Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 57/2009 (Julkaistu 27.5.2009)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä,
muutetaan vesienhoidon järjestämisestä 30 päivänä marraskuuta 2006 annetun asetuksen ( 1040/2006 ) 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 2 momentti, 14 ja 20 §, liite 4 ja liitteen 5 kohta 4, sekä
lisätään asetukseen uusi 14 a―14 d §, 20 a ja 20 b § sekä asetukseen uusi liite 2 a, liitteeseen 4 uusi B ja C kohta, liitteeseen 5 uusi 2 a, 2 b, 4 a ja 18 kohta sekä asetukseen uusi liite 7 seuraavasti:
7 §Vaikutusten arviointi ja lisäselvitykset
Alueellinen ympäristökeskus selvittää 6 §:ssä tarkoitettujen tietojen sekä vesien tilaa koskevan tiedon perusteella pinta- ja pohjavesimuodostumat, joissa ei mahdollisesti saavuteta vesienhoitolain 21 §:ssä tarkoitettuja ympäristötavoitteita. Jos arvioidaan, että ympäristötavoitteita ei mahdollisesti saavuteta, alueellisen ympäristökeskuksen tulee tehdä lisäselvitykset pinta- ja pohjavesien seuranta- ja toimenpideohjelmien laatimista varten. Pohjavesien lisäselvitysten tulee, jos se arvioidaan tarpeelliseksi, sisältää liitteessä 2 a esitetyt tiedot.
8 §Vedenkäytön taloudellinen selvitys
Vesipalvelujen taloudellinen selvitys sisältää laskelmat kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottamisesta vedenotossa sekä veden ja jäteveden käsittelyssä ja johtamisessa.
14 §Pohjaveden tilan luokittelu
Pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi.
14 a §Pohjaveden määrällisen tilan luokittelu
Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos:
keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää; ja
pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena jatkuvasti laske.
14 b §Arviointimenettely pohjaveden kemiallisen tilan luokittelussa
Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu tehdään pohjavesimuodostumille, jotka vaikutusarvioinnin ja lisäselvitysten perusteella eivät mahdollisesti saavuta hyvää kemiallista tilaa.
Luokittelussa otetaan huomioon pitoisuudet niistä liitteessä 7 A mainituista pohjavettä pilaavista aineista (pilaava aine) , jotka kyseisellä pohjavesialueella voivat heikentää pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa.
14 c §Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu
Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan, ottaen huomioon mitä 14 b §:ssä säädetään, hyväksi, jos:
pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa, laskettuna vuosikeskiarvona, ei yhdessäkään seurantapaikassa ylitä liitteessä 7 A tarkoitettua ympäristönlaatunormia; ja
seurantatulosten perusteella voidaan arvioida, että liitteessä 7 B tarkoitetut, muita haittatekijöitä koskevat edellytykset täyttyvät.
Pohjavesimuodostuman kemiallinen tila voidaan luokitella 1 momentista riippumatta hyväksi, vaikka liitteessä 7 A tarkoitettu ympäristönlaatunormi ylittyy yhdessä tai useammassa seurantapaikassa, jos:
pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä;
pilaavan aineen pitoisuus ei ole merkittävästi heikentänyt pohjaveden soveltuvuutta tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; ja
muut 1 momentin 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
14 d §Ympäristönlaatunormin uudelleentarkastelu
Suomen ympäristökeskus valmistelee muutosehdotukset liitteeseen 7 A, jos pilaavia aineita, aineryhmiä tai pilaantumisen indikaattoreita koskevista uusista tiedoista käy ilmi, että ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi on vahvistettava ympäristönlaatunormi muulle kuin liitteessä 7 A mainitulle aineelle tai aineryhmälle, voimassa olevaa ympäristönlaatunormia on muutettava tai poistettu aine tai aineryhmä taikka ympäristönlaatunormi on palautettava luetteloon.
Suomen ympäristökeskuksen on laatiessaan ehdotusta varattava ehdotuksen kannalta keskeisille viranomaisille ja niille tahoille, joiden etua tai oikeutta ehdotus koskee, tilaisuus tulla kuulluksi.
