1198/2009

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009

Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan julkisesta työvoimapalvelusta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1295/2002) 12 luvun 7 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 909/2008,

muutetaan 6 luvun 1 §, 7 luvun 5 ja 7 § sekä 8 §:n 1 momentti, 9 luku, 10 luvun 1 §:n 3 momentti, 3 ja 5 § sekä 6 §:n 1 momentti, 12 luvun 3―5 § ja 13 luvun 2 §,

sellaisina kuin niistä ovat 7 luvun 5 § osaksi laeissa 1050/2004 ja 1177/2007 ja 7 § osaksi laissa 1216/2005, 9 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 10 luvun 1 §:n 3 momentti laissa 1062/2006, 3 § osaksi laissa 925/2003, 12 luvun 3 § osaksi laissa 458/2005, 4 § osaksi laissa 364/2004 sekä 13 luvun 2 § osaksi laissa 1095/2006, ja

lisätään 6 lukuun uusi 1 a ja 1 b § seuraavasti:

6 luku

Ammatillisen kehittymisen palvelut

1 §
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja koulutuksen ajalta maksettavat etuudet

Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä edistetään ammattitaitoisen työvoiman saantia.

Työvoimaviranomainen hankkii työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutuspalvelujen tuottajilta valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokassa koulutuksen hankkimista varten osoitetulla määrärahalla. Koulutuspalvelujen tuottajia voivat olla ammatillisen perus- tai lisäkoulutuksen järjestämisluvan saanut yhteisö, yliopisto, ammattikorkeakoulu tai muu soveltuva koulutuksen järjestäjä.

Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on pääasiassa ammatillisia valmiuksia edistävää koulutusta. Yleissivistävää koulutusta voidaan hankkia ammattiin tai tehtävään valmentavana koulutuksena silloin, kun sen puuttuminen estää työllistymistä tai osallistumista ammatilliseen koulutukseen. Hankittavaan koulutukseen voi käytännön ammatillisten valmiuksien parantamiseksi sisältyä työssä oppimista ja harjoittelua. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankkimisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvalle opiskelijalle maksetaan koulutuksen ajalta toimeentulon turvaamiseksi työttömyysetuutta siten kuin työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään. Opiskelijalla on lisäksi oikeus ylläpitokorvaukseen tämän lain 10 luvun mukaisesti.

Muun Pohjoismaan viranomaisen maassaan järjestämän työllisyyttä edistävän koulutuksen ajalta sovelletaan, mitä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aikaisista etuuksista säädetään.

1 a §
Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena hankittava korkeakoulututkinto

Korkeakoulututkinto voidaan hankkia työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena vain opiskelijaryhmälle.

Ammattikorkeakoulututkinnon hankkimisen edellytyksenä on, että siihen valittava henkilöasiakas on aiemmin suorittanut vähintään opistoasteen tutkinnon tai että kyse on keskeytyneen ammattikorkeakoulututkinnon loppuun saattamisesta, minkä arvioidaan edellyttävän enintään 18 kuukauden päätoimisia opintoja.

Yliopistossa suoritettavan ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon hankkimisen edellytyksenä on, että:

1) alemman korkeakoulututkinnon loppuun saattamisen arvioidaan edellyttävän enintään 12 kuukauden päätoimisia opintoja;

2) ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamisen arvioidaan edellyttävän enintään 24 kuukauden päätoimisia opintoja.

Työvoimaviranomaisen tulee ennen korkeakoulututkinnon hankintapäätöstä pyytää asiasta lausunto opetusministeriöltä.

1 b §
Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena hankittavat lukio-opinnot

Lukio-opintojen hankkiminen työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena edellyttää, että puuttuva opintosuoritus tai aiempien lukio-opintojen opintomenestys ilmeisesti on esteenä ammatillisen koulutuksen suorittamiselle.

7 luku

Työllistymisen edistäminen työllisyysmäärärahojen avulla

5 §
Työllistämistuki toimeentulon turvaamiseksi

Työllistämistukea toimeentulon turvaamiseksi voidaan myöntää omaehtoisen työllistymisen tukemiseksi starttirahana yrittäjäksi ryhtyvälle henkilöasiakkaalle.

