247/2009

Nautatilalla ei saa olla salmonella- eikä BVD-tartuntoja ja eloeläimiä myyvillä tiloilla ei myöskään pälvisilsatartuntoja. Pälvisilsatartuntojen osalta edellytys ei kuitenkaan koske lihanaudoiksi kasvatettavien vasikoiden loppukasvattamoja. Sikatiloilla ei saa olla salmonella-, porsasyskä-, aivastustauti-, dysenteria- eikä kapitartuntoja. Maatilalla ennen sitoumuskauden alkua todettu tartunta ei estä tukeen sitoutumista, mutta tartunnan saneeraus on aloitettava viipymättä.

Jos maatilalla todetaan jokin edellä mainituista tartunnoista sitoumuskauden aikana, viljelijän on saneerattava tartunta pois tai muutoin toimittava eläinlääkärin antamien, tartunnan leviämisen estämiseen tähtäävien tilakohtaisten ohjeiden mukaisesti.

Sikatilalla ei tule käyttää kapilääkitystä. Tilan emakot on rokotettava sikaruusua vastaan kahdesti vuodessa tai eläinlääkärin ohjeen mukaan. Emakoille on annettava eläinlääkärin ohjeiden mukainen säännöllinen sisäloislääkitys.

Tilalla tulee torjua ulosteperäisiä taudinaiheuttajia ruokinta- ja rehuhygienialla sekä huolehtimalla tuotantomuodon mukaisesta kuivituksesta ja eläinten puhtaanapidosta.

Tilalla käytettävät tuontirehut ja -rehuaineet on hankittava positiivilistalla olevilta yrityksiltä tai niiden on oltava muutoin salmonellan osalta tutkittuja Suomessa. Positiivilistalla tarkoitetaan Eläintautien torjuntayhdistyksen ylläpitämää, valtakunnallisesti julkaistavaa listaa niistä rehualan yrityksistä, jotka toiminnassaan osoittavat vapaaehtoisesti riskinhallintakykynsä salmonellan suhteen. Viljelijän on esitettävä eläinlääkärille eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (130/2008) 6 §:ssä tarkoitetun terveydenhuoltokäynnin yhteydessä selvitys siitä, että tilalla käytettävät tuontirehut ja -rehuaineet on tutkittu salmonellan osalta, jos tuontirehut ja -rehuaineet on hankittu muualta kuin positiivilistalla olevilta yrityksiltä. Vastaava selvitys on tarvittaessa esitettävä toimintalinjan 2 lain 16 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle.

Nautatilalle ostettujen tai siirrettyjen siitoseläimien on oltava tutkittuja salmonellan osalta eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Tutkimus on oltava tehtynä enintään kaksi kuukautta ennen tilalle siirtoa. Vasikkakasvattamoissa, jotka myyvät ostamiaan eläimiä jatkokasvatukseen, salmonellatutkimus tulee tehdä osastokohtaisesti vuosittain eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti.

Eläinlääkärin on tehtävä vedenvirtauksen mittaus vähintään kerran vuodessa eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:ssä tarkoitetun terveydenhuoltokäynnin yhteydessä tai sen voi tehdä muu asiaan perehtynyt henkilö erillisellä käynnillä. Jos mittauksen on tehnyt muu kuin eläinlääkäri ennen edellä mainittua terveydenhuoltokäyntiä, eläinlääkärin tulee kirjata tehty havainto veden riittävyydestä terveydenhuoltosuunnitelmaan.

Jokaiselle vähintään kuuden kuukauden ikäiselle naudalle on oltava kiinteäpohjainen, kuivitettu ja pehmeä makuualue. Samassa karsinassa ei saa pitää, siitossonneja ja härkiä lukuun ottamatta, eri sukupuolta olevia nautoja tai huomattavan eriarvoisia eläimiä.

Sairastuneelle tai vahingoittuneelle naudalle on oltava erillinen tila toipumiseen. Jokaista alkavaa kymmenen lypsy- tai emolehmän ryhmää kohden tulee olla käytettävissä vähintään yksi erillinen karsina tai vastaava tila. Lihanaudoilla jokaista alkavaa 100 eläintä kohden tulee olla erillistä sairaskarsinatilaa vähintään 10 m ² . Poikivaa nautaa varten on oltava poikimakarsina, johon eläin siirretään tiineyden loppuvaiheessa ja jossa poikimisen etenemistä on mahdollista valvoa. Laiduntava nauta voi poikia myös laitumella, mutta eläin on tarvittaessa voitava siirtää poikimakarsinaan. Yhdelle lypsy- tai emolehmälle tarkoitetun poikimakarsinan koko on oltava vähintään 10 m ² ja sen lyhin sivu vähintään kolme metriä. Edellä mainitut karsinat voidaan rakentaa usean eläimen yhteiskäyttöiseksi, mutta eläimen erilleen aitaamiseen on varauduttava.