117/2019

Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2019

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n 6 momentin nojalla:

1 §
Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) 13 §:n 1 momentin mukainen koulutuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin:

1) ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja, kuitenkin enintään sopimuskaudelle asetettua koulutusalaryhmittäistä tutkintotavoitetta vastaavaan rahoitusrajaan saakka;

2) ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä lukuun ottamatta asianomaisen ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden suorittamia opintopisteitä;

3) ammatillisessa opettajankoulutuksessa kalenterivuonna ammatillisen opettajankoulutuksen opintokokonaisuuden suorittaneiden lukumäärä;

4) korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä;

5) valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna;

6) ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa kalenterivuosittain, vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen;

7) valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut koulutusalaryhmät ovat kansainväliseen koulutusluokitukseen (ISCED) perustuen:

1) kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet;

2) humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat;

3) liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat;

4) luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua lukumäärää laskettaessa ammattikorkeakoululain (932/2014) 14 §:ssä tarkoitetussa tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,5 ja enintään 12 kuukautta tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,3. Jos tutkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, toista tutkintoa painotetaan lisäksi kertoimella 0,7.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tutkinnot jaetaan asetuksen liitteen 3 kohdan mukaisesti kolmeen eri ryhmään, joista ryhmään A kuuluvien tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1, ryhmään B kuuluvien tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,75 ja ryhmään C kuuluvien tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 3.

Jos ammattikorkeakoulun kolmen vuoden tutkintototeuman keskiarvo ylittää 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkintomäärien rahoitusrajan, rahoitusrajan mukaista koulutusalaryhmän tutkintomäärää painotetaan 3 ja 4 momentin mukaisten kertoimien keskiarvolla kaikista koulutusalaryhmän tutkinnoista.

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautekyselyssä opiskelijat, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot vastaavat liitteen 4 kohdan mukaisiin väittämiin. Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot suorittaneet vastaavat harjoittelua koskeviin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 5 kohdan mukaisesti.

Edellä 1 momentin 6 kohdan mukaisessa työllisten määrän laskennassa yrittäjiksi työllistyneiden määrä painotetaan kertoimella 2.

Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetussa uraseurantakyselyssä viisi vuotta ennen tilastovuotta ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vastaavat liitteen 6 kohdan mukaisiin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin ja kysymyksiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 6 kohdan mukaisesti.

Tämän pykälän mukaisten laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 1 kohdan mukaisesti.

2 §
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteerit

Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:n 2 momentin mukainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin:

1) tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus, Tilastokeskuksen tekemän ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmän mukaan;

2) ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä;

3) julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen tuotannon, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärä.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa julkaisulla tarkoitetaan tutkimustyöhön perustuvaa julkaisua, jonka tekijä on palvelussuhteessa ammattikorkeakouluun tai kuuluu muutoin ammattikorkeakouluyhteisöön taikka jonka tekemisen ammattikorkeakoulu on toiminnallaan mahdollistanut. Lisäksi julkaisun tulee kuulua johonkin seuraavista opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevan tiedonkeruun luokkien mukaisista julkaisutyypeistä:

1) vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit (A);

2) vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset (B);

3) tieteelliset kirjat (monografiat) (C);

4) ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut (D);

5) suurelle yleisölle suunnatut julkaisut (E);

6) julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta (F);

7) audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat (I).

Avoimesti saatavilla olevia 2 momentissa tarkoitettuihin luokkiin A–E kuuluvia julkaisuja painotetaan kertoimella 1,2. Avoimesti saatavilla oleviksi katsotaan julkaisut, jotka on opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevassa tiedonkeruussa merkitty:

1) open access -julkaisukanavassa ilmestyneeksi julkaisuksi;

2) hybridijulkaisukanavassa ilmestyneeksi avoimeksi julkaisuksi;

3) rinnakkaistallennetuksi julkaisuksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 2 kohdan mukaisesti.

3 §
Laskentakriteerien mukaisten tietojen päivittäminen

Edellä 1 ja 2 §:n mukaisten rahoitusosuuksien laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden laskentaperusteiden keskiarvoa ja kohdennus ammattikorkeakoulujen välillä tehdään suoraan laskentakriteerin mukaisessa suhteessa.

4 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.

Tällä asetuksella kumotaan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (814/2016).

Siitä poiketen, mitä tässä asetuksessa säädetään, vuosien 2021 ja 2022 rahoitusta laskettaessa ammattikorkeakoulun rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta, voi vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Rajauksen laskennasta aiheutuva mahdollinen alijäämä jaetaan ammattikorkeakoulujen kesken niiden rahoituksen suhteessa.

Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2019

Opetusministeri
Sanni Grahn-Laasonen

Hallitusneuvos
Matti Sillanmäki

Liite

1. Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset

Laskentakriteeri

1. Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 56 %

2. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä 8 %

3. Ammatillisen opettajankoulutuksen opintokokonaisuuden suorittaneiden lukumäärä 2 %

4. Korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella suoritettujen opintopisteiden määrä 1 %

5. Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä 3 %

6. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä 3 %

7. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä 3 %

2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset

Laskentakriteeri

1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus 11 %

2. Suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä 6 %

3. Julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen tuotannon, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärä 2 %

3. Ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen ryhmät koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa

Ryhmä A

Apuvälineteknikko (AMK)

Artenomi (AMK)

Estenomi (AMK)

Geronomi (AMK)

Insinööri (AMK), palopäällystön koulutus

Insinööri (AMK), tuotantotalous

Kulttuurituottaja (AMK)

Medianomi (AMK)

Muu tai tuntematon tekniikan ammattikorkeakoulututkinto

Restonomi (AMK), liikkeenjohto

Restonomi (AMK), majoitus- ja ravitsemisala

Restonomi (AMK), matkailu

Restonomi (AMK), muu ala

Restonomi (AMK), puhdistuspalvelu ja talousala

Sairaanhoitaja (AMK)

Sosionomi (AMK), rikosseuraamusala

Sosionomi (AMK), sosiaaliala

Terveydenhoitaja (AMK)

Tradenomi (AMK), kirjasto- ja informaatiopalvelut

Tradenomi (AMK), muu ala

Tradenomi (AMK), sihteerityö ja kielet

Tradenomi (AMK), talous, hallinto ja markkinointi

Tradenomi, turvallisuusala

Vestonomi (AMK)

Ympäristösuunnittelija (AMK); ympäristöohjaaja (AMK)

Ryhmä B

Agrologi (AMK)

Bioanalyytikko (AMK)

Ensihoitaja (AMK)

Fysioterapeutti (AMK)

Hammasteknikko (AMK)

Hortonomi (AMK)

Iktyonomi (AMK)

Insinööri (AMK), automaatiotekniikka

Insinööri (AMK), bio- ja elintarviketekniikka

Insinööri (AMK), elektroniikka

Insinööri (AMK), energiatekniikka

Insinööri (AMK), graafinen ja viestintätekniikka

Insinööri (AMK), kemia

Insinööri (AMK), konetekniikka

Insinööri (AMK), kuljetustekniikka

Insinööri (AMK), liikenneala

Insinööri (AMK), logistiikka

Insinööri (AMK), LVI-tekniikka

Insinööri (AMK), maanmittaustekniikka

Insinööri (AMK), materiaalitekniikka

Insinööri (AMK), muu tekniikka

Insinööri (AMK), paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikka

Insinööri (AMK), prosessitekniikka

Insinööri (AMK), puunjalostustekniikka

Insinööri (AMK), rakennusarkkitehtuuri

Insinööri (AMK), rakennustekniikka ja yhdyskuntatekniikka

Insinööri (AMK), sähkötekniikka

Insinööri (AMK), tekstiili- ja vaatetustekniikka

Insinööri (AMK), tietoliikennetekniikka

Insinööri (AMK), tietotekniikka

Insinööri (AMK), ympäristötekniikka

Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka

Jalkaterapeutti (AMK)

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK)

Kätilö (AMK)

Laboratorioanalyytikko (AMK)

Liikunnanohjaaja (AMK)

Metsätalousinsinööri (AMK)

Muotoilija (AMK)

Muu musiikin ammattikorkeakoulututkinto

Muu sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri (AMK)

Muu tieto- ja tietoliikennetekniikan insinööri (AMK)

Naprapaatti (AMK)

Optometristi (AMK)

Osteopaatti (AMK)

Rakennusmestari (AMK)

Röntgenhoitaja (AMK)

Suuhygienisti (AMK)

Toimintaterapeutti (AMK)

Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely

Yhteisöpedagogi (AMK)

Ryhmä C

Insinööri (AMK), merenkulku

Konservaattori (AMK)

Kuvataiteilija (AMK)

Merikapteeni (AMK)

Musiikkipedagogi (AMK)

Muusikko (AMK)

Tanssinopettaja (AMK)

Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)

Tulkki (AMK)

Viittomakielentulkki (AMK)

4. Koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa huomioon otettavat valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämät

1. Aikaisemmin tai muualla hankittu osaamiseni (AHOT) otettiin opinnoissani riittävästi huomioon.

2. Opinnoissani ei juuri ollut turhia opintojaksoja, päällekkäisyyksiä tai toistoa.

3. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelmani (HOPS) ohjasi ja edisti oppimistani.