Osa-aikaisten työntekomahdollisuuksien lisäämiseksi voidaan kokoaikatyöstä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön siirtyvälle työntekijälle myöntää työllistämistukea ansiovähennyksen korvauksena (osa-aikalisä), jos työnantaja samalla sitoutuu palkkaamaan vastaavaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimiston osoittaman työttömän työnhakijan. Siirtymisestä vapaaehtoisesti vuorotteluvapaalle ja vuorottelukorvauksesta säädetään erikseen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun työllistämistuen myöntämisedellytyksistä. Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntäessään 1 ja 2 momentissa tarkoitettua tukea lisäksi asettaa tuen saamiselle työllistettävän ja tuen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tarpeellisia ehtoja.

7 §
Kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuuden järjestäminen

Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneelle työttömälle työnhakijalle turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai koulutukseen, jos hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta.

Jos työttömälle työnhakijalle järjestetään 1 momentin nojalla koulutusta, hänellä on koulutusaikana oikeus työttömyyspäivärahaan ja ylläpitokorvaukseen samoin edellytyksin kuin jos hän olisi aloittanut ennen työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymistä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen.

Jos 1 momentissa tarkoitettua työtöntä ei voida työllistää avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa koulutusta tai kuntoutusta, hänen kotikuntansa on työvoimaviranomaisen osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus kahdeksan kuukauden ajaksi (työllistämisvelvoite). Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä. Kunnalla on oikeus saada palkkatukea työntekijöistä, jotka työ- ja elinkeinotoimisto on osoittanut sen työllistettäviksi työllistämisvelvoitteen perusteella.

Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävän työn tulee olla alan säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä. Työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä saavalle järjestetään hänen työkykyään vastaavaa työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täyttävää osa-aikatyötä.

Työllistämisvelvoitteen toimeenpanosta ja siihen liittyvistä ilmoituksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

8 §
Työllistämisvelvoitteen rajoitukset ja lakkaaminen

Jos henkilö on jättämällä hakematta työttömyyspäivärahaa tai muutoin saanut aikaan sen, ettei työttömyyspäivärahan enimmäisaika ole täyttynyt ennen 7 §:n 1 momentin mukaista 57 vuoden ikää, ei 7 §:ää sovelleta.


9 luku

Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu

1 §
Opiskelun tukemisen tarkoitus

Tukemalla työnhakijan omaehtoista opiskelua parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä turvataan ammattitaitoisen työvoiman saantia.

2 §
Yleiset edellytykset ja etuudet

Työnhakijalla, joka on täyttänyt 25 vuotta ja joka opiskelee omaehtoisessa koulutuksessa, on oikeus työttömyysetuuteen työttömyysturvalaissa säädetyin edellytyksin, jos:

1) työnhakijalla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve ja toimisto arvioi, että omaehtoisen opiskelun tukeminen on työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin keino parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikkansa;

2) opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille;

3) opiskelusta on sovittu työnhakusuunnitelmassa 4 §:ssä säädetyllä tavalla; ja

4) muut tässä luvussa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Oikeudesta opiskelun ajalta maksettavaan ylläpitokorvaukseen säädetään 10 luvussa.

3 §
Opintoja koskevat edellytykset

Tässä luvussa säädettyä sovelletaan opintoihin, joita pidetään työttömyysturvalain 2 luvun 6 §:n 2 momentin perusteella päätoimisina ja:

1) joista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tai yliopistolaissa (558/2009) ja jotka johtavat ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon tai yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettavaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon taikka joiden tavoitteena on mainittujen tutkintojen osien suorittaminen sekä mainittujen lakien mukainen lisä- ja täydennyskoulutus ja avoin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetus;

2) jotka ovat muuta Suomessa järjestettyä tai Suomessa toimivan koulutuspalvelujen tuottajan ulkomailla järjestämää ammatillisesti suuntautunutta koulutusta;

3) joista säädetään perusopetuslaissa (628/1998) tai lukiolaissa (629/1998), jos koulutuksen puuttuminen on ammatillisen kehittymisen esteenä; tai

4) joista säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998), jos koulutus on ammatillista osaamista ja pätevyyttä lisäävää ja opinnoista esitetään koulutus- tai opintosuunnitelma.

Ellei erityisestä syystä muuta johdu, tässä luvussa säädettyä sovelletaan yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskeluun vain, jos kyse on työnhakijan aiemmin harjoittamista opinnoista, joiden todisteellisesta keskeytymisestä on vähintään yksi vuosi.

