;
ulosottoviranomaiselle ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 2 §:n nojalla.
238 §Muutoksenhakuoikeus
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen ei saa hakea muutosta asiassa, joka koskee työntekijän oikeutta tämän lain mukaiseen korvaukseen, sillä perusteella, että se on järjestänyt hoitoa työntekijälle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen saa hakea muutosta täyskustannusmaksua koskevaan päätökseen. Muutoin sovelletaan, mitä valitusoikeudesta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 7 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä sekä 109 §:n 1 ja 2 momentissa.
266 §Terveydentilatiedoista maksettavat korvaukset
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulla ammattihenkilöllä on oikeus saada kohtuullinen palkkio 252 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyn tietojenantovelvollisuuden perusteella antamastaan lausunnosta. Lausunto on annettava Tapaturmavakuutuskeskuksen hyväksymän kaavan mukaista lomaketta käyttäen. Jos lausunnon on antanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen palveluksessa oleva henkilö, palkkio maksetaan edellä mainitulle viranomaiselle.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
StVM 9/2022
EV 66/2022
Naantalissa ja Helsingissä 8.7.2022
Tasavallan PresidenttiSauli NiinistöPerhe- ja peruspalveluministeriAki Lindén