20 §Pohjaveden seurantapaikat
Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seuranpaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti.
Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat, -tekijät ja -tiheys on valittava siten, että voidaan selvittää, miten vedenotto, muu ihmisen toiminta ja pohjaveden purkautuminen vaikuttavat pohjaveden tilaan.
Toiminnallista seurantaa järjestetään pohjavesimuodostumassa, jonka osalta on perusseurannan ja 7 §:ssä säädetyn vaikutusarvioinnin perusteella mahdollista, että pohjaveden ympäristötavoitteita ei saavuteta. Seurantapaikat on valittava siten, että ne parhaiten osoittavat pohjavesimuodostuman määrällisen ja kemiallisen tilan.
Suomen valtion rajan ulkopuolelle ulottuvan pohjavesimuodostuman seurannasta säädetään liitteessä 4 C.
20 a §Seurattavat tekijät pohjavedessä
Määrällisen tilan perus- ja toiminnallisessa seurannassa seurataan pohjaveden pinnan korkeutta. Toiminnallisessa seurannassa seurataan lisäksi otettavan pohjaveden määrää.
Pohjaveden kemiallisen tilan perusseuranta kohdistetaan liitteessä 4 B lueteltuihin tekijöihin. Lisäksi on valittava tekijöitä, jotka osoittavat ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle mahdollisesti aiheutuvan riskin.
Kemiallisen tilan toiminnallisessa seurannassa on seurattava vähintään niiden liitteessä 7 A mainittujen pilaavien aineiden pitoisuuksia pohjavedessä, jotka voivat aiheuttaa pohjavesialueella riskin pohjaveden pilaantumisesta.
20 b §Pohjaveden seurantatiheys
Määrällisen tilan perusseurantatiheyden on oltava riittävä, jotta voidaan selvittää pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut.
Pohjavesimuodostumassa, jossa ympäristötavoitteet voivat jäädä saavuttamatta, on turvattava riittävä seurantatiheys, jotta voidaan arvioida vedenoton ja veden purkautumisen vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen.
Kemiallisen tilan perusseurantaa tulee järjestää riittävästi. Toiminnallista seurantaa järjestetään perusseurantakauden ulkopuolella riittävän tiheästi, ja vähintään kerran vuodessa, jotta ihmisen toiminnan vaikutukset pohjavesimuodostumassa voidaan havaita.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY (32006L0118); EYVL N:o L 372, 27.12.2006, s. 19
Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2009
Ympäristöministeri Paula LehtomäkiHallitussihteeri Satu Räsänen
Liite 2 a
Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä
1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi;
2. pohjavesimuodostuman hydrogeologiset ominaispiirteet, mukaan lukien hydraulinen johtavuus, huokoisuus ja paineellisuus;
3. maaperän ominaispiirteet pohjaveden muodostumisalueella, mukaan lukien kerrostumien ja maaperän paksuus, huokoisuus, hydraulinen johtavuus ja imeytysominaisuudet;
4. pohjaveden kerrostuneisuuspiirteet pohjavesimuodostumassa;
5. pohjavesimuodostumaan dynaamisesti yhteydessä olevien maaekosysteemien ja pintavesien luettelointi;
6. pohjavesimuodostuman ja siihen liittyvän maaekosysteemin ja pintavesien välisen veden vaihdon suuntaa ja määrää koskevat arviot;
7. riittävä tiedot pitkän ajan keskimääräisen vuotuisen muodostumismäärän laskemiseksi;
8. pohjavesien kemiallisen koostumuksen ominaispiirteiden tarkastelu, mukaan lukien ihmisen toiminnan vaikutusten määrittely.