Tässä luvussa säädettyä sovelletaan työnhakijan aiemmin harjoittamiin opintoihin vain, jos opintojen todisteellisesta keskeytymisestä on vähintään yksi vuosi. Rajoitus ei koske työsuhteen aikana aloitettuja opintoja.

Tässä luvussa säädettyä sovelletaan muiden edellytysten täyttyessä myös 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuja opintoja vastaaviin opintoihin Ahvenanmaalla.

4 §
Sopiminen opiskelusta työnhakusuunnitelmassa

Tuettavasta opiskelusta on sovittava työnhakusuunnitelmassa ennen opintojen aloittamista.

Tuettavasta opiskelusta voidaan sopia työnhakusuunnitelmassa opintojen alkamisen jälkeen, jos siihen on painava syy tai jos työnhakija on aloittanut opinnot työsuhteen aikana.

5 §
Tukiaika

Opiskelua voidaan tukea tässä luvussa tarkoitetulla tavalla opintojen muodostamaa kokonaisuutta kohti enintään 24 kuukauden ajan.

Jos työnhakija esittää työ- ja elinkeinotoimistolle koulutuspalvelujen tuottajan antaman selvityksen opintojen tilapäisestä keskeyttämisestä ja keskeyttämiseen on pätevä syy, 1 momentin mukainen enimmäisaika ei kulu keskeytysaikana. Selvitys on esitettävä työ- ja elinkeinotoimistolle viipymättä keskeytyksen alkamisen jälkeen.

6 §
Työnhakijan velvollisuudet

Työnhakijan on osallistuttava säännöllisesti koulutus- tai opintosuunnitelman mukaiseen opetukseen.

Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on, että työnhakija etenee opinnoissaan. Korkeakouluopintojen katsotaan etenevän riittävästi, jos työnhakija saa tutkintoonsa kuuluvia opintosuorituksia keskimäärin 5,5 opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Muiden opintojen osalta edellytetään, että opinnot etenevät koulutus- tai opintosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.

7 §
Opintojen seuranta ja keskeytyminen

Työ- ja elinkeinotoimisto seuraa työnhakijan opintojen etenemistä työnhakusuunnitelmassa sovitulla tavalla.

Jos työnhakija ei etene opinnoissaan riittävästi tai laiminlyö ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle opintojen etenemisestä työnhakusuunnitelmassa sovitulla tavalla, työ- ja elinkeinotoimisto päättää, ettei työnhakijan omaehtoista opiskelua voida enää tukea työttömyysetuudella. Oikeus työttömyysetuuteen lakkaa tällöin ajankohdasta, josta työnhakijan opintojen ei voida katsoa edenneen riittävästi tai jona työnhakijan olisi tullut ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle opintojen etenemisestä.

Jos työnhakija on ollut poissa ilman hyväksyttävää syytä koulutus- tai opintosuunnitelman mukaisesta koulutuksesta siten, ettei hän ilmeisesti kykene hyväksyttävästi suoriutumaan suunnitelman mukaisista opinnoista, tai jos hän on muuten olennaisesti laiminlyönyt opintojaan, oikeus työttömyysetuuteen lakkaa poissaolon tai laiminlyönnin alkamisen ajankohdasta.

Ennen 2 ja 3 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä työnhakijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

8 §
Työnhakijan tietojenantovelvollisuus

Työnhakijan on esitettävä työ- ja elinkeinotoimistolle koulutuspalvelujen tuottajan todistus opiskelijaksi hyväksymisestä, opintojen aloittamisesta ja opintojen aikaisista lomajaksoista.

Lisäksi työnhakijan on esitettävä työ- ja elinkeinotoimistolle tarpeellinen selvitys opintojensa etenemisestä.

Työnhakijan on ilmoitettava työ- ja elinkeinotoimistolle opintojensa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilapäisestä keskeytymisestä ja opintojensa päättymisestä.

9 §
Koulutuspalvelujen tuottajan tietojenantovelvollisuus

Koulutuspalvelujen tuottajan on annettava opiskelijalle todistus opiskelijaksi hyväksymisestä, opintojen aloittamisesta, opintojen aikaisista lomajaksoista, opintojen etenemisestä ja opintojen tilapäisestä keskeyttämisestä.

