1371/2009

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009

Laki eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta 24 päivänä tammikuuta 2003 annetun lain (19/2003) 1 §, 2 §:n 2 momentin d kohta, 4 §:n 3 momentti, 5 §:n 2 momentti ja 9 §:n 4 momentti sekä

lisätään 4 §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 6 a § sekä 7 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

1 §
Soveltamisala ja tarkoitus

Tässä laissa säädetään suomalaisten julkisyhteisöjen ja eräiden yritysten välisiä taloudellisia suhteita koskevasta avoimuudesta, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottavien yritysten erilliskirjanpitovelvollisuudesta sekä valtion tiedonantovelvollisuudesta Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Lain tarkoituksena on turvata komission ja kansallisten viranomaisten mahdollisuudet valvoa yhteisön kilpailu- ja valtiontukisääntöjen noudattamista siten kuin säädetään jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta annetussa komission direktiivissä 2006/111/EY, jäljempänä avoimuusdirektiivi, ja EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen tehdyssä komission päätöksessä 2005/842/EY.

2 §
Määritelmät

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetaan:


d) yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvällä palvelulla Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 16 ja 86 artiklassa tarkoitettuja taloudellisia palveluita, joilla toteutetaan yleishyödyllisiä tehtäviä ja joiden tuottajalle julkisyhteisö on sen vuoksi asettanut erityisiä julkisen palvelun velvoitteita.

4 §
Soveltamisalan rajaus

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua erilliskirjanpitovelvollisuutta ei myöskään sovelleta:

1) yritysten niihin palveluihin, joiden suorittaminen ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliseen kauppaan;

2) yrityksiin, joille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen suorittamisesta maksettu korvaus on kokonaisuudessaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/1998 2 artiklassa tarkoitettua vähämerkityksistä tukea (de minimis -tuki);

3) yrityksiin, joille on uskottu avointa ja syrjimätöntä menettelyä noudattaen perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisten yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottaminen, jos niille missä hyvänsä muodossa annettu julkinen rahoitus on myönnetty tietyksi ajaksi;

4) yrityksiin, joiden vuotuinen liikevaihto on vähemmän kuin 40 miljoonaa euroa kahdelta viimeiseltä sellaista vuotta edeltäneeltä tilikaudelta, jona julkisyhteisö on myöntänyt niille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 86 artiklan 1 kohdan mukaisia erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia tai jona sille on uskottu perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisten yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottaminen; julkisten luottolaitosten osalta vastaavana raja-arvona on kuitenkin taseen 800 miljoonan euron loppusumma.

Edellä 3 momentin 4 kohdan nojalla erilliskirjanpitovelvollisuudesta vapautetun yrityksen on laadittava 6 a §:ssä tarkoitettu eriyttämislaskelma, jos se saa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamiseen julkista rahoitusta.

5 §
Julkisten yritysten avoimuusvelvoite

Siltä osin kuin 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun julkisen teollisuusyrityksen viimeksi kuluneen tilikauden liikevaihto on ollut yli 250 miljoonaa euroa, avoimuusvelvoitteen piiriin kuuluvien tietojen osalta on voimassa, mitä avoimuusdirektiivin 8 artiklassa säädetään.

6 a §
Eriyttämislaskelma

Yrityksen, jota tarkoitetaan 4 §:n 4 momentissa, on laadittava kultakin tilikaudelta laskelma, josta ilmenevät eriyttämisvelvollisuuden alaisten palvelutoimintojen tuotot ja kulut (eriyttämislaskelma).

Eriyttämislaskelmaan tulee sisällyttää tuottoina kaikki eriytetystä palvelutoiminnasta kertyneet tuotot. Näistä tuotoista vähennetään vastaavasti kaikki palvelujen tuottamisesta aiheutuvat muuttuvat kulut sekä palvelutoimintaan kohdistettavissa oleva osa kiinteistä kuluista.

Investointeihin liittyvät poistot ja rahoituskulut ovat laskelmassa vähennettäviä kuluja siltä osin kuin kyseiset investoinnit ovat välttämättömiä palvelun tuottamiselle. Eriyttämislaskelmassa voidaan lisäksi vähentää laskennallisena vähennyseränä palvelutoimintaan sitoutuneelle omalle pääomalle määritelty kohtuullinen tuotto. Sovelletut eriyttämisperusteet tulee yksilöidä laskelmassa.

Eriyttämislaskelma ja vastaavalta tilikaudelta laadittu tilinpäätös on toimitettava kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta palvelun toimeksiantaneelle julkisyhteisölle. Jos yrityksen tilinpäätöksen on tarkastanut tilintarkastuslain (459/2007) 2 §:ssä tarkoitettu tilintarkastaja, eriyttämislaskelmaan on liitettävä myös tilintarkastajan lausunto tästä laskelmasta. Poiketen siitä, mitä edellä tässä momentissa säädetään, julkisyhteisö voi määrätä eriyttämislaskelmaan sisältyvien tietojen toimittamisesta muulla tavoin, jos julkinen rahoitus on myönnetty kertaluonteisen hankkeen toteuttamiseksi.

Eriyttämislaskelman tarkemmasta sisällöstä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

7 §
Tietojen säilyttäminen

Palvelun toimeksiantaneen julkisyhteisön on säilytettävä vähintään kymmenen vuoden ajan kaikki sellaiset tiedot, jotka tarvitaan sen osoittamiseksi, että palvelusta ei ole maksettu liiallisia korvauksia. Tiedot on toimitettava komissiolle tämän kirjallisesta pyynnöstä.

9 §
Julkisten teollisuusyritysten vuosiraportit

Ministeriöiden tulee toimittaa vaadittavat tiedot työ- ja elinkeinoministeriölle niin ajoissa, että ne voidaan toimittaa komissiolle tässä pykälässä säädetyssä määräajassa.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Sen lisäksi, mitä 6 a §:n 4 momentissa säädetään, tilintarkastajan lausunto on vuosina 2008―2012 liitettävä eriyttämislaskelmaan myös silloin, kun yrityksen tilinpäätöksen on tarkastanut julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja.


HE 217/2009
TaVM 30/2009
EV 259/2009

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Työministeri
Anni Sinnemäki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.