102/2015

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2015

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

muutetaan kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (190/2013) 4 §:n 2 momentti, 6 §:n 2 momentti, 8 §:n 3 momentti, 10 §, 12 §:n 3 momentti, 13 §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentti, liitteessä 2 oleva C kohta ja liitteessä 4 oleva C kohta seuraavasti:

4 §
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sisältö

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa käsittelevä viranomainen voi 1 momentissa säädetyn lisäksi vaatia, että jätehuoltosuunnitelmassa on esitettävä muita tarpeellisia tietoja sen arvioimiseksi, että kaivannaisjätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen sekä jätteen hyödyntäminen ja loppukäsittely järjestetään ympäristönsuojelulain (527/2014) ja jätelain (646/2011) sekä tämän asetuksen mukaisesti.

6 §
Kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajaa koskevat yleiset vaatimukset

Kaivannaisjätteen jätealueen vastuuhenkilöstä säädetään jätelain 141 §:ssä ja ympäristönsuojelulain 115 §:n 3 momentissa. Vastuuhenkilö on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

8 §
Kaivannaisjätteen jätealueesta aiheutuvan ympäristökuormituksen hallinta

Kiinteää, lietemäistä tai nestemäistä kaivannaisjätettä ei saa sijoittaa eikä suotovettä tai muuta jätevettä johtaa vesistöön siten, että siitä aiheutuu vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) tarkoitettu ympäristönlaatunormin ylitys. Eräissä suunnitelmissa ja ohjelmissa vesistön merkittävän pilaantumisen ehkäisemiseksi esitettyjen seikkojen huomioon ottamisesta ympäristöluvassa säädetään ympäristönsuojelulain 51 §:n 1 momentissa.


10 §
Kaivannaisjätteen jätealuetta koskeva vakuus

Kaivannaisjätteen jätealuetta koskevan vakuuden määrän arvioinnissa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 60 §:ssä säädetään, otettava huomioon jätealueen luokitus, sijoitetun jätteen ominaisuudet, maa-alueen tuleva käyttö ja muut liitteessä 5 mainitut seikat. Lisäksi on otettava huomioon, että vakuudella katettavat toimet arvioi tai tekee muu kuin toiminnanharjoittaja tai viranomainen.

13 §
Kaivannaisjätteen jätealueen valvonta

Ympäristöluvassa annettavista kaivannaisjätteen jätealueen seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa ja sen noudattamista sekä seurannan ja tarkkailun tulosten toimittamista valvontaviranomaiselle koskevista määräyksistä säädetään ympäristönsuojelulain 62 §:ssä.


14 §
Kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistaminen ja jälkihoito

Kaivannaisjätteen jätealueen käytöstä poistamisesta ja sen jälkeen toteutettavasta jälkihoidosta määrätään ympäristöluvassa tai ympäristönsuojelulain 94 §:n 3 momentin nojalla annettavassa päätöksessä. Jätealuetta pidetään käytöstä poistettuna, kun valvontaviranomainen on tarkastanut jätealueen ja hyväksynyt käytöstä poistamisen todettuaan, että jätealue ja sen vaikutusalueella oleva maa-alue on palautettu tyydyttävään tilaan ja että annettuja lupamääräyksiä on noudatettu.



Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä helmikuuta 2015.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EU (32006L0021); EYVL L 102, 11.4.2006, s. 15
Komission päätös 2009/337/EY (32009D0337); EYVL L 102, 22.4.2009, s. 7

Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2015

Ympäristöministeri
Sanni Grahn-Laasonen

Ympäristöneuvos
Klaus Pfister

Liite 2

Luokittelu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kaivannaisjätteen jätealueeksi

C. Jätealueelle sijoitettavan ympäristölle tai terveydelle vaarallisen kemikaalin määrä

1. Jätealueelle sijoitettavan, toiminnassa käytetyn ympäristölle tai terveydelle vaarallisen kemikaalin määrään perustuva jätealueen luokituksen arviointi onnettomuusvaaran kannalta on tehtävä jäljempänä olevan 2—4 kohdan mukaisesti.

Vaarallisella aineella tai seoksella (vaarallinen kemikaali) tarkoitetaan ainetta tai seosta, joka aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti luokitellaan vaaralliseksi aineeksi tai seokseksi. Toukokuun 31 päivään 2015 asti vaarallisena seoksena pidetään myös seosta, joka kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (807/2001) perusteella luokitellaan vaaralliseksi seokseksi.

2. Rikastusjätteen jätealueen osalta on sovellettava seuraavaa menettelyä:

a) Inventoidaan sellaiset toiminnassa käytettävät aineet ja seokset, jotka johdetaan prosessoinnin jälkeen rikastusjätteen mukana rikastusjätteen jätealueelle;

b) Arvioidaan prosessissa käytettävän kunkin aineen ja seoksen määrä kunkin suunnitellun toimintavuoden osalta;

c) Määritellään, onko aine tai seos vaarallinen kemikaali;

d) Lasketaan kunkin suunnitellun toimintavuoden osalta rikastusjätteen jätealueella olevan veden määrän kasvu (ΔQi) vakaissa olosuhteissa seuraavan kaavan avulla:

ΔQi = (ΔMi/D)*P, jossa

— ΔQi = rikastusjätteen jätealueella olevan veden määrän vuotuinen kasvu (m3/vuosi) vuonna "i",

— ΔMi = alueelle johdettavan rikastusjätteen määrä vuodessa (kuivapaino tonnia/vuosi) vuonna "i",

— D = sijoitetun kuivan rikastusjätteen keskimääräinen ominaispaino (tonnia/m3) ja

— P = kerrostuneen rikastusjätteen keskimääräinen huokoisuus (m3/m3) määriteltynä onteloiden määrän ja kerrostuneen rikastusjätteen kokonaismäärän välisenä suhteena.