Koulutuspalvelujen tuottajan on viipymättä ilmoitettava työ- ja elinkeinotoimistolle opintojen päättymisestä ja 7 §:n 3 momentissa tarkoitetuista seikoista.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun velvollisuuden toteuttamiseksi työ- ja elinkeinotoimisto toimittaa koulutuspalvelujen tuottajille niiden opiskelijoiden nimet ja henkilötunnukset, joiden opinnot on katsottu tässä luvussa tarkoitetuksi opiskeluksi.

10 luku

Ylläpitokustannusten korvaaminen

1 §
Liikkuvuusavustus

Liikkuvuusavustusta voidaan myöntää muuttokustannusten korvaukseksi enintään 700 euroa, jos työnhakija siirtyy työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle ja:

1) hänellä on 5 a luvun 2 §:n nojalla oikeus työllistymisohjelmaan; taikka

2) hän työttömänä ollessaan saa työmarkkinatukea tai hänellä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen työttömyysturvalain 10 luvun 2 §:n 3 momentissa mainittujen seikkojen, työmarkkinatukihakemuksen myöhästymisen tai työttömyysturvalain 4 luvussa tarkoitetun etuuden sovittelun tai vähentämisen takia.


3 §
Oikeus ylläpitokorvaukseen

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja 9 luvussa tarkoitettuihin omaehtoisiin opintoihin osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena työnhakijalla on oikeus saada ylläpitokorvausta 9 euroa päivältä.

Jos työnhakija osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai 9 luvussa tarkoitettuihin omaehtoisiin opintoihin, maksetaan ylläpitokorvaus korotettuna 18 euroon päivältä. Korotettuna maksettavaan ylläpitokorvaukseen on oikeus myös työnhakijalla:

1) joka osallistuu työssäkäyntialueellaan kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään koulutukseen;

2) jolle koulutukseen osallistumisesta aiheutuu majoituskustannuksia; ja

3) joka esittää vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen majoituksesta aiheutuvista kustannuksista.

Oikeus osallistumispäiviltä maksettavaan ylläpitokorvaukseen 1 ja 2 momentin mukaisesti on myös:

1) 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun työmarkkinatoimenpiteeseen osallistuvalla työttömyysetuuden saajalla;

2) työvoimaviranomaisen järjestämään tai hankkimaan ryhmäpalveluna toteutettavaan vähintään 5 ja enintään 20 päivää kestävään työnhakuvalmennukseen osallistuvalla työnhakijalla, joka saa työttömyysetuutta tai jolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen työttömyysturvalain 10 luvun 2 §:n 3 momentissa mainittujen seikkojen tai työttömyysturvalain 4 luvussa tarkoitetun etuuden vähentämisen takia.

Oikeuden saada ylläpitokorvausta työharjoitteluun osallistumispäiviltä edellytyksenä on lisäksi, että työharjoitteluun osallistuvan oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan johdosta tai että hän on saanut työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä.

5 §
Ylläpitokorvauksen rajoitukset

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai 9 luvussa tarkoitettuihin omaehtoisiin opintoihin osallistuvalla työnhakijalla, joka ei saa työttömyysetuutta, ei ole oikeutta ylläpitokorvaukseen.

Työnhakijalle ei makseta ylläpitokorvausta lomajaksoilta koulutusaikana. Etuus maksetaan kuitenkin siltä ajalta, jona työnhakija lomajakson aikana osallistuu koulutukseen kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun, jollei 1 momentista muuta johdu.

6 §
Harkinnanvarainen ylläpitokorvaus

Työ- ja elinkeinotoimisto voi noudattaen, mitä 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään työnhakijan ylläpitokorvauksen määrästä ja myöntämisedellytyksistä, myöntää ylläpitokorvausta osallistumispäiviltä:

1) työpaikalla järjestettävään työkokeiluun osallistuvalle, joka ei saa työttömyysetuutta;

2) 3 luvun 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettuun ryhmäpalveluna toteutettavaan julkista työvoimapalvelua täydentävään palveluun osallistuvalle työnhakijalle, jos palvelun kesto on vähintään 5 päivää ja enintään 20 päivää.


12 luku

Tukien, avustusten ja etuuksien toimeenpanoa koskevat säännökset

3 §
Ylläpitokorvausten myöntäminen ja maksaminen

Peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajalle maksettavaa 10 luvun 3 §:ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta haetaan Kansaneläkelaitokselta. Ansiopäivärahan saajalle maksettavaa 10 luvun 3 §:ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta haetaan siltä työttömyyskassalta, jonka jäsen hakija on.

Jos työnhakijalle ei makseta työttömyysetuutta, 3 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaista ylläpitokorvausta haetaan Kansaneläkelaitokselta tai asianomaiselta työttömyyskassalta sen mukaan, mistä työnhakijan tulisi hakea työttömyysetuutta, jos hänellä olisi siihen oikeus.

Ylläpitokorvauksen maksaminen lakkautetaan siitä päivästä, jona työnhakija on keskeyttänyt työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, 9 luvussa tarkoitetun omaehtoisen opiskelun, 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työmarkkinatoimenpiteen tai työnhakuvalmennuksen. Ylläpitokorvauksen maksaminen lakkautetaan myös, jos koulutus on päätetty keskeyttää. Ylläpitokorvausta saavan ja työ- ja elinkeinotoimiston on viipymättä ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle keskeytymisestä tai keskeyttämisestä.

Työ- ja elinkeinotoimiston muusta tietojenantovelvollisuudesta sekä ilmoitusten ja tietojen toimittamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

4 §
Työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain soveltaminen

Ylläpitokorvauksen hakemisesta, velvollisuudesta tietojen antamiseen, etuutta koskevasta päätöksestä, etuuden epäämisestä myöhästyneen hakemuksen johdosta, maksamistavasta, maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä tai vähentämisestä, maksamisesta muulle kuin opiskelijalle, takaisinperinnästä, takaisinperintäsaatavan vanhentumisesta, kuittaamisesta, siirtämisestä muulle henkilölle, oikaisemisesta, virheen korjaamisesta, tietojen saamisesta ja luovuttamisesta sekä avoliitosta ja erillään asumisesta on voimassa, mitä työttömyysetuuksista säädetään työttömyysturvalaissa ja työttömyyskassalaissa (603/1984), jollei tässä laissa toisin säädetä.

Ylläpitokorvauksen ulosmittauksesta on voimassa, mitä työttömyysturvalaissa säädetään peruspäivärahan ulosmittauksesta.

5 §
Ylläpitokorvauksen maksaminen ilman päätöstä

Jos Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa maksaa työttömyysturvalain 11 luvun 8 §:ssä säädetyllä tavalla työttömyysetuutta ilman päätöstä ja työttömyysetuuden saajalla on oikeus saada ylläpitokorvausta, Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi vastaavasti maksaa myös sen ilman päätöstä. Ylläpitokorvaus maksetaan tällöin täysimääräisenä.

13 luku

Muutoksenhaku

2 §
Muutoksenhaku ylläpitokorvauksia koskevaan päätökseen

Noudattaen, mitä työttömyysturvalaissa ja työttömyyskassalaissa säädetään muutoksenhausta työttömyysetuuksia koskevaan päätökseen, valittamalla saa hakea muutosta:

1) Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan päätökseen, joka koskee ylläpitokorvausta;

2) työ- ja elinkeinotoimiston päätökseen, joka koskee 10 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua etuutta ennen koulutuksen alkua;

3) työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen, joka koskee 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua etuutta.

Työ- ja elinkeinotoimiston päätöstä koskeva valituskirjelmä on kuitenkin toimitettava työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n 2 momentissa mainitussa ajassa asianomaiseen työ- ja elinkeinotoimistoon.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun päätöksen poistamiseen sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 12 luvun 7 §:ssä säädetään työttömyysetuutta koskevan päätöksen poistamisesta.

Ylläpitokorvausta ja ennen koulutuksen alkua maksettavaa etuutta koskevaan asiaan ei sovelleta, mitä työttömyysturvalaissa säädetään työttömyysturva-asiamiehen tehtävistä ja toimivallasta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tämän lain voimaan tullessa kesken olevan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettavaan koulutustukeen ja ylläpitokorvaukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säädöksiä. Ylläpitokorvauksen määrään sovelletaan kuitenkin, mitä tämän lain 10 luvun 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Tämän lain voimaan tullessa kesken olevan työelämävalmennuksen ajalta maksettavaan työllistämistukeen ja harkinnanvaraiseen ylläpitokorvaukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säädöksiä. Ylläpitokorvauksen määrään sovelletaan kuitenkin, mitä tämän lain 10 luvun 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 178/2009
PeVL 27/2009
StVL 20/2009
TyVM 11/2009
EV 224/2009

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Työministeri
Anni Sinnemäki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.