Lisäselvitys ihmisen toiminnan vaikutuksista niissä pohjavesimuodostumissa, joissa hyvää tilaa ei mahdollisesti saavuteta
Seuraavat selvitykset laaditaan soveltuvilta osin, jos pohjavesimuodostuma ulottuu kahden tai useamman jäsenvaltion alueelle tai jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei mahdollisesti saavuteta:
1. Pohjavedenottamoiden sijainti;
2. keskimääräinen vuotuinen vedenotto pohjavedenottamoista;
3. pohjavesimuodostumasta otettavan ja otetun veden kemiallinen koostumus;
4. niiden paikkojen sijainti, joissa pohjavesimuodostumaan päästetään suoraan vettä ja päästetyn veden määrä;
5. pohjavesiin päästettävän veden kemiallinen koostumus;
6. maankäyttö pohjaveden muodostuma-alueella mukaan lukien pilaantuminen ja pohjavesimuodostumille ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset, kuten sade- ja valumavesien johtaminen muualle vettä läpäisemättömin rakentein, imeyttäminen maaperään, patoaminen tai kuivatus.
Liite 4
A)
Pintaveden seurantatiheys
B)
Pohjavesimuodostuman kemiallisen tilan perusseurannan tekijät
1. Happipitoisuus;
2. pH-luku;
3. sähkönjohtavuus;
4. nitraatti;
5. ammonium;
6. ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle aiheutuvaa riskiä kuvaava muu muuttuja. Erityisesti otetaan huomioon liitteessä 7 A tarkoitetut pohjavettä pilaavat aineet.
C)
Suomen valtion rajan ulkopuolelle ulottuvan pohjavesimuodostuman seuranta
Pohjavesimuodostumassa, joka ulottuu Suomen valtion rajan ulkopuolelle, on Suomen valtion alueella:
1) järjestettävä riittävästi määrällisen ja kemiallisen tilan seurantapaikkoja ja perusseurantaa. Lisäksi on oltava riittävästi seurantapaikkoja virtaavan pohjaveden suunnan ja määrän arvioimiseksi; ja
2) seurattava sellaisia määrällisen ja kemiallisen tilan tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä kyseisen pohjavesimuodostuman käytön turvaamisen kannalta.
Liite 5
2. a) Pohjaveden ympäristönlaatunormit ja yhteenveto niiden asettamismenettelyä koskevista keskeisistä tiedoista.
2 b) Tiedot siitä, miten vesienhoitoalueen yksittäisissä seurantapaikoissa todetut pohjaveden ympäristönlaatunormin ylitykset on otettu huomioon pohjaveden laadun lopullisessa arvioinnissa.
4. Seurantapaikat ja -alueet kartan muodossa. Seurantatulokset pintaveden, pohjaveden ja suojelualueiden tilasta kartan muodossa ja, jos tarpeen ja mahdollista, kartan muodossa tiedot seurantapaikoista, joissa ympäristönlaatunormi on ylittynyt. Arvio seurannan tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuustasosta.
4 a) Tiedot yksittäisessä seurantapaikassa havaitusta pilaavan aineen merkityksellisestä ja pysyvästä nousevasta muutossuunnasta. Lisäksi esitetään tiedot pilaavan aineen pitoisuustasosta, jossa on ryhdytty toimenpiteisiin pitoisuustason laskemiseksi sekä tiedot pitoisuuden kääntymisestä laskevaksi.
18. Muutokset pohjaveden ympäristönlaatunormeihin.
Liite 7
A) Pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit 1
Aine | Pohjaveden ympäristönlaatunormi | Yksikkö | |
1. | Nitraatit | 50 | mg/l |
2. | Torjunta-aineiden vaikuttavat aineet ja niiden (merkitykselliset) aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet | 0,1 | μg/l |
0,5 yhteensä 2 | μg/l | ||
3. | Bentseeni | 0.5 | μg/l |
4. | Tolueeni | 12 | μg/l |
5. | Etyylibentseeni | 1 | μg/l |
6. | Ksyleenit (Σorto-, meta- ja paraksyleeni) | 10 | μg/l |
7. | Antraseeni | 60 | μg/l |
8. | Naftaleeni | 1.3 | μg/l |
9. | Bentso(a)pyreeni | 0.005 | μg/l |
10. | ΣBentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni ja indeno-(1,2,3-cd)-pyreeni | 0.05 | μg/l |
11. | PCB-yhdisteet (Σ kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180) | 0.015 | μg/l |
12. | ΣTrikloorieteeni ja tetrakloorieteeni | 5 | μg/l |
13. | 1,2-dikloorieteeni | 25 | μg/l |
14. | 1,2-dikloorietaani | 1.5 | μg/l |
15. | Dikloorimetaani (metyleenikloridi) | 10 | μg/l |
16. | Vinyylikloridi (kloorieteeni) | 0.15 | μg/l |
17. | Hiilitetrakloridi | 2 | μg/l |
18. | Kloroformi (trikloorimetaani) | 100 | μg/l |
19. | Klooribentseeni | 3 | μg/l |
20. | 1,2-diklooribentseeni | 0.3 | μg/l |
21. | 1,4-diklooribentseeni | 0.1 | μg/l |
22. | Triklooribentseeni (Σ1,2,3-, 1,2,4- ja 1,3,5-triklooribentseeni) | 2.5 | μg/l |
23. | Pentaklooribentseeni | 1.2 | μg/l |
24. | Heksaklooribentseeni | 0.024 | μg/l |
25. | Monokloorifenolit | 0.05 | μg/l |
26. | Dikloorifenolit | 2.7 | μg/l |
27. | ΣTri-, tetra- ja pentakloorifenoli | 5 | μg/l |
28. | MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri) | 7.5 | μg/l |
29. | TAME (tert-amyylimetyylieetteri) | 60 | μg/l |
30. | Öljyjakeet (C10-40) | 50 | μg/l |
31. | Elohopea | 0.06 | μg/l |
32. | Kadmium | 0.4 | μg/l |
33. | Koboltti | 2 | μg/l |
34. | Kromi | 10 | μg/l |
35. | Kupari | 20 | μg/l |
36. | Lyijy | 5 | μg/l |
37. | Nikkeli | 10 | μg/l |
38. | Sinkki | 60 | μg/l |
39. | Antimoni | 2.5 | μg/l |
40. | Arseeni | 5 | μg/l |
41. | Ammonium NH4+ | 0.25 (NH4+) | mg/l |
tai Ammoniumtyppi NH4N | 0.20 (NH4N) | mg/l | |
42. | Kloridi | 25 | mg/l |
43. | Sulfaatti | 150 | mg/l |
1Pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan tässä asetuksessa sekä yhteisön tasolla vahvistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua direktiivin 2006/118/EY artiklassa 2 kohdassa 2 tarkoitettua raja-arvoa.
2 Yhteensä tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten torjunta-aineiden summaa mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet.
B)
Pohjavesimuodostuman kemiallisen tilan luokittelussa käytettävät muut tekijät ja niiden vaikutusarviointi
1) Tämän liitteen kohdassa A luetellun pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei ilmaise haittatekijöiden pääsyä pohjaveteen. Pilaavan aineen osalta arvioidaan aineen vaikutusta pohjavesimuodostumassa;
2) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta pohjavesimuodostuman yhteydessä olevan pintavesimuodostuman:
2a) ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämistä;
2b) ekologisen tai kemiallisen laadun olennaista huonontumista; lisäksi
arvioidaan kulkeutuvan pilaavan aineen määrä, pitoisuus ja todennäköinen vaikutus;
3) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta olennaista haittaa maaekosysteemille. Maaekosysteemiin kulkeutuvan pilaavan aineen määrä ja pitoisuus sekä todennäköinen vaikutus, jos on mahdollista, että ainetta voi päästä pohjavesimuodostumasta maaekosysteemiin;
4) suolaantuminen tai haitallisen aineen pääsy pohjavesimuodostumaan, jos pääsy pohjavesimuodostumaan on mahdollista;
5) arvio siitä, vaarantaako pohjavesimuodostumassa mahdollisesti oleva pilaava aine muodostumasta otettavan juomaveden laadun.