Laki työttömyysturvalain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työttömyysturvalain ( 1290/2002 ) 1 luvun 6 §:n 1 momentti, 8 ja 8 a §, 5 luvun 5 § ja 10 luvun 3 §, sellaisina kuin ne ovat 1 luvun 6 §:n 1 momentti laissa 997/2008, 8 § laeissa 636/2004, 1330/2004 ja 1199/2013 ja 8 a § laissa 1199/2013, 5 luvun 5 § osaksi laissa 1049/2013 ja 10 luvun 3 § laissa 918/2012, sekä
lisätään 1 lukuun uusi 8 b § ja 2 luvun 8 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1001/2012, uusi 2 momentti seuraavasti:
1 lukuYleiset säännökset
6 §Yrittäjä
Yrittäjäksi katsotaan tässä laissa yrittäjän eläkelain (1272/2006) 3 §:ssä tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 3—5 §:ssä tarkoitettu henkilö.
8 §Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan Suomessa työ- tai virkasuhteessa tai muussa palvelussuhteessa olevaan henkilöön, ulkomaisessa ulkomaan liikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa työskentelevään henkilöön sekä yrittäjään ja työttömään henkilöön siten kuin jäljempänä säädetään.
Lakia sovelletaan myös työntekijään, jonka suomalainen työnantaja on Suomesta lähettänyt ulkomaille työhön samalle työnantajalle. Sama koskee työntekijää, jonka suomalainen yritys on lähettänyt ulkomaille työhön tämän yrityksen kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvaan ulkomaiseen emo-, tytär- tai sisaryritykseen, jos työntekijän työsuhde lähettäneeseen yritykseen jatkuu ulkomailla työskentelyn ajan.
Lakia sovelletaan myös Suomen valtion palveluksessa työskentelevään henkilöön, joka lähetettyyn henkilöstöön kuuluvana työskentelee Suomen ulkomaan edustustossa, tai johon välittömästi ennen palvelussuhteen alkamista sovellettiin tätä lakia.
Tätä lakia ei sovelleta ulkomaan kansalaiseen, joka Suomessa palvelee vieraan valtion diplomaattisena edustajana, lähetettynä konsuliedustajana, valtioiden välisessä järjestössä tai kuuluu vieraan valtion ulkomaanedustuston hallinnolliseen tai tekniseen henkilökuntaan, palveluskuntaan taikka on edellä tarkoitetun henkilön yksityispalvelija.
8 a §Oikeus etuuksiin asumisen, Euroopan unionin lainsäädännön tai Suomea sitovien sopimusten perusteella
Oikeus tämän lain mukaisiin etuuksiin on Suomessa asuvalla työttömällä työnhakijalla. Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a, 4 ja 10 §:n mukaan.
Jos työttömään työnhakijaan sovelletaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71, jäljempänä sosiaaliturva-asetus, tai sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004, jäljempänä perusasetus, taikka pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta (SopS 136/2004), määräytyy oikeus työttömyyspäivärahaan sosiaaliturva-asetuksen, perusasetuksen tai pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella.
Työttömällä työnhakijalla, joka ei ole Suomen kansalainen eikä asu Suomessa, on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos:
häneen ei sovelleta sosiaaliturva-asetusta, perusasetusta tai pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta;
hän on ollut Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana työssä vähintään kuusi kuukautta; ja
hän edelleen jatkaa oleskeluaan Suomessa.
8 b §Työttömyyspäivärahan maksaminen haettaessa työtä toisesta valtiosta
Työtön työnhakija, joka on perusasetuksen 64 artiklassa tarkoitetulla tavalla mennyt toiseen valtioon hakeakseen sieltä työtä, on oikeutettu saamaan toisessa valtiossa tapahtuvan työnhaun ajalta työttömyyspäivärahaa enintään kolmen kuukauden ajan.
2 lukuEtuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset
8 §Yritystoiminnan lopettaminen
Ellei muuhun arvioon ole aihetta, yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös, kun:
tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja
henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.
5 lukuTyöttömyyspäivärahan saamisen edellytykset
5 §Palkansaajalle hyväksi luettavat työssäolo- ja vakuutuskaudet
Palkansaajan työssäoloehtoa laskettaessa otetaan huomioon myös yli 65-vuotiaana tehty työ, vaikka työstä ei makseta työttömyysvakuutusmaksua.
Palkansaajan työssäoloehtoa laskettaessa työ- tai virkasuhteessa tehtyyn työhön rinnastetaan toimitusjohtajana tehty työ, ellei toimitusjohtaja ole 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä.
Jos palkansaajakassan jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy toiseen palkansaajakassaan, hänen hyväkseen luetaan hänen työssäoloaikansa ja vakuutettunaoloaikansa edellisessä kassassa.
10 lukuTyöllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset
3 §Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, kokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan aikana niiltä päiviltä, joina hän ei osallistu palveluun, ellei poissaolo johdu:
työkyvyttömyydestä;
kerrallaan enintään neljän työpäivän ajalta alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta;
työhaastattelusta tai muusta tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvästä syystä; tai
julkisen luottamustoimen hoitamisesta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
StVM 16/2015
EV 106/2015
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2015
Tasavallan PresidenttiSauli NiinistöSosiaali- ja terveysministeriHanna Mäntylä