1241/2010

Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010

Valtioneuvoston asetus ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995) 23 §:n nojalla, sellaisena kuin sen suomenkielinen sanamuoto on laissa 543/2004:

1 §
Asetuksen soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan suomalaisessa satamassa ja ankkuripaikassa käyvään ulkomaiseen alukseen, joka on vuorovaikutuksessa sataman kanssa sekä tällaisen aluksen laivaväkeen.

Asetusta ei sovelleta kalastusalukseen, sota-alukseen, laivaston apualukseen, perinteistä rakennetta olevaan puualukseen, kunnan tai valtion alukseen, jota ei käytetä kaupalliseen tarkoitukseen, eikä muussa kuin ammattimaisessa käytössä olevaan huvialukseen.

2 §
Tarkastusvelvollisuus

Valvontaviranomaisen on vuosittain tarkastettava Suomen vuosittaista tarkastusvelvollisuutta vastaava määrä PSC-direktiivin 12 artiklassa tarkoitettuihin I- ja II-kiireellisyysluokkiin kuuluvia aluksia. Ulkomaisen ro-ro-matkustaja-aluksen tai suurnopeusaluksen erityiskatsastukset voidaan huomioida tarkastusvelvollisuuden täyttymistä laskettaessa. Tarkastusvelvollisuuden täyttävänä tarkastuksena pidetään myös sellaista valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusta, joka suoritetaan muualla kuin satamassa tai ankkuripaikalla, jos tarkastus suoritetaan Suomen vesialueella.

Valvontaviranomainen voi jättää kalenterivuoden aikana tarkastamatta enintään;

1) viisi prosenttia satamassa ja ankkuripaikassa käyvien I-kiireellisyysluokkaan kuuluvien, suuren turvallisuusriskin alusten kokonaismäärästä;

2) 10 prosenttia satamassa ja ankkuripaikassa käyvien I-kiireellisyysluokkaan kuuluvien, muun kuin suuren turvallisuusriskin alusten kokonaismäärästä.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, valvontaviranomaisen on tarkastettava ensisijaisesti I-kiireellisyysluokkaan kuuluvat suuren turvallisuusriskin alukset, jotka tarkastustietokannan mukaan käyvät harvoin Euroopan unionin satamissa.

Jos satamassa käyvien I-kiireellisyysluokkaan kuuluvien alusten kokonaismäärä on pienempi kuin vuosittainen tarkastusvelvollisuus, valvontaviranomainen voi jättää tarkastamatta enintään 15 prosenttia satamassa tai ankkuripaikassa käyvien II-kiireellisyysluokkaan kuuluvien alusten vuosittaisesta kokonaismäärästä.

Jos satamassa ja ankkuripaikassa käyvien pakollisen tarkastuksen piiriin kuuluvien alusten kokonaismäärä on suurempi kuin vuosittainen tarkastusvelvollisuus, valvontaviranomaisen on tarkastettava näitä aluksia vähintään vuosittaista tarkastusvelvollisuutta vastaava määrä. Valvontaviranomainen voi jättää kaikista satamissa ja ankkuripaikoissa käyvistä pakollisten tarkastusten piiriin kuluvista aluksista tarkastamatta enintään 30 prosenttia alusten vuosittaisesta kokonaismäärästä, kuitenkin niin, että vuosittaista tarkastusvelvollisuutta ei aliteta.

3 §
Tarkastettaviksi valittavat alukset

Valvontaviranomainen voi tarkastaa aluksen, jos siinä ilmenee PSC-direktiivin I liitteen II osan 2 kohdan B alakohdassa tarkoitettu ennalta arvaamaton tekijä. Jos alus on pysäytetty Euroopan unionin jäsenvaltion tai Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion satamassa tai ankkuripaikassa, valvontaviranomainen voi tarkastaa aluksen aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä kun alus on vapautettu.

Valvontaviranomainen voi tarkastaa myös muita kuin I- ja II- kiireellisyysluokkaan kuuluvia aluksia. Näiden alusten tarkastusta ei katsota PSC-direktiivin mukaisiksi tarkastuksiksi eikä näitä tarkastuksia huomioida Suomelle asetetun vuosittaisen tarkastusvelvollisuuden täyttymistä laskettaessa.

Valvontaviranomainen voi sopia Euroopan unionin jäsenvaltion tai Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion tarkastusvelvollisuuden piiriin kuuluvan aluksen pakollisen tarkastuksen suoritettavaksi suomalaisessa satamassa. Tarkastus on sovittava ensimmäiseen suomalaiseen satamaan, johon alus saapuu. Se voidaan kuitenkin suorittaa muussa suomalaisessa satamassa, jos alus ei välillä käy ulkomaisessa satamassa. Tarkastusta ei voida siirtää edelleen suoritettavaksi muussa Euroopan unionin jäsenvaltion tai Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion satamassa.