Jos tarkkoja tietoja ominaispainosta ja huokoisuudesta ei ole saatavilla, käytetään oletusarvoja, jotka ovat D = 1,4 tonnia/m3 ja P = 0,5 m3/m3.

e) Arvioidaan kunkin 2c kohdan mukaisesti yksilöidyn vaarallisen kemikaalin suurin mahdollinen vuotuinen pitoisuus (Cmaks) rikastusjätteen vesifaasissa seuraavan kaavan avulla:

Cmaks = suhteen Si/ ΔQ suurin arvo, kun

— Si = kunkin 2c kohdan mukaisesti yksilöidyn ja vuonna "i" alueelle johdetun vaarallisen kemikaalin vuotuinen massa.

Jätealue on luokiteltava suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kaivannaisjätteen jätealueeksi, jos rikastusjätteen vesifaasin katsotaan suurimman mahdollisen vuotuisen pitoisuuden (Cmaks) perusteella olevan vaarallinen kemikaali.

3. Sellaisen rikastusjätteen jätealueen, joka oli toiminnassa 13 päivänä kesäkuuta 2008, luokitus voi perustua myös jätealueella olevan veden ja kiintoaineksen suoraan kemialliseen analyysiin. Jätealue on luokiteltava suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kaivannaisjätteen jätealueeksi, jos rikastusjätteen vesifaasin ja sen sisällön katsotaan olevan vaarallinen kemikaali.

4. Sellaisten kasaliuotusalueiden osalta, joissa metallit erotetaan malmikasoista liuotusnesteen avulla, on alueen sulkemisvaiheessa selvitettävä vaarallisten liuotuskemikaalien esiintyminen. Selvityksen tulee perustua tietoihin käytetyistä liuotuskemikaaleista ja niiden jäännöspitoisuudesta suotovedessä liuotusprosessin päätyttyä. Jätealue on luokiteltava suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kaivannaisjätteen jätealueeksi, jos suotoveden katsotaan olevan vaarallinen kemikaali.

Liite 4

Suuronnettomuuksien torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet, sisäisen pelastussuunnitelman sisältö ja tiedottaminen

C. Tiedottaminen

Suuronnettomuuden varalta ympäristönsuojelulain 115 §:n 4 momentissa tarkoitetuille henkilöille ja yhteisöille on annettava maksutta vähintään seuraavat tiedot:

1. Toiminnanharjoittajan nimi ja kaivannaisjätteen jätealueen sijainti- ja osoitetiedot.

2. Tietoja antavan henkilön nimi ja asema.

3. Vahvistus siitä, että jätealueen toiminnassa on noudatettava ympäristönsuojelulakia ja tätä asetusta sekä niiden nojalla annettuja lupamääräyksiä ja että vaaditut suuronnettomuuden torjuntaa koskevat tiedot on toimitettu asianomaisille viranomaisille.

4. Selkeästi laadittu selostus toiminnasta tai toiminnoista jätealueella.

5. Jätealueelle sijoitettujen suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden ja jätteiden yleisesti käytössä olevat nimet, ryhmänimikkeet tai vaaran yleisluokat sekä tiedot aineiden tai jätteiden pääasiallisista vaarallisista ominaisuuksista.

6. Yleisiä tietoja suuronnettomuuksien vaarojen luonteesta, mukaan lukien niiden mahdolliset vaikutukset onnettomuusalueella olevaan väestöön ja ympäristöön.

7. Asianmukaiset tiedot siitä, miten onnettomuusalueella olevaa väestöä varoitetaan onnettomuudesta ja miten se pidetään suuronnettomuuksissa tapahtumien tasalla.

8. Asianmukaiset tiedot siitä, mihin toimiin onnettomuusalueella olevan väestön on ryhdyttävä ja miten sen on käyttäydyttävä suuronnettomuuden tapahtuessa.

9. Vahvistus siitä, että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ryhtyä asianmukaisiin toimiin alueella ja erityisesti ottaa yhteys pelastustoimeen, jotta suuronnettomuuksissa voidaan toimia asianmukaisesti ja minimoidaan niiden seuraukset.

10. Maininta onnettomuusalueen ulkopuolelle ulottuvien vaikutusten hallitsemiseksi laaditusta ulkoisesta pelastussuunnitelmasta ja kehotus noudattaa pelastustoimen ohjeita tai vaatimuksia onnettomuuden sattuessa.

11. Tiedot siitä, mistä muita asiaa koskevia tietoja saa, sikäli kuin ne eivät ole lainsäädännön mukaan luottamuksellisia.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.