Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n ja valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 7 c §:n nojalla, sellaisena kuin niistä jälkimmäinen on laissa 689/2001:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään Innovaatiorahoituskeskus Tekesin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan myöntämän rahoituksen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.
Tuki on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaa tukea. Tuen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä säädetään edellä mainitussa asetuksessa.
Tätä asetusta sovelletaan myös Tekesin ja Euroopan unionin sekä Euroopan atomienergiayhteisön välisiin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.
Tekes voi lisäksi myöntää yrityksille rahoitusta tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoimintaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 nojalla. Vähämerkityksisen tuen myöntämisen, maksamisen ja käytön osalta rahoitukseen sovelletaan, mitä tämän asetuksen 3 § 1 momentissa sekä 4 ja 5 §:ssä säädetään.
Tekes voi myöntää yrityksille rahoitusta myös Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi. Näihin hankkeisiin sovelletaan, mitä 3—5 §:ssä säädetään.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
tutkimus- ja kehittämistoiminnalla perustutkimusta, teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä ja toteutettavuustutkimusta sekä näiden yhdistelmää;
perustutkimuksella kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn kaupalliseen päämäärään tai tavoitteeseen;
teollisella tutkimuksella suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja uusien taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti; se kattaa monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen ja voi sisältää prototyyppien rakentamisen laboratorioympäristössä tai ympäristössä, johon liittyy simuloituja rajapintoja olemassa olevien järjestelmien kanssa, sekä pilottituotantolinjojen rakentamisen, kun niitä tarvitaan teollisen tutkimuksen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin;
kokeellisella kehittämisellä olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä, jonka tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja; tämä voi kattaa myös esimerkiksi toiminnan, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi; kokeellinen kehittäminen voi käsittää uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, esittely- ja pilottihankkeet, testauksen ja validoinnin ympäristössä, joka edustaa käytännön toimintaolosuhteita, kun ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusia teknisiä parannuksia tuotteisiin, prosesseihin tai palveluihin, jotka eivät ole vielä suurelta osin vakiintuneet; tämä voi kattaa kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittämisen, kun prototyyppi on pakostakin lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista; kokeellinen kehittäminen ei kata olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia;
toteutettavuustutkimuksella hankkeen potentiaalin arviointia ja analysointia, jonka tavoitteena on tukea päätöksentekoprosessia tuomalla objektiivisesti ja rationaalisesti esiin hankkeen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat sekä yksilöimällä resurssit, joita sen toteuttaminen edellyttää, ja mahdollisuudet sen onnistumiseen;
yrityksellä oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, ei kuitenkaan luonnollista henkilöä;
pienellä yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteen 2 artiklassa tarkoitettua pientä yritystä;
keskisuurella yrityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 liitteen 2 artiklassa tarkoitettua keskisuurta yritystä;
nuorella innovatiivisella yrityksellä pientä listaamatonta yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle viisi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä, joka ei ole muodostunut sulautumisen kautta, joka ei ole vielä jakanut voittoa ja jonka tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla sellaista yhteisöä (kuten korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt) sen oikeudellisesta asemasta tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta; kun tällainen yhteisö harjoittaa myös taloudellista toimintaa, tällaisen taloudellisen toiminnan rahoituksesta, kustannuksista ja tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa; tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaana tai jäsenenä käyttävällä yrityksellä ei saa olla etuoikeusasemaa yhteisön tuloksiin;