Valvontaviranomainen ei saa hyväksyä Euroopan unionin jäsenvaltion tai Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion pyyntöä siirtää tarkastusta suoritettavaksi suomalaisessa satamassa, ellei ole varmuutta siitä, että tarkastus voidaan suorittaa 15 vuorokauden sisällä siitä, kun alus on muuttunut I-kiireellisyysluokkaan kuuluvaksi alukseksi.

4 §
Asiakirjojen tarkastus ja aluksen yleisen kunnon toteaminen

Valvontaviranomaisen on alusturvallisuuden toteamisen yhteydessä:

1) tarkastettava vähintään Euroopan unionin merenkulkulainsäädännössä ja kansainvälisissä yleissopimuksissa aluksessa säilytettäväksi edellytetyt todistuskirjat ja muut PSC-direktiivin liitteessä IV mainitut asiakirjat;

2) tarvittaessa tarkastettava, että Euroopan unionin jäsenvaltion tai Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion suorittamassa tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu;

3) varmistuttava aluksen yleisestä kunnosta, hygieniasta, mukaan lukien aluksen konehuone ja asuintilat.

Jos tarkastustietokannassa on merkintä aluksen puutteista, jotka on määrätty korjattavaksi ennen seuraavaan käyntisatamaan saapumista tai seuraavassa käyntisatamassa, valvontaviranomaisen on tarkastettava, että puutteet on korjattu, tai edellytettävä, että puutteet korjataan ennen kuin alus lähtee suomalaisesta satamasta.

5 §
Aluksen yksityiskohtainen tarkastus

Valvontaviranomaisen on aluksen tarkastuksessa noudatettava PSC-direktiivin liitteessä VI mainittuja menettelytapoja ja ohjeita. Alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 725/2004 soveltamisalaan kuuluvia aluksia tarkastettaessa on noudatettava PSC-direktiivin liitteen VI turvatoimien tarkastuksia koskevia erityisiä ohjeita.

Valvontaviranomainen voi kirjata suorittamansa ulkomaisen ro-ro-matkustaja-aluksen tai suurnopeusaluksen erityiskatsastukset tarkastustietokantaan yksityiskohtaisena tai laajennettuna tarkastuksena edellyttäen, että tarkastus on suoritettu PSC-direktiivin liitteessä VII säädetyssä laajuudessa.

6 §
Laivaväen viestintäkyvyn ja kielitaidon tarkastaminen

Valvontaviranomaisen on varmistettava, että:

1) aluksen laivaväki kykenee vaihtamaan riittävässä määrin tietoja maissa olevien viranomaisten kanssa joko yhteisellä tai viranomaisten kielellä;

2) öljysäiliöaluksen, kemikaalisäiliöaluksen ja kaasusäiliöaluksen laivaväki kykenee välittämään keskenään tietoja aluksessa yhteisellä työkielellä.

Valvontaviranomaisen on varmistettava, että Suomen satamasta matkansa aloittavan tai sen sinne päättävän aluksen laivaväen, joka on hälytysluettelon mukaan vastuussa matkustajien auttamisesta hätätilanteessa, on oltava helposti tunnistettavissa ja sillä on oltava tehtäväänsä riittävät kommunikointitaidot, jotka muodostuvat seuraavien perusteiden muodostamasta soveltuvasta kokonaisuudesta:

1) tietyllä reitillä kuljetettavien matkustajien pääkansallisuuksia vastaava kieli tai vastaavat kielet sekä näillä kielillä annettujen täydellisten turvallisuusmääräysten määrä;

2) mahdollinen tarve antaa hätätilanteessa perusohjeita englanninkielisillä peruskäsitteillä tai kommunikoida hätätilanteessa muilla keinoilla silloin kuin sanallinen viestintä ei ole mahdollista (kuten elekielellä, osoittamalla ohjetaulujen, kokoontumispaikkojen, hengenpelastusvälineistön ja varauloskäyntien sijainnit);

3) kielet, joilla hätäilmoitukset voidaan antaa hätä- tai harjoitustilanteessa ensisijaisen tärkeiden ohjeiden välittämiseksi matkustajille ja matkustajien auttamisesta vastuussa olevan laivaväen tehtävien helpottamiseksi.

