1/2019

Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2019

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (117/2015) 3, 4, 6, 11, 12, 17, 21, 22 ja 24 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 § asetuksissa 721/2015 ja 38/2017 sekä 6, 17 ja 22 § asetuksessa 38/2017 ja 24 § osaksi asetuksessa 38/2017, seuraavasti:

3 §
Nautojen ruokinta ja hoito

Nautojen ruokinnassa on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe. Lypsylehmätiloilla ruokintasuunnitelmassa on otettava huomioon myös eläimen tuottama maitomäärä. Lihanaudoille on oltava eläinryhmittäinen ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu tuotantokauden vaihe. Vähintään yhden kuukauden ikäiset vasikat on huomioitava omana kohtanaan nautojen ruokintasuunnitelmassa. Kaikkien eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä. Naudat on pidettävä puhtaina.

Eri sukupuolta olevia yli kahdeksan kuukauden ikäisiä nautoja, lukuun ottamatta härkiä ja siitossonneja, ei saa pitää samassa karsinassa, jaloittelutarhassa tai laitumella. Enintään 10 kuukauden ikäisiä eri sukupuolta olevia Ylämaankarja-rotuisia nautoja saa pitää samassa karsinassa, jaloittelutarhassa tai laitumella. Emolehmien eri sukupuolta olevia vasikoita saa pitää samalla laitumella vieroitukseen saakka. Lihanautoja ei saa pitää kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä.

Nautatilalla on oltava toimintahäiriöiden varalta kirjallinen ajan tasalla pidettävä suunnitelma, jossa määritellään ne toimenpiteet, joihin ryhdytään sähkö- tai vesikatkoksen aikana. Jos pitopaikassa on ruokinta-, juotto-, lypsy- tai muu vastaava järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, suunnitelmaan on sisällyttävä myös kuvaus toimenpiteistä, joihin ryhdytään laitteiston toimintahäiriön aikana.

4 §
Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla

Vähintään kuukauden ikäisiä vasikoita on pidettävä ryhmäkarsinoissa, jos ryhmästä erottamiseen ei ole eläinlääketieteellistä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä. Ryhmästä erotetun vasikan on säilytettävä näköyhteys muihin nautoihin. Vasikka on sijoitettava takaisin ryhmäkarsinaan, kun ryhmästä erottamiseen ei enää ole syytä.

Ryhmäkarsinassa jokaista vasikkaa kohti on oltava pinta-alaa vähintään seuraavasti:

vasikan ikä (kk) pinta-ala (m2/eläin), josta kiinteäpohjaista alaa (m2/eläin)
1–3 1,8 0,9
3–6 2,25 1,1

Makuualueen on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä. Jos vasikka nupoutetaan, sarven aiheen tuhoamisen saa tehdä ainoastaan käyttämällä asianmukaista rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä, jonka eläinlääkäri antaa.

6 §
Emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Emolla ja vasikalla on oltava käytettävissä yhteensä vähintään 10 neliömetriä. Pinta-alaan voi sisältyä lantakäytävä, vasikkapiilo ja emojen makuuparret. Makuuparsipihatossa vasikoiden käytettävissä on oltava makuupaikkoja niin paljon, että vasikat eivät joudu makaaman lantakäytävällä tai emojen kanssa samoissa parsissa. Vasikoiden makuualueen ja mahdollisen vasikkapiilon on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä.

Jos emolehmätilalla on muita kuin emolehmien vasikoita, niiden osalta on noudatettava 5 §:ssä säädettyjä ehtoja.

11 §
Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

Jokaista alkavaa 20 lehmän ryhmää kohden on oltava vähintään yksi kiinteä tai osista koottavissa oleva erillinen karsina tai muu vastaava tila sairastunutta, hoidettavaa tai poikivaa nautaa varten. Ryhmä- tai yksilökarsinassa pinta-alan on oltava vähintään 11 neliömetriä eläintä kohden. Eläinten erilleen aitaamiseen on varauduttava ryhmäkarsinatilassa.

Karsinat on varustettava niin, että:

1) niissä on jatkuvasti ja riittävästi tarjolla hyvälaatuista vettä;

2) makuualusta on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä;

3) lypsylehmiä on mahdollista lypsää koneellisesti.