tuella tämän asetuksen perusteella myönnettävää avustusta ja lainan tukiosuutta sekä niiden yhteismäärää;
tuki-intensiteetillä tuen bruttomäärää ilmaistuna suhteellisena osuutena hankkeen tukikelpoisista kustannuksista; kaikki käytettävät luvut on ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä; jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan tuen avustusekvivalentti; useammassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämishetken arvoon; tuki-intensiteetti lasketaan tuensaajakohtaisesti;
Euroopan sisämarkkinoiden alueella Euroopan talousalueen ja Sveitsin valaliiton muodostamaa aluetta;
innovaatioklusterilla riippumattomien osapuolten (kuten nuorten innovatiivisten yritysten, pienten ja keskisuurten yritysten, suurten yritysten sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja muiden talouden toimijoiden) rakennetta tai organisoitua ryhmittymää, jonka tarkoituksena on lisätä innovaatiotoimintaa edistämällä osaamisen ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä infrastruktuurin yhteiskäyttöä sekä osallistumalla tehokkaasti osaamisen siirtoon, verkostoitumiseen, tietojen levittämiseen ja yhteistoimintaan klusteriin kuuluvien yritysten ja muiden organisaatioiden keskuudessa;
tutkimusinfrastruktuurilla laitteistoja, resursseja ja liitännäisiä palveluja, joita tiedeyhteisö käyttää tutkimuksen tekemiseen eri aloilla; tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvat tieteelliset välineistöt tai välinekokonaisuudet, tietopohjaiset resurssit, kuten kokoelmat, arkistot, jäsennelty tieteellinen tieto, tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat infrastruktuurit, kuten grid-verkot, tietojenkäsittelylaitteet, ohjelmistot ja viestintävälineet tai muut tutkimuksessa tarvittavat luonteeltaan ainutkertaiset välineet; tällaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat sijaita yhdessä paikassa tai hajautettuina (järjestettynä resurssien verkostona);
todellisella yhteistyöllä vähintään kahden riippumattoman osapuolen välistä yhteistyötä tietämyksen tai teknologian siirtämiseksi tai työnjakoon perustuvan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kun osapuolet määrittelevät yhdessä yhteistyöhankkeen laajuuden, osallistuvat sen toteuttamiseen ja jakavat sen riskit sekä tulokset; yksi tai useampi osapuoli voi kattaa hankkeen kaikki kustannukset ja siten vapauttaa muut osapuolet sen taloudellisista riskeistä; sopimustutkimusta, alihankintaa ja tutkimuspalvelujen tarjoamista ei katsota yhteistyön muodoiksi;
aineellisella omaisuudella maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia sekä koneita ja laitteita;
aineettomalla omaisuudella patentteja, lisenssejä ja muita immateriaalioikeuksia sekä tietotaitoa;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluilla konsultointia, avustamista ja koulutusta tietämyksen siirtoa, aineettoman omaisuuden hankkimista, suojelua ja hyödyntämistä sekä standardien ja niiden säännösten, joihin standardit on sisällytetty, käyttöä varten;
innovaatiotoimintaa tukevilla palveluilla toimistotilojen, tietopankkien, kirjastojen, markkinatutkimusten, laboratorioiden sekä laatumerkintä-, testaus- ja sertifiointipalvelujen tarjoamista tehokkaampien tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi;
korkeasti koulutetulla henkilöstöllä henkilöstöä, jolla on korkea-asteen loppututkinto ja vähintään viiden vuoden ammatillinen kokemus, joka voi sisältää myös tohtorinkoulutuksen;
tilapäisellä siirrolla sitä, että henkilöstö on tuensaajan palveluksessa tilapäisesti ja henkilöstöllä on oikeus palata entisen työnantajansa palvelukseen.
3 §Rahoituksen myöntämisen yleiset edellytykset
Rahoitusta voidaan myöntää, maksaa ja käyttää Suomessa toimivien yritysten toteuttamiin hankkeisiin, joiden toteuttamiseksi on laadittu hankkeen luotettavan seurannan kannalta riittävän yksityiskohtainen projektisuunnitelma.
Rahoitus voidaan myöntää avustuksena, lainana tai niiden yhdistelmänä.
Rahoitusta ei voida myöntää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdan mukaiselle vaikeuksissa olevalle yritykselle.
Rahoitusta ei makseta yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.
Rahoitusta voidaan myöntää vain toimintaan, joka tapahtuu rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen.
4 §Rahoituksen tavoiteltavat vaikutukset
Tekes voi myöntää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukea yritysten hankkeisiin, jos hankkeiden voidaan katsoa hyödyttävän yhteiskuntaa, kansantaloutta tai ympäristöä työ- ja elinkeinoministeriön Tekesille asettamien elinkeino- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaisesti.
Rahoitettavien hankkeiden tulee edistää rahoituksen saajan osaamista tai uudistumista, yritysten verkottumista kansallisesti tai kansainvälisesti taikka yrityksen työpaikkojen, liikevaihdon tai viennin kasvua.
Tekesin tulee myöntämispäätöksessään määritellä rahoitettavan hankkeen tavoiteltavat vaikutukset.
5 §Suostumus projektin muutoksiin ja eräisiin liiketoimintajärjestelyihin
Rahoituksen saajan on etukäteen saatava Tekesin suostumus olennaiseen projektisuunnitelmasta poikkeamiseen.
Rahoituksen saajan on ilmoitettava Tekesille etukäteen, mikäli se hankkeen aikana, viiden vuoden kuluessa rahoituksen viimeisen erän maksamisesta tai ennen kuin laina korkoineen on kokonaisuudessaan maksettu takaisin:
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai osan siitä;
myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneitä immateriaali- tai muita oikeuksia;
siirtää liiketoimintaansa ulkomaille;
toteuttaa muita merkittäviä liiketoimintamuutoksia tai yritysjärjestelyjä.
Rahoituksen saajan on saatava Tekesin suostumus sellaisiin 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotka toteutetaan Euroopan sisämarkkinoiden alueen ulkopuolella tai jotka vaarantavat hankkeen tavoiteltavien vaikutusten toteutumisen taikka heikentävät lainan takaisinmaksun edellytyksiä. Suostumusta ei tarvita, jos käyttöoikeuksien lisensointi on olennainen osa hankkeessa alun perin tavoiteltavaa liiketoimintaa.
Tekes voi antaa 1 ja 3 momentissa tarkoitetun suostumuksensa, jos hankkeen tavoiteltavat vaikutukset voidaan olennaisilta osiltaan saavuttaa ja lainan takaisinmaksun edellytykset varmistaa muutoksista huolimatta.
Tekes voi periä maksetun avustuksen takaisin valtionavustuslain (688/2001) 21 ja 22 §:n mukaisesti tai määrätä lainan heti takaisin maksettavaksi valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 7 §:n mukaisesti, jos rahoituksen saaja menettelee 1—3 momentin vastaisesti.
Tekes voi erityisestä syystä tapauskohtaisesti soveltaa viittä vuotta lyhyempää tai pidempää aikaa, jos hankkeen erityispiirteet sitä edellyttävät. Aika ei kuitenkaan voi olla kymmentä vuotta pidempi.
6 §Julkisen tuen enimmäismäärä
Jos tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on myönnetty muuta valtiontukea, muun tuen ja tämän asetuksen perusteella myönnetyn avustuksen tai lainan yhteenlaskettu tuki-intensiteetti ei saa ylittää 11 ja 12 eikä 17, 19 ja 21 §:n perusteella määräytyvää tuki-intensiteetin enimmäismäärää samojen tukikelpoisten kustannusten osalta.
Jäljempänä 3 luvussa säädetty rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille voi kasautua minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, jolla on yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia. Rahoitus voi kasautua muun valtiontuen kanssa, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, 14 §:n 1 momentissa määriteltyyn rahoituksen enimmäismäärään saakka.
Jos tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on myönnetty Euroopan unionin toimielinten, virastojen, yhteisyritysten tai muiden elinten keskitetysti hallinnoimaa unionin rahoitusta, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan, tuki-intensiteetin enimmäismäärää määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan kansallinen tuki edellyttäen, että samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei ylitä sovellettavassa unionin lainsäädännössä vahvistettuja enimmäismääriä.
7 §Lainan ehdot
Laina voidaan myöntää vakuutta vaatimatta sen mukaan kuin valtion talousarviosta on päätetty.
Laina maksetaan takaisin vuosittaisin lyhennyksin. Laina voidaan kuitenkin myöntää siten, että enintään viisi ensimmäistä lainavuotta ovat lyhennyksistä vapaita. Laina-aika on enintään kymmenen vuotta.
8 §Lainan korko
Lainan korko on kolme prosenttiyksikköä alempi kuin kulloinkin voimassa oleva valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko, kuitenkin vähintään yksi prosentti.
9 §Lainan tukiosuus
Lainan tukiosuus lasketaan diskonttaamalla lainan sisältämä korkotuki myöntöhetken mukaiseen arvoon. Diskonttauksessa ja laskettaessa tukiosuutta käytetään lainan myöntöhetkellä voimassa olleen todellisen koron ja myöntöhetkellä voimassa olleen Euroopan yhteisöjen komission määrittelemän ja julkaiseman viitekoron erotusta koko laina-ajalta. Jos laina ei sisällä turvaavia vakuuksia, viitekorkoa on korotettava riskipreemiolla noudattaen, mitä viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannossa (2008/C 14/02) tai sen korvaavassa tiedonannossa määrätään.
10 §Muutokset lainaehtoihin
Jos hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy, 7 §:ssä säädettyä enimmäislaina-aikaa voidaan erittäin painavista syistä pidentää enintään kahteenkymmeneen vuoteen. Lyhennyksistä vapaita vuosia voi olla enintään kymmenen. Kymmenen vuotta ylittävää laina-aikaa voidaan jatkaa enintään kolmella vuodella kerrallaan.
Jos hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä 11, 12, 17, 19 ja 21 §:n perusteella määräytyvän tuki-intensiteetin enimmäismäärän puitteissa.
Jos hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen epäonnistuu osittain, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää osittain perimättä suhteessa onnistumisasteeseen.
Jos rahoituksen saaja on olennaisesti laiminlyönyt lainan takaisinmaksuvelvoitteensa, lainaehtoja voidaan muuttaa vain erittäin painavasta syystä.
Lainaehtoja voidaan muuttaa vain, jos yritys täyttää 3 §:n 1 momentissa säädetyt rahoituksen myöntämisen edellytykset.
2 lukuRahoitus tutkimus- ja kehittämistoimintaan
11 §Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus ja sen enimmäismäärä
Rahoitusta voidaan myöntää tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hankkeen tuetun osan on kuuluttava kokonaan perustutkimuksen, teollisen tutkimuksen, kokeellisen kehittämisen tai toteutettavuustutkimuksen luokkaan taikka useampaan näistä luokista. Rahoituksen myöntämispäätöksessä määritellään, kuinka suuri osuus hankkeesta kuuluu kuhunkin luokkaan.
Hankkeen tukikelpoisten kustannusten perusteella laskettu tuki-intensiteetti voi olla perustutkimuksen osalta enintään 100 prosenttia, teollisen tutkimuksen osalta enintään 50 prosenttia, kokeellisen kehittämisen osalta enintään 25 prosenttia ja toteutettavuustutkimusten osalta enintään 50 prosenttia, ellei 12 §:stä muuta johdu. Perustutkimuksen osalta edellytetään, että hankkeen tulokset ovat julkisia ja että enimmäistuki-intensiteetin käyttöön on perusteltuja syitä. Jos tulosten tai osan niistä julkisuutta rajoitetaan, noudatetaan teollisen tutkimuksen tuki-intensiteettejä.
12 §Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen tuki-intensiteetin korottaminen
Teollisen tutkimuksen, kokeellisen kehittämisen ja toteutettavuustutkimuksen osalta tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan perustellusta syystä korottaa pienille yrityksille myönnettävän rahoituksen osalta 20 prosenttiyksikköä ja keskisuurille yrityksille myönnettävän rahoituksen osalta 10 prosenttiyksikköä.
Teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan perustellusta syystä korottaa 15 prosenttiyksikköä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yritysten välillä, joista vähintään yksi on pieni tai keskisuuri yritys, tai todellista yhteistyötä yritysten välillä vähintään kahdessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, tai jäsenvaltiossa ja ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa, ja yhden yksittäisen yrityksen osuus on enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;
hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yrityksen ja yhden tai useamman tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation välillä siten, että jälkimmäiset kantavat vähintään 10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja niillä on oikeus julkaista omat tutkimustuloksensa;
hankkeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta.
Korotettu tuki-intensiteetti voi olla teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta enintään 80 prosenttia.
13 §Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen hyväksyttävät kustannukset
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannuksina voidaan hyväksyä:
henkilöstökustannukset hankkeeseen suoraan osallistuvien ja siinä avustavien henkilöiden osalta;
välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kuin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; jos välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimus- ja kehittämishankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöiän ajan, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti;
rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kuin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaisesti; maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan kaupallisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;
ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostettujen tai käyttöluvalla hankittujen sopimukseen perustuvien tutkimusten, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;
tutkimus- ja kehittämishankkeesta suoraan aiheutuvat yleiskustannukset;
materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset, matkakustannukset sekä muut suoraan tutkimus- ja kehittämishankkeesta aiheutuvat kustannukset.
Pienille ja keskisuurille yrityksille kustannuksina voidaan hyväksyä myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassa syntyneiden teollisoikeuksien hankkimiseen, suojaamiseen ja voimaansaattamiseen liittyvät kustannukset. Näihin kustannuksiin liittyvän rahoituksen osalta 11 ja 12 §:ssä tarkoitettu rahoituksen tuki-intensiteetti voi olla kuitenkin olla enintään 50 prosenttia.
Jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen, 1 ja 2 momentissa mainittuihin kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero ei ole hyväksyttävä kustannus.
3 lukuRahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille
14 §Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus ja sen enimmäismäärä
Nuoren innovatiivisen yrityksen rahoitusta voidaan myöntää avustuksena enintään 800 000 euroa. Rahoitusta voidaan myöntää lainana enintään 2 000 000 euroa. Rahoitus voidaan myöntää myös avustuksen ja lainan yhdistelmänä. Tällöin avustuksena myönnettävän tuen osuus, laskettuna sen enimmäismäärän perusteella, otetaan huomioon määritettäessä lainan sallitun enimmäismäärän jäljellä olevaa osuutta.
Nuorelle innovatiiviselle yritykselle myönnetyn lainan laina-aikaa voidaan pidentää enintään 10 vuoteen. Lainan pääomaa ja korkoja ei voida jättää takaisin perimättä.
Rahoitus voi olla enintään 75 prosenttia toiminnan kustannuksista.
15 §Nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksen myöntämisen edellytykset
Tekesin on ennen rahoituksen myöntämistä varmistuttava siitä, että yritys on nuori innovatiivinen yritys. Tämän varmistamiseksi Tekesin on vaadittava riippumattoman tilintarkastajan vahvistus siitä, että yritys ei ole muodostunut sulautumisen kautta, että yritys ei ole vielä jakanut voittoa ja että yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta. Jos kyse on vastaperustetusta yrityksestä, jolla ei vielä ole taloudellista historiaa, vastaava 10 prosentin taso on saavutettava ensimmäisen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka riippumaton tilintarkastaja on vahvistanut.
16 §Nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksella rahoitettava toiminta
Rahoitus on tarkoitettu kaikkiin niihin nuoren innovatiivisen yrityksen toimintoihin, jotka edistävät rahoituksen myöntöpäätöksessä asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Rahoitusta ei kuitenkaan voida myöntää vientiin liittyvään toimintaan eli suoraan vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin.
Rahoitusta voidaan myöntää ja maksaa vain toimintaan, joka toteutetaan, ennen kuin yrityksen merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut kahdeksan vuotta.
4 lukuRahoitus pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan
17 §Pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan rahoitus ja sen enimmäismäärä
Rahoitusta voidaan myöntää pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin myönnettävän tuen erityistapauksessa tuki-intensiteetti voidaan korottaa 100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista edellyttäen, että tuen kokonaismäärä ei ole yli 200 000 euroa yritystä kohden minkään kolmen vuoden ajanjakson aikana.
18 §Pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan rahoituksen hyväksyttävät kustannukset
Tukikelpoisia kustannuksia ovat:
aineettoman omaisuuden hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset;
tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtoon liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tehtävään rahoituksensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä;
innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset.
5 lukuRahoitus innovaatioklusterien rakentamiseen ja parantamiseen sekä toimintaan
19 §Innovaatioklusterien investointien ja toiminnan rahoitus ja sen enimmäismäärä
Rahoitusta voidaan myöntää organisaatiolle, joka toteuttaa innovaatioklusterin toimintaa (klusteriorganisaatio) . Rahoituksen edellytyksenä on, että useilla käyttäjillä on oikeus käyttää klusterin tiloja, infrastruktuuria ja toimintoja läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein sekä että klusterin infrastruktuurin käytöstä ja klusterin toimintoihin osallistumisesta perittävät maksut vastaavat markkinahintaa tai kustannuksia.
Innovaatioklusterien rakentamiseen tai parantamiseen voidaan myöntää investointitukea. Investointituen tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
Innovaatioklustereiden toiminnan harjoittamiseen voidaan myöntää toimintatukea enintään kymmeneksi vuodeksi. Toimintatuen tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista tukiaikana.
20 §Innovaatioklusterien toiminnan ja investointien rahoituksen hyväksyttävät kustannukset
Rahoitusta innovaatioklusterin toimintaan voidaan myöntää:
klusterin toiminnan edistämiseen yhteistoiminnan helpottamiseksi, tietojenvaihtoon ja erikoistuneiden tai räätälöityjen yritystukipalvelujen tarjoamiseen tai kanavointiin;
klusterin markkinointiin uusien yritysten tai organisaatioiden osallistumisen lisäämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi;
klusterin infrastruktuurin hallinnointiin sekä koulutusohjelmien, työpajojen ja konferenssien järjestämiseen, jotta voidaan tukea tietämyksen jakamista ja verkottumista sekä monikansallista yhteistyötä.
Toimintatuen tukikelpoisia kustannuksia ovat yllä kuvatusta toiminnasta aiheutuvat klusterin toimintaan suoraan osallistuvien ja siinä avustavien henkilöiden henkilöstömenot sekä hallintokustannukset, mukaan lukien konsultoinnin ja vastaavien palvelujen kustannukset, kun palveluja on käytetty yksinomaan yllä kuvattua klusterin toimintaa varten, sekä klusterin toiminnasta suoraan aiheutuvat yleiskustannukset.
Rahoitusta innovaatioklusterin rakentamiseen ja parantamiseen voidaan myöntää aineellisen ja aineettoman omaisuuden hankintaan.
6 lukuRahoitus tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen
21 §Tutkimusinfrastruktuurien rahoitus ja sen enimmäismäärä
Rahoitusta voidaan myöntää taloudellista toimintaa harjoittavien tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen tai parantamiseen. Rahoituksen edellytyksenä on, että infrastruktuuriin on pääsy useilla käyttäjillä läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein ja että infrastruktuurin toiminnasta tai käytöstä perittävä hinta vastaa markkinahintaa.
Tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
22 §Tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen hyväksyttävät kustannukset
Tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset.
7 lukuVoimaantulo ja siirtymäsäännökset
23 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2020.
24 §Siirtymäsäännökset
Rahoitukseen, joka perustuu ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyyn päätökseen, sovelletaan päätöksen tekohetkellä voimassa olleita säännöksiä. Lainaehtojen muutoksiin sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen 10 §:ää.
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014
TyöministeriLauri IhalainenNeuvotteleva virkamiesTuija Ypyä