7 §
Laajennettu tarkastus

Valvontaviranomaisen on suoritettava tarkastus PSC-direktiivin liitteen VII mukaisessa laajuudessa sekä liitteen sisältämien menettelyjen mukaisesti.

8 §
Pakollisen tarkastuksen siirtäminen

Valvontaviranomainen ei voi siirtää pakollista tarkastusta suoritettavaksi aluksen seuraavassa käyntisatamassa, jos satama sijaitsee siinä jäsenvaltiossa, jonka lipun alla alus purjehtii.

Valvontaviranomaisen on tehtävä pakollisen tarkastuksen siirtämistä koskeva merkintä tarkastustietokantaan viimeistään 24 tunnin kuluessa aluksen todellisesta satamasta lähtöajasta.

Valvontaviranomaisen on tehtävä tarkastuksen suorittamatta jättämisestä ja siihen johtaneista syistä merkintä tarkastustietokantaan viimeistään 30 päivän kuluessa aluksen todellisesta satamasta lähtöajasta.

9 §
Pysäyttämisperusteiden harkinta

Valvontaviranomaisen on aluksen pysäyttämistä harkitessaan sovellettava PSC-direktiivin liitteessä X vahvistettuja perusteita.

Jos poikkeuksellisissa olosuhteissa aluksen yleinen kunto ei täytä asetettuja vaatimuksia, valvontaviranomainen voi lykätä tarkastuksen siihen asti, kun laivanisäntä on ryhtynyt välttämättömiin toimenpiteisiin, joilla alus saadaan vastaamaan yleissopimusten asiaankuuluvia määräyksiä.

10 §
Tarkastuksen ja pysäyttämisen seuranta

Jos valvontaviranomaisen päätös lähettää alus korjaustelakalle perustuu IMO:n päätöslauselman A.744 (18) noudattamatta jättämiseen aluksen asiakirjojen tai sen rakenteellisten vikojen tai puutteiden osalta, valvontaviranomainen voi määrätä tarvittavien paksuusmittausten suorittamisen aluksen satamasta poistumisen ehdoksi.

Valvontaviranomaisen on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava aluksen satamasta poistumiseen liittyvistä ehdoista korjaustelakan sijaintivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, aluksen lippuvaltion hallinnolle tai lippuvaltion lähimmälle konsulille tai diplomaattiselle edustajalle.

Jos valvontaviranomainen saa 2 momentissa tarkoitetun Euroopan unionin jäsenvaltion tai Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion tekemän ilmoituksen, sen on ilmoitettava ilmoituksen tehneelle viranomaiselle niistä toimenpiteistä, joihin asiassa on ryhdytty.

Jos alus jättää noudattamatta satamasta poistumiselle asetettua 1 momentissa tarkoitettua ehtoa tai jättää saapumatta suomalaiselle korjaustelakalle, valvontaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

11 §
Aluksen satamaan pääsyn epääminen

Antaessaan epäämismääräyksen valvontaviranomaisen on noudatettava PSC-direktiivin liitteessä VIII säädettyjä menettelyjä.

12 §
Tietokantaan tehtävät merkinnät

Tarkastajan on tehtävä suorittamastaan tarkastuksesta merkintä tarkastustietokantaan viimeistään 24 tunnin kuluessa aluksen todellisesta satamasta lähtöajasta.

13 §
Tietojen antaminen

Valvontaviranomaisen on vuosittain viimeistään 1 päivänä huhtikuuta toimitettava Euroopan unionin komissiolle tarkastajien lukumäärä PSC-direktiivin liitteessä XIV olevaa mallitaulukkoa käyttäen ja mainitussa liitteessä esitetyllä tavalla.

Valvontaviranomaisen on vuosittain viimeistään 1 päivänä huhtikuuta toimitettava Euroopan unionin komissiolle PSC-direktiivin liitteen XIV kohdan 1 alakohdassa 1.2. ja kohdan 2 alakohdassa b luetellut tiedot. Lisäksi valvontaviranomaisen on toimitettava joka kuudes kuukausi liitteen XIV kohdan 2 alakohdassa a luetellut tiedot. Tietoja ei tarvitse toimittaa komissiolle erikseen, jos ne on toimitettu SafeSeaNet- tietojärjestelmän välityksellä.

14 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Tällä asetuksella kumotaan ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa annettu valtioneuvoston asetus (619/2004).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY (32009L0016); EUVL N:o L 131, 28.5.2009, s. 57

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010

Liikenneministeri
Anu Vehviläinen

Hallitusneuvos
Anna Sotaniemi

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.