12 §
Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

Jokaista alkavaa 50 naudan ryhmää kohti on oltava vähintään yksi kiinteä tai osista koottavissa oleva erillinen karsina tai muu vastaava tila sairastunutta, hoidettavaa tai poikivaa nautaa varten. Ryhmä- tai yksilökarsinassa alle 12 kuukauden ikäisillä naudoilla on oltava tilaa vähintään 6 neliömetriä eläin kohden ja yli 12 kuukauden ikäisillä naudoilla tilaa on oltava vähintään 10 neliömetriä eläintä kohden. Eläinten erilleen aitaamiseen on varauduttava ryhmäkarsinatilassa.

Karsinat on varustettava niin, että:

1) niissä on jatkuvasti ja riittävästi tarjolla hyvälaatuista vettä;

2) makuualusta on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä.

Yli kuuden kuukauden ikäiset naudat voidaan sijoittaa rakolattiakarsinaan, jos siinä on makuualueella rakolattiapehmikkeitä, kumitettuja palkkeja tai muita vastaavia lattiaa pehmentäviä rakenteita. Pehmentävien rakenteiden kunnosta on huolehdittava ja niitä on tarvittaessa uusittava.

17 §
Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen

Vieroitetuilla porsailla, nuorilla siitossioilla ja lihasioilla on oltava hyvin kuivitettu, kiinteäpohjainen makuualue. Kuivituksella tarkoitetaan joko kestokuivitusta, runsasta kuivitusta tai kuivikkeita ja kaksi-ilmastokarsinaa. Kaikkien sikojen on mahduttava makuualueelle samanaikaisesti makaamaan.

21 §
Sikojen sairas- ja hoitokarsinat

Sairas tai vahingoittunut sika on siirrettävä sairas- ja hoitokarsinaan. Sairas- ja hoitokarsinassa voi olla useita sairaita tai hoidettavia sikoja, mutta eläimen erilleen aitaamiseen on varauduttava. Sairas- ja hoitokarsinassa on oltava kaikille karsinassa oleville eläimille kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu makuupaikka.

22 §
Lampaiden ja vuohien ruokinta

Lammastilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu lampaiden kasvuvaihe, tuotostaso ja tuotantokauden vaihe. Vuohitilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu vuohien kasvuvaihe, maidontuotantokauden vaihe ja karjan tuottama maitomäärä. Erillinen ruokintasuunnitelma on tehtävä vähintään sekä sisä- että ulkoruokintakaudelle. Karitsat ja kilit on huomioitava ruokintasuunnitelmassa kahden viikon iästä alkaen.

Lisäksi eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä.

24 §
Lampaiden ja vuohien hoito

Yli 1-vuotiaat lampaat on kerittävä kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Kerintäpäivät on kirjattava. Lammas- ja vuohitiloilla on oltava sitoumusvuotta koskeva loistorjuntasuunnitelma, joka sisältää suositukset laidunkierron toteuttamisesta ja loislääkityksestä. Loislääkityksen on perustuttava lampaiden papananäyteanalyyseihin. Papananäyte on otettava kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Uuhelle ja sen vastasyntyneille karitsoille on oltava karitsointikarsina, jossa lattiapinta-alaa on vähintään 2,2 neliömetriä ja jossa on lämmitysmahdollisuus tai tilan tulee olla lämpöeristetty. Karitsointikarsinoita on käytettävä uuhen ja karitsojen leimautumisen varmistamiseksi.

Sairas tai vahingoittunut lammas tai vuohi on siirrettävä sairaskarsinaan. Sairas- ja hoitokarsinassa voi olla useita eläimiä samanaikaisesti, mutta eläimen eristämiseen on varauduttava. Sairas- ja hoitokarsinan on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu, pehmeä ja siinä on oltava eläimen lämmitysmahdollisuus.

Useamman eläimen yhteisesti käyttämässä sairas- ja hoitokarsinassa tilaa on oltava vähintään 1,8 neliömetriä lammasta tai vuohta kohden. Yksilökarsinassa tilaa on oltava vähintään 2 neliömetriä lammasta tai vuohta kohden. Karitsointi- ja sairaskarsinassa eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä.


Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä tammikuuta 2019.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013 (32013R1305); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014 (32014R0807); EUVL L 227, 31.7.2014, s. 1

Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2019

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Neuvotteleva virkamies
Suvi Ruuska

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.