172/2018

Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2018

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) 12 §:n 4 momentin sekä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 13 §:n 4 momentin nojalla:

1 §
Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja paloturvallisuudesta sekä eläinsuojelusta on muutoin säädetty tai määrätty, tätä asetusta sovelletaan maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) nojalla tuettavan sikalan uudisrakentamisessa, uudisrakentamiseen verrattavassa laajentamisessa ja laajassa peruskorjaushankkeessa.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) emakkosikalalla porsivien ja joutilaiden emakoiden sekä ensikoiden, karjujen ja vieroitettujen porsaiden pitoon käytettävää kotieläinrakennusta;

2) lihasikalalla lihasikojen pitoon käytettävää kotieläinrakennusta;

3) yhdistelmäsikalalla emakkosikalaa ja lihasikalaa, jotka liittyvät samaan toimintakokonaisuuteen;

4) eristystilalla muista eläintiloista eristettyä eläintilaa;

5) karanteenitilalla erillistä rakennusta, jossa eläimiä voidaan hoitaa ilman eläintautien leviämisriskejä;

6) umpilattialla yhtenäistä rei'ittämätöntä tasaista lattiaa;

7) rakolattialla ja ritilälattialla rei'itettyä lattiaa, joka läpäisee lantaa eläinten tallaamana;

8) viemäröidyllä lattialla joko harvaan rei'itettyä rako- tai ritilälattiaa, tai umpilattian ja rako- tai ritilälattian yhdistelmää, joissa on enintään 10 prosentin viemäröintireikäosuus;

9) kiinteäpohjaisella lattialla joko umpilattiaa tai viemäröityä lattiaa;

10) porsituskarsinalla karsinaa, johon porsiva emakko tuodaan porsimaan ja jossa on tilaa porsivalle emakolle pahnueineen;

11) porsitushäkillä porsivalle emakolle tarkoitettua ympärikääntymisen estävää häkkiä;

12) ruokinta- ja makuuhäkillä häkkiä, jossa sika käy syömässä ja makaamassa ja johon se voidaan sulkea tilapäisesti ruokinnan tai hoitotoimenpiteiden ajaksi;

13) tiineytyshäkillä ympärikääntymisen estävää häkkiä, jossa emakkoa tai ensikkoa voidaan pitää vieroituksesta alkaen enintään neljä viikkoa sen astutuksen tai siemennyksen jälkeen, joka johtaa tiineyteen;

14) lastauspaikalla, sikojen siirtämiseen tarkoitettua paikkaa, joka voi olla lastaustila tai -huone, -vaunu, -käytävä, -laituri tai yhdistelmä näistä;

15) peruskorjauksella rakentamistoimenpidettä, joka käsittää kantavien rakenteiden muutokset ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä merkittävät huonetila-, kaluste- ja laiteuudistukset; pelkkää pintarakenneparannusta, kuten katemateriaalin vaihtamista tai pintamaalausta, ei katsota peruskorjaukseksi.

Sian, karjun, ensikon, emakon, porsivan emakon, joutilaan emakon, pikkuporsaan, vieroitetun porsaan, kasvatussian ja lihasian määritelmiin sovelletaan sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (629/2012) 2 §:ää.

3 §
Yleisiä vaatimuksia

Sikalan paloturvallisuuteen sovelletaan tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (474/2014). Sikalan tuotanto ja eläinten hyvinvointi on voitava järjestää sähkökatkoksen sattuessa varasähköjärjestelmän avulla ja turvaamalla vedensaanti. Jos eläintilassa on sähköllä toimiva ilmanvaihto, on käytössä oltava hälytyslaitteisto, joka varoittaa eläinten hoitajaa sähkökatkosta.

Sikakarsinan, -pihaton, emakkohäkin ja sairaskarsinan sekä ruokintakourujen ja -laitteiden mitat, sikojen määrät karsinaa kohti sekä sikojen enimmäispainot tulee merkitä pohjapiirustukseen.

Uudisrakentamisessa eläintilan huonekorkeuden tulee olla keskimäärin vähintään 2,7 metriä, kuitenkin diffuusiokattona vähintään 2,5 metriä.

Peruskorjauksessa ja olemassa olevan eläintilan yhteyteen tehtävässä laajennuksessa, jossa eläintilan laajennus on alle 50 prosenttia eläintilan pinta-alasta ja enintään 500 neliömetriä, voidaan käyttää olemassa olevia kaluste- ja käytäväratkaisuja, ellei eläinsuojelu-, työsuojelu- tai muista säädöksistä muuta johdu.

4 §
Sikalan sijoitus ja kuljetusreitit

Henkilöstötiloihin ja rehutiloihin johtavan kulkureitin tulee olla erillään lannan kuljetusreitistä. Sikatilan sisäinen ja tilalle tuleva ja sieltä lähtevä liikenne sekä toiminnan tulevaan laajentamiseen liittyvien rakennusten tilavaraukset on esitettävä asemapiirroksessa.

Rakennettavat tuotantopiha-alueet, alueiden pinta-ala, rakennekerrokset ja pintavesien johtaminen on esitettävä asema- ja rakennuspiirustuksissa.

5 §
Valoaukot ja luonnonvalo

Sikalan kaikissa osastoissa on oltava ulkoseinässä tai vesikattorakenteessa luonnonvaloa varten yksi tai useampi ikkuna tai valoaukko.

Ikkunat eivät saa olla sikojen ulottuvilla.

6 §
Eläintilan lattiat

Karsinatila ja sen lattiaosuudet on suunniteltava siten, että sioilla on mahdollisuus jakaa se makuu-, ruokinta- ja ulostamisalueisiin.

Sioilla on oltava kuiva, puhdas ja pinnaltaan tasainen makuupaikka. Sikojen makuupaikan on oltava kiinteäpohjainen. Kiinteäpohjaisen lattian on oltava sellainen, että tonkimismateriaaleja voidaan käyttää asianmukaisesti ja että virtsa ja muut nesteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin.

Rakolattiarakenteessa palkin ja raon leveys tulee valita sikojen iän mukaan. Rakolattian ja viemäröidyn lattian rakolattiapalkki- ja rakoleveyden sekä reikien mittatiedot tulee merkitä pohjapiirustukseen.

Rakolattian mitoituksen on täytettävä liitteen taulukossa 1 asetetut vaatimukset.

7 §
Sairastilat

Sikalassa tulee sairaille eläimille varata hoitokarsinatilaa vähintään 5 prosenttia kokonaiseläinmäärän tilatarpeesta. Hoitokarsinan vapaasta lattia-alasta on oltava vähintään kaksi kolmasosaa kiinteäpohjaista lattiaa ja hoitokarsinan on oltava sivumitoiltaan sellainen, että sika voi kääntyä helposti ympäri. Hoitokarsinan vähimmäispinta-ala ja kaukaloruokinnassa tarvittava kaukalopituus ovat liitteen taulukossa 2.

8 §
Ruoka- ja juomapaikat

Sioilla tulee olla vettä jatkuvasti tarjolla niiden tarvetta vastaavasti. Veden ja rehun saannin tulee olla esteetöntä eläimen seistessä normaalissa asennossa.

Pihatossa tai ryhmäkarsinassa, tulee olla yksi juomapaikka tai -nippa kymmentä sikaa kohden. Kullekin sikaryhmälle on oltava aina vähintään kaksi juomapistettä, jotka on sijoitettu siten, että kahden sian on mahdollista juoda niistä yhtä aikaa. Ryhmäporsitus- tai ryhmäimetyskarsinassa juomapaikkojen lukumäärän on oltava vähintään kaksi juoma-astiaa tai juottolaitetta kymmentä imettävää emakkoa kohden. Ryhmäporsituskarsinan imevillä porsailla on oltava yksi juomalaite tai -astia kahtakymmentä porsasta kohden.

Automaattiruokinnassa laitekapasiteetin on oltava ruokintapaikkojen määrän mukaan mitoitettu.

9 §
Eristys- ja karanteenitilat

Eristystila ei saa olla suoraan yhteydessä muihin varsinaisiin eläintiloihin. Eristystilan karsinat varusteineen on mitoitettava siihen tulevien sikojen koon vaatimusten mukaan. Huonetilan sisäpintojen on oltava helposti desinfioitavissa. Eristystilassa tulee olla muista tiloista erillinen ilmanvaihto ja lannanpoisto. Eristystila tulee merkitä piirustuksiin.

Karanteenitilan on oltava erillinen rakennus, jossa on muuten samat vaatimukset kuin eristystilassa.

Sekä eristys- että karanteenitila on eläintautien ehkäisemistä varten varustettava tautisulun mahdollistavalla erillisellä sisäänkäynnillä.

10 §
Lastaustilat

Sikalassa tulee olla muista eläintiloista selvästi erotettu lastauspaikka. Lastaustilan tai lastausvaunun sijasta voidaan käyttää lastauskäytävää ja lastauslaituria.

Lastauspaikan lattia tulee suunnitella niin, että se ei ole liukas, ja lastauspaikan valaisu ja reitin toteutus niin, että eläinten siirtäminen on mahdollisimman sujuvaa.

Lastaustilan, -vaunun tai -käytävän sisäpintojen on oltava helposti desinfioitavissa ja lastauspaikassa tulee olla erillinen ilmanvaihto ja lannanpoisto. Lastauspaikan pesuvettä ja lastauspaikasta poistettavaa lantaa ei saa johtaa sikalan lantakouruun, vaan sikalan ulkopuoliseen lantakanavaan tai -varastoon. Painepesua varten on lastauspaikoissa oltava omat pesulinjat ja pesuletkut sekä pesuaineiden ja desinfiointiaineiden säilytyspaikka.

11 §
Karsinoiden ja muiden sikapaikkatilojen mittavaatimukset

Karsinoiden ja muiden tilojen mitoituksessa on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

1) Lihasioille, kasvatussioille ja vieroitetuille porsaille tarkoitetun karsinan vapaasta lattia-alasta on oltava vähintään kaksi kolmasosaa kiinteäpohjaista lattiaa; lihasikalan ja muille kasvatussioille, pikkuporsaille ja vieroitetuille porsaille tarkoitetun sikalan eläinpaikkojen vähimmäiskarsinapinta-alat ja kaukaloruokinnassa tarvittava kaukalopituus ovat liitteen taulukossa 2;

2) Porsituskarsinassa, jossa porsiva emakko on häkissä, emakolle pahnueineen tulee karsina-alaa olla vähintään 4,5 neliömetriä; karsinan lattia-alasta on oltava vähintään 50 prosenttia kiinteäpohjaista lattiaa;

3) Porsituskarsinassa, jossa porsiva emakko on vapaana, emakolle pahnueineen tulee olla karsina-alaa vähintään 6,0 neliömetriä; karsinan lattia-alasta on oltava vähintään 50 prosenttia kiinteäpohjaista lattiaa;

4) Pihattomallisen, kuivikepohjaisen ryhmäporsituskarsinan ja ryhmäimetyskarsinan pinta-alavaatimuksena on vähintään 6,0 neliömetriä imettävää emakkoa ja porsaspahnuetta kohden;

5) Kääntymisen estävän porsitushäkin pituuden on oltava vähintään 2 400 millimetriä; porsituskarsinassa häkin takana on oltava vähintään 300 millimetriä vapaata tilaa porsimista varten; häkin takana olevalla rakolattiaosuudella on oltava avattava luukku tai peitettävä aukko, jonka kautta pystytään poistamaan jälkeiset, likaantunut pesäntekomateriaali ja kuivikkeet lantakanavaan; porsitushäkin leveyden on oltava vähintään 850 millimetriä alhaalla vähintään 200 millimetrin korkeudelle asti ja avoin imevien porsaiden vapaalle liikkumiselle ja häkin korkeuden vähintään 900 millimetriä;

6) Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden pihaton tai ryhmäkarsinan on täytettävä vähimmäismitat, jotka ovat liitteen taulukossa 3;

7) Ruokintahäkki, johon emakko pääsee vapaasti, on varustettava sulkeutuvalla takaportilla. Ruokintahäkin leveyden on joutilailla emakoilla oltava vähintään 550 millimetriä ja ensikoilla vähintään 450 millimetriä ja pituuden molemmilla vähintään 2 000 millimetriä; ruokintakaukaloa ei lasketa mukaan mitoitukseen;

8) Jos joutilaiden emakoiden tai ensikoiden ruokinnassa käytetään ruokintakaukaloa, jossa ei ole rakenteellisesti kullekin eläimelle erotettua osuutta, kaukalon pituuden on oltava vähintään 500 millimetriä emakkoa kohden;

9) Emakoiden tai ensikoiden ryhmälle tarkoitetun karsinan tai käytävätilan lyhyempien seinämien pituuden on oltava vähintään 2,8 metriä;

10) Siitoskarjun karsinapinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä, josta vähintään 4 neliömetriä on oltava kiinteäpohjaista lattiaa;

11) Tiineytystila häkkeineen on suunniteltava siten, että yksilöllinen kiimantarkkailu karjun avulla on mahdollista.

12 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä maaliskuuta 2018.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista (243/2010).

Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2018

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Suunnittelija
Kjell Brännäs

Liite

Taulukko 1. Rakolattian mitoitus

Sikaryhmä Raon leveys tai reiän halkaisija enintään (mm) Betonirakolattiapalkin leveys vähintään (mm)
Pikkuporsas 11 50
Vieroitettu porsas 14 50
Kasvatus- ja lihasika 18 80
Emakko ja ensikko 20 80

Taulukko 2. Sikapaikan (kasvatus- tai lihasika tai vieroitettu porsas) ja hoitokarsinan pinta-alat ja sikakohtaiset ruokintakourun pituudet sikakarsinoissa joissa on annosteltu ruokinta

Sian paino Sika- ja hoitokarsinan vapaa lattianpinta-ala / sikavähintään 1) Täyskuivikepohjakarsinan tai -pihaton pinta-ala / sikavähintään Ruokintakourun pituus / sika vähintään, annosteltu ruokinta
kg mm
< 10 0,15 0,25 160
10–95 0,17 + (paino kg/130) 0,25 + (paino kg/90) 10–25 kg: 160>25–50 kg: 250>50–95 kg: 300
>95mutta enintään 107 0,90 1,20 320
>107mutta enintään 130 1,00 1,50 350
> 130 1,20 1,60 350

1) Vapaan lattian pinta-alasta on oltava vähintään kaksi kolmasosaa kiinteäpohjaista lattiaa.

Taulukko 3. Joutilasemakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan vähimmäismitat, emakkoa tai ensikkoa kohti

Esteetön lattia-ala vähintään 2)m2 Esteettömän lattia-alan yhtenäisen kiinteäpohjaisen lattian vähimmäisosuus, m2 Karsinan tai välikäytävän lyhyemmän sivun pituus vähintään, mm
Emakko< 6 kpl6–40 kpl> 40 kpl 2,502,252,03 1,451,301,17 2 4002 8002 800
Ensikko< 6 kpl6–40 kpl> 40 kpl 1,801,641,48 1,050,950,86 2 4002 8002 800

2) Esteettömään lattia-alaan ei lasketa mukaan ruokintakaukalon tai -astioiden tai vastaavien alla olevaa lattia-alaa eikä yksilökohtaista ruokinta- tai makuuhäkkiä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.