4. Korkeakouluni opintojen tarjonta mahdollisti ympärivuotisen opiskelun.

5. Opintojen ohjaus oli tasokasta.

6. Opetus oli asiantuntevaa.

7. Opetusmenetelmät ja työskentelytavat olivat monipuolisia ja soveltuivat erilaisiin oppimistilanteisiin.

8. Yhteistyö opettajien kanssa oli luontevaa.

9. Opettajat huomioivat opiskelijat tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

10. Opetus- ja opiskelutilat soveltuivat erilaisiin oppimistilanteisiin.

11. Opinnoissani hyödynnettiin hyvin verkko-oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia.

12. Työelämää käytettiin monipuolisesti oppimisympäristönä.

13. Korkeakouluni käyttämät tietotekniikka- ja ohjelmistopalvelut olivat hyvät.

14. Kirjasto- ja tietopalvelut tukivat oppimistani.

15. Sain riittävästi tietoa ja tukea tavoitteideni mukaiseen opintojen etenemiseen.

16. Opintosuorituksista saamani arvioinnit vastasivat osaamistani.

17. Sain riittävästi palautetta osaamiseni kehittymisestä.

18. Missä määrin opiskelijoiden palaute mielestäsi huomioitiin opintojen kehittämisessä?

19. Tarjolla oli monipuolisesti myös vieraskielistä opetusta.

20. Korkeakoulussani oli hyvät mahdollisuudet suorittaa työharjoittelu ja/tai opiskelijavaihto ulkomailla.

21. Valmistuneita ja työelämään jo siirtyneitä opiskelijoita (alumneja) hyödynnettiin onnistuneesti osana opintojani.

22. Minulle tarjottiin riittävästi mahdollisuuksia osallistua opintoihin, joissa työskenneltiin yhdessä työelämän kanssa.

23. Olen saanut opintojeni aikana riittävästi tukea urasuunnitteluun.

24. Sain korkeakouluni edustajilta riittävästi tukea ja ohjausta opinnäytetyössäni.

25. Opinnäytetyöni valmensi minua työelämän asiantuntijatehtäviin.

26. Tyytyväisyys opintoihin kokonaisuudessaan.

Harjoittelua koskevat kysymykset

27. Sain korkeakouluni edustajilta riittävästi tukea ja ohjausta harjoitteluun liittyen.

28. Harjoittelu vahvisti osaamistani.

5. Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämiin annettujen vastausten pisteytysasteikko

Väittämiin annetut vastaukset pisteytetään asteikolla 1–7.
7 pistettä täysin samaa mieltä/erittäin tyytyväinen
4 pistettä siltä väliltä
1 piste täysin eri mieltä/erittäin tyytymätön

6. Koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa huomioon otettavat valtakunnallisen uraseurantakyselyn väittämät ja kysymykset

1. Tutkinto antoi riittävät valmiudet työelämään.
6 pistettä täysin samaa mieltä
5 pistettä samaa mieltä
4 pistettä hieman samaa mieltä
3 pistettä hieman eri mieltä
2 pistettä eri mieltä
1 piste täysin eri mieltä
2. Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 20xx suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta?
6 pistettä erittäin tyytyväinen
5 pistettä tyytyväinen
4 pistettä melko tyytyväinen
3 pistettä hieman tyytymätön
2 pistettä tyytymätön
1 piste erittäin tyytymätön
3. Pystyn hyödyntämään ammattikorkeakoulussa hankkimaani osaamista nykyisessä työssäni hyvin.
6 pistettä täysin samaa mieltä
5 pistettä samaa mieltä
4 pistettä hieman samaa mieltä
3 pistettä hieman eri mieltä
2 pistettä eri mieltä
1 piste täysin eri mieltä
4. Työni vastaa tällä hetkellä vaativuustasoltaan hyvin ammattikorkeakoulutustani.
6 pistettä täysin samaa mieltä
5 pistettä samaa mieltä
4 pistettä hieman samaa mieltä
3 pistettä hieman eri mieltä
2 pistettä eri mieltä
1 piste täysin eri mieltä
5. Miten hyvin amk-opiskelu kehitti kyseisiä osaamisia: 1) opinnoista saatu käytännön osaaminen; 2) ongelmanratkaisutaidot; 3) kehittämisosaaminen; 4) kyky oppia ja omaksua uutta; 5) oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus; 6) yrittäjyystaidot.
6 pistettä erittäin paljon
5 pistettä paljon
4 pistettä melko paljon
3 pistettä jonkin verran
2 pistettä vain vähän
1 piste ei lainkaan
Kysymyksen 5 kunkin osakysymyksen painoarvo laskennassa on 1/6.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.