Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 41/2009 (Julkaistu 22.4.2009)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,
muutetaan eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008―2013 28 päivänä helmikuuta 2008 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 130/2008 ) 6, 7 ja 10 §, 16 §:n 3 momentti sekä 18 §:n 2 momentti seuraavasti:
6 §Terveydenhuoltokäynnit
Perusehtoihin sitoutuneella nautatilalla eläinlääkärin on tehtävä vähintään yksi terveydenhuoltokäynti jokaisen sitoumusvuoden aikana. Sikatilalla eläinlääkärin on tehtävä terveydenhuoltokäyntejä vähintään seuraavasti:
porsastuotantotiloilla, yhdistelmätiloilla ja jatkuvatäyttöisissä lihasikaloissa vähintään neljä käyntiä vuodessa; ja
kertatäyttöisessä lihasikalassa yksi käynti kasvatuserää kohden.
Yhdistelmätilalla tarkoitetaan maatilaa, jolla harjoitetaan sekä porsas- että lihasikatuotantoa.
Terveydenhuoltokäynnistä on tehtävä kirjallinen asiakirja, josta ilmenevät eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnin yhteydessä tekemät havainnot.
7 §Terveydenhuoltosuunnitelma
Terveydenhuoltokäynnin tai -käyntien perusteella on laadittava kirjallinen terveydenhuoltosuunnitelma, josta ilmenevät tarvittavat korjaus- ja kehitystoimet. Terveydenhuoltosuunnitelmassa on oltava selvitys siitä, miten 8 §:ssä asetetut vaatimukset on otettu tilalla huomioon. Suunnitelma on päivitettävä vuosittain terveydenhuoltokäynnin tai -käyntien yhteydessä. Eläinlääkäri laatii suunnitelman ja seuraa sen toteutumista. Eläinlääkärin on terveydenhuoltokäynnin yhteydessä kirjattava havaintonsa suunnitelman toteutumisesta.
10 §Varautuminen toimintahäiriöihin tilalla
Jos pitopaikassa on koneellinen ilmanvaihto-, ruokinta-, juotto- tai muu vastaava järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, nautatilalla on oltava kirjallinen suunnitelma toimenpiteistä laitteiston toimintahäiriöiden varalta. Tällaisella nautatilalla on sähkökatkosten varalta oltava käytettävissä sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä saadaan koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa lypsy, juotto, ruokinta ja lannanpoisto toimimaan.
Sikatilalla tuotantorakennuksissa on oltava hälytys- ja valvontajärjestelmä, joka antaa hälytyksen lämpötilan noustessa tai laskiessa liikaa sekä sähkökatkosten, ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöiden tai muiden vastaavien eläinten hyvinvointiin vaikuttavien häiriöiden aikana. Jos pitopaikassa on koneellinen ilmanvaihto-, ruokinta-, juotto- tai muu vastaava järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, sikatilalla on oltava kirjallinen suunnitelma toimenpiteistä laitteiston toimintahäiriöiden varalta. Sähkökatkosten varalta tällaisella sikatilalla on oltava sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä saadaan koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa juotto, ruokinta ja lannanpoisto toimimaan.
16 §Lisäehdon vaihtaminen ja siitä luopuminen
Lisäehdosta on luovuttava, jos siitä tilan kotieläintuotannosta luovutaan, jota koskien lisäehto on valittu tai tilalla harjoitetun eläintuotannon olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, ettei valitun lisäehdon mukaisia toimenpiteitä enää voida toteuttaa taikka eläinmäärä vähenee muutoin kuin tilapäisesti siten, että toimintalinjan 2 lain 6 §:n 4 momentissa säädetty vähimmäiseläinmäärä ei enää täyty. Jos viljelijä on valinnut tuotantosuuntaansa sopimattoman lisäehdon, lisäehdosta on mahdollista luopua. Luopuessaan valitsemastaan sopimattomasta lisäehdosta vapaaehtoisesti viljelijän on palautettava siitä maksettu tuki.
18 §Tuen maksamisen edellytyksenä olevan eläinmäärän laskeminen
Sikojen eläinyksikkömäärä lasketaan sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa tarkoitetun sikarekisterin tietojen perusteella. Tuen maksamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä on sitoumuksen alkamisvuonna touko-, kesä-, heinä- ja elokuun 1 päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Seuraavina vuosina eläinyksikkömäärä on edellisen vuoden syyskuun 1 päivän ja kuluvan vuoden elokuun 1 päivän välisen ajan kunkin kuukauden ensimmäisen päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Viljelijän esittämän selvityksen perusteella voidaan keskiarvoa laskettaessa jättää ottamatta huomioon 19 §:ssä tarkoitettujen tilanteiden aikainen eläinmäärä.
Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä huhtikuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2009
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa AnttilaHallitussihteeri Suvi Ruuska