240/2009

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Tukikelpoiseksi peltoalaksi luonnonhaittakorvauksessa ja ympäristötuessa voidaan sitoumusta annettaessa hakea ja hyväksyä tukikelvoton peltoala, joka on tullut sitoumuksen antavan viljelijän hallintaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen, että uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti. Mitä edellä säädetään omistajasta, sovelletaan myös vuokramieheen, jos vuokra-alue on kiinteistönmuodostamislain 86 §:n nojalla uusjakosuunnitelman mukaisesti siirretty toiseen paikkaan. Näitä viljelijän hallintaan tulleita tukikelