1314/2013

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013

Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

kumotaan rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (651/2005) 1 §:n 5 kohta, 18 §:n 1 momentin 12 kohta, 39—41, 43—45 sekä 47 §,

sellaisina kuin niistä ovat 18 §:n 1 momentin 12 kohta asetuksessa 1128/2009 ja 43 § osaksi asetuksessa 1128/2009, sekä

muutetaan 1 §:n 6 kohta, 2 §:n 1 momentin ja 2 momentin 1 kohdan suomenkielinen sanamuoto, 3 §:n 3 momentin 1 kohdan suomenkielinen sanamuoto, 3 §:n 3 momentin 4 kohta sekä 4 momentti, 7 §:n 1 momentin johdantokappaleen ja 4 kohdan suomenkielinen sanamuoto, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n johdantokappale, 10, 11, 13 ja 15 §, 16 §:n 1 momentti ja 2 momentin 5 kohta, 18 §:n 1 momentin 11 kohta, 19 §:n 2 momentti, 20 §:n 2 momentin suomenkielinen sanamuoto, 21 §:n 2 momentin 2 kohta, 23 §:n 1 momentti, 26 §:n 1 kohta, 29 ja 30 §, 31 §:n 1 momentin ja 32 §:n 1 kohdan suomenkielinen sanamuoto, 36 §:n 2 momentin 4 kohta ja 3 momentin 1 ja 3 kohta, 37 §:n 2 momentti, 42 ja 46 §, 51 §:n 2 momentti ja 57 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentin 1 kohdan suomenkielinen sanamuoto, 3 §:n 3 momentin 1 kohdan suomenkielinen sanamuoto, 3 §:n 3 momentin 4 kohta sekä 4 momentti, 7 §:n 1 momentin johdantokappaleen ja 4 kohdan suomenkielinen sanamuoto, 18 §:n 1 momentin 11 kohta, 20 §:n 2 momentin suomenkielinen sanamuoto, 21 §:n 2 momentin 2 kohta, 29 ja 30 §, 32 §:n 1 kohdan suomenkielinen sanamuoto, 37 §:n 2 momentti ja 42 § asetuksessa 1128/2009, 8 §:n 1 momentti, 19 §:n 2 momentti, 23 §:n 1 momentti ja 36 §:n 3 momentin 1 ja 3 kohta asetuksessa 1354/2010 sekä 10 § osaksi asetuksessa 1354/2010, seuraavasti:

1 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:


6) opiskelijalla rajavartijan peruskurssilla opiskelevaa sekä muuta Raja- ja merivartiokoulussa opiskelevaa henkilöä;


2 §
Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävät

Rajavartiolaitoksen päällikkö esittelee rajavartiolaitoksen toimialaa koskevat sisäministerin käsiteltävät asiat sisäministerille sekä ministeriön johtoryhmän käsiteltävät rajavartiolaitosta koskevat asiat sisäministeriön johtoryhmälle, jollei toisin säädetä taikka sisäministeri toisin määrää.

Sen lisäksi, mitä rajavartiolaitoksen päällikön tehtävistä muualla säädetään rajavartiolaitoksessa rajavartiolaitoksen päällikkö:

1) vastaa rajavartiolaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta sekä yleisistä toimintalinjoista ja tavoitteista sisäministeriön vahvistamien tulostavoitteiden mukaisesti;


3 §
Rajavartiolaitoksen esikunnan kokoonpano ja tehtävät

Rajavartiolaitoksen esikunta:

1) suorittaa sille rajavartiolaitoksen johtoesikuntana ja sisäministeriön rajavartio-osastona kuuluvat hallinnolliset ja sotilaalliset tehtävät;


4) vahvistaa vartioston ja vartiolentolaivueen työjärjestyksen, jollei muuta säädetä tai vahvistetussa työjärjestyksessä toisin määrätä;


Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävistä ja johtosuhteista sekä asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta rajavartiolaitoksen esikunnassa määrätään rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestyksessä, jollei muuta säädetä. Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävissä sisäministeriön rajavartio-osastona noudatetaan sisäministeriön työjärjestystä.

7 §
Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön tehtävät

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön asemasta rajavartiolaitoksen esikunnan johdossa, rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena ja sisäministeriön osastopäällikkönä säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 3 ja 5 §:ssä. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö:


4) johtaa rajavartiolaitoksen toiminnan suunnittelua ja käy ministeriötä koskevissa asioissa tulosneuvottelut sisäministeriön kansliapäällikön kanssa;


8 §
Asiavaltuus ja valtuutus

Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston ja oikeudellisen osaston virkamiehellä, joka on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon, on oikeus rajavartiolaitokselle kuuluvissa asioissa valvoa valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa sekä käyttää niissä puhevaltaa. Laillisuusvalvontaan kuuluvissa asioissa tämä oikeus on rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston virkamiehellä, joka on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon. Markkinaoikeudessa käsiteltävissä asioissa tämä oikeus on myös rajavartiolaitoksen esikunnan hankintapäälliköllä. Hankintapäälliköllä sekä vartiolentolaivueessa laivueen komentajalla ja lentoteknisellä johtajalla on lisäksi oikeus hyväksyä rajavartiolaitoksen hankintoihin liittyvät loppukäyttäjätodistukset.


9 §
Vartiostot

Rajavartiolaitoksen esikunnan, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen lisäksi rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä ovat seuraavat vartiostot:


10 §
Vartioston, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen kokoonpano

Vartiostoa ja vartiolentolaivuetta johtaa komentaja sekä Raja- ja merivartiokoulua koulun johtaja. Komentajalla ja koulun johtajalla on apunaan hallintoyksikön esikunta.

Vartioston ja vartiolentolaivueen esikuntaa johtaa apulaiskomentaja sekä Raja- ja merivartiokoulun esikuntaa koulun apulaisjohtaja. Apulaiskomentaja toimii komentajan ja koulun apulaisjohtaja koulun johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa.

11 §
Vartioston, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen tehtävät

Vartiosto vastaa rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamisesta sekä vartiolentolaivue rajavartiolain 75 §:ssä tarkoitetusta rajavartiolaitoksen ilmailusta toimialueellaan rajavartiolaitoksen päällikön ja rajavartiolaitoksen esikunnan antamien ohjeiden, määräysten ja käskyjen sekä työjärjestyksen mukaisesti. Raja- ja merivartiokoulu vastaa rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 luvussa säädetyistä tehtävistä vahvistettujen tulostavoitteiden, toimintalinjojen ja johtosäännön mukaisesti.

13 §
Vartioston, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen esikunnan tehtävät

Vartioston, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen esikunta:

1) kehittää, ohjaa ja valvoo hallintoyksikön sekä sen paikallisten ja toiminnallisten yksiköiden toimintaa;

2) huolehtii komentajan ja koulun johtajan käsittelemien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta.

15 §
Vartioston ja vartiolentolaivueen työjärjestys sekä Raja- ja merivartiokoulun johtosääntö

Vartioston ja vartiolentolaivueen johtosuhteista sekä niiden yksiköiden tehtävistä määrätään tarkemmin rajavartiolaitoksen esikunnan vahvistamassa asianomaisen hallintoyksikön työjärjestyksessä. Raja- ja merivartiokoulun johtosuhteista ja sen yksiköiden tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa johtosäännössä.

16 §
Hallintoyksiköiden toimialueet

Rajavartiolaitoksen esikunnan, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen toimialueena on valtakunnan alue ja Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa (1058/2004) tarkoitettu talousvyöhyke.

Vartiostojen toimialueet ovat seuraavat:


5) Suomenlahden merivartioston toimialueeseen kuuluvat Espoon, Forssan, Heinolan, Helsingin, Hyvinkään, Hämeenlinnan, Keski-Uudenmaan, Kotkan, Lahden, Lohjan, Loviisan, Porvoon, Raaseporin, Riihimäen, Vantaan ja Vihdin kihlakunnat;


18 §
Muut virat

Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuja muita virkoja ovat:


11) yli-insinöörin virka.


19 §
Virkojen perustaminen, lakkauttaminen, nimen muuttaminen, siirtäminen ja sijoittaminen hallintoyksiköihin

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää muun kuin erittelyviran perustamisesta, lakkauttamisesta, siirtämisestä, nimen muuttamisesta sekä sijoittamisesta hallintoyksiköihin. Rajavartiolaitoksen esikunta kuitenkin päättää sellaisen viran siirtämisestä ja hallintoyksikköön sijoittamisesta, johon nimittää hallintoyksikön päällikkö.


20 §
Viran täyttämättä jättäminen

Erittelyviran täyttämättä jättämisestä päättää sisäministeri. Muun upseerin viran sekä hallitusneuvoksen ja lainsäädäntöneuvoksenviran täyttämättä jättämisestä päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.

21 §
Virkaan nimittäminen

Muuhun virkaan nimittää:


2) rajavartioylitarkastajan, rikosylitarkastajan, neuvottelupäällikön, hankintapäällikön, talouspäällikön ja yli-insinöörin virkaan rajavartiolaitoksen päällikkö;


23 §
Tehtävän perustaminen, lakkauttaminen, siirtäminen ja tehtävään määrääminen

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää tehtävän perustamisesta, lakkauttamisesta ja siirtämisestä sekä tehtävänimikkeistä, jollei toisin säädetä. Rajavartiolaitoksen esikunta kuitenkin päättää tehtävän siirtämisestä ja hallintoyksikköön sijoittamisesta sellaisen tehtävän osalta, johon määrää hallintoyksikön päällikkö.


26 §
Upseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartiolaitoksessa:

1) nuoremman upseerin kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tutkinto taikka sotatieteiden maisterin tai sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot;


29 §
Rajavartijan ja merivartijan erityiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartijan kelpoisuusvaatimuksena on ylioppilastutkinnon, lukion oppimäärän tai vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaminen sekä rajavartijan peruskurssin suorittaminen. Siltä, joka otetaan rajavartijan virkaan määräajaksi rajavartiolaitoksessa järjestettävän varusmieskoulutuksen apukouluttajaksi, ei kuitenkaan vaadita rajavartijan peruskurssin suorittamista.

30 §
Muun viran erityiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartiolaitoksessa:

1) rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja käytännössä osoitettu johtamistaito sekä lainvalmistelukokemus;

2) lainsäädäntöneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja lainvalmisteluun;

3) rajavartioylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

4) rikosylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

5) neuvottelupäällikön kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto;

6) ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

7) hankintapäällikön kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto;

8) insinöörin kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

9) lentoteknisen johtajan kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys lentokoneenrakennustekniikkaan;

10) talouspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys valtion taloushallintoon;

11) yli-insinöörin kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys laivatekniikkaan.

31 §
Menettely sivutoimia koskevassa asiassa

Sisäministeri antaa sivutoimiluvan rajavartiolaitoksen päällikölle. Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa sivutoimiluvan hallintoyksikön päällikölle. Muulle rajavartiolaitokseen palvelussuhteessa olevalle henkilölle sivutoimiluvan antaa asianomaisen hallintoyksikön päällikkö.


32 §
Virkavapaus ja lomauttaminen

Jollei muuta säädetä, virkavapaudesta ja lomauttamisesta päättää:

1) sisäministeri rajavartiolaitoksen päällikön osalta;


36 §
Kurinpitoesimiehet

Kurinpitoesimiehenä kurinpitorangaistuksen ja kurinpito-ojennuksen määrää:


4) Raja- ja merivartiokoulun johtaja koulussa palvelevalle sekä rajavartijan peruskurssin opiskelijalle.

Asevelvollisuutta tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle alaiselleen voi kurinpitoesimiehenä lisäksi määrätä:

1) poistumisrangaistuksen, varoituksen ja kurinpito-ojennuksen vartioston tai vartiolentolaivueen apulaiskomentaja tai koulun apulaisjohtaja sekä osaston päällikkö;


3) muistutuksen ja enintään kolme kertaa ylimääräistä palvelusta kurinpitotehtäviin määrätty rajavartioaseman, merivartioaseman, osaston, rajajääkärikomppanian tai erikoisrajajääkärikomppanian rajavartiomies.

37 §
Sotilasrikosasian käsittely

Sotilaskurinpitolain 31 §:ssä tarkoitetun sotilaslakimiehen lausunnon antaa rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut rajavartiolaitoksen esikunnan virkamies.

42 §
Koulutuksen tavoitteet

Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiomiesten koulutusjärjestelmän ja opetussisältöjen perusteet.

Rajavartijan peruskurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet rajavartijan tehtävien hoitamiseen ja että hän hallitsee rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevat säännökset ja määräykset sekä että hänellä on virassa vaadittava kielitaito. Rajavartijan jatkokurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet pienryhmän esimiestehtäviin. Mestarikurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet työyksikön esimiestehtäviin.

46 §
Arvostelumenettely

Opintosuoritukset arvostellaan Raja- ja merivartiokoulun johtosäännön arvosteluperusteiden mukaisesti.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen.

51 §
Sotilasvirassa palvelevan virkamiehen ja rajavartiomiehen fyysinen suorituskyky

Fyysisen suorituskyvyn arvioimisesta ja siihen liittyvistä testeistä ja luokittelusta sekä kussakin tehtävässä vaadittavasta fyysisestä suorituskyvystä määrää rajavartiolaitoksen päällikkö.

57 §
Pelastuspalkkion jakaminen

Jollei pelastuspalkkiosta luovuta, jaetaan meripelastustyön aiheuttamien lisäkustannusten kattamisen jälkeen jäävästä palkkion osasta yksi viidesosa aluksella meripelastustyön aikana palvelleille virkamiehille sekä asevelvollisuuslain (1438/2007) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelleille henkilöille.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

  Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013

Työministeri
Lauri Ihalainen

Lainsäädäntöneuvos
Jaana Heikkinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.