Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
muutetaan täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen ( 4/2015 ) 3 §:n 3 kohta, 7 §:n 1 momentti sekä 11 ja 12 §, sellaisena kuin niistä on 12 § osaksi asetuksessa 694/2015, seuraavasti:
3 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
viherkesannolla yksi- tai monivuotisilla riista-, maisema-, niitty- tai nurmikasveilla tai näiden kasvien seoskasvustoilla kylvettyä peltoa;
7 §Hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyys
Hoidettujen viljelemättömien peltojen on oltava viherkesantoa tai sänkikesantoa ja niiden kasvusto on uusittava tarvittaessa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Jos peltolohkolla ei ole ennestään viherkesantoa, se on kylvettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Jos poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään mainittuna määräpäivänä, kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen. Viherkesannon kasvuston kylvössä on käytettävä riittävää määrää siemeniä peittävän kasvuston aikaansaamiseksi.
11 §Pientareet
Vesistöjen ja valtaojien varsilla olevalle maatalousmaalle on jätettävä vähintään yhden metrin levyinen, muokkaamaton piennar, jolle ei saa levittää lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Piennarta ei kuitenkaan tarvitse jättää, jos:
maatalousmaan ja vesistön tai valtaojan välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle;
maatalousmaa sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.
Pientareilla rikkakasvien pesäketorjunta kasvinsuojeluaineilla on sallittu vaikeissa rikkakasvitapauksissa. Pientareelle on kylvettävä nurmikasvillisuus heti olosuhteiden salliessa, jos:
pientareen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, rikkakasvien pesäketorjuntaa tehtäessä tai ojien kunnostustyön yhteydessä tai muusta vastaavasta syystä; tai
on kyse ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettavasta lohkosta, jonka pientareella ei ole aikaisempaa nurmikasvillisuutta.
12 §Viljellyn maatalousmaan hoito
Viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa on viljeltävä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen. Viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien ja -lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia ja kylvettävän siemenmäärän on oltava riittävä. Kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Jos kyse on lohkosta, jolla viljellään liitteessä tarkoitettuja puutarhakasveja, riittää, että lohkolle kylvetään esikasvi viimeistään mainittuna määräpäivänä. Jos 7 §:n 1 momentissa tarkoitetut poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen tai istuttamisen viimeistään mainittuna määräpäivänä, kylvö tai istutus on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Jos lohkolle kuitenkin kylvetään tai istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia, parsakaalia, kyssäkaalia, naurista, pinaattia tai tilliä, esikasviakaan ei tarvitse kylvää määräpäivään mennessä.
Mansikoita, mesimarjoja ja jalomaaraimia viljeltäessä edellytetään, että hehtaarilla on vähintään 15 000 kasvia. Jos mainittuja kasveja viljellään siten, että maanpinnan katteena ei käytetä muovia ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheyden on oltava ensimmäisenä kasvukautena vähintään 11 000 kasvia hehtaarilla. Herukoita ja karviaisia on oltava 1 200, vadelmia 2 800, marjatuomipihlajia ja tyrniä 800, pensasmustikoita 2 250 ja hedelmäpuita 400 kasvia hehtaarilla.
Pysyviä nurmia ja pysyviä laitumia voidaan lannoittaa ja laiduntaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarvittaessa niiden kasvuston voi uusia muokkaamalla ja kylvämällä heinä- ja nurmirehukasvien siemenillä. Kylvö on tehtävä viimeistään 1 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä. Jos 7 §:n 1 momentissa tarkoitetut poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään mainittuna määräpäivänä, kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Jos pysyvää laidunta ja pysyvää nurmea käytetään laidunnukseen, siitä ei saa aiheutua maaperän eroosiota ja maanpinnan on säilyttävä kasvipeitteisenä. Niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu.
Viljelijän on toimittava niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta on huolehdittava ja rikkakasvien leviäminen on estettävä joko kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Jos maatalousmaalta ei korjata satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta on tarvittaessa huolehdittava niin, että maatalousmaalle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.
Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä helmikuuta 2016.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (32013R1306); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549
Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2016
Maatalous- ja ympäristöministeriKimmo TiilikainenVanhempi hallitussihteeriSuvi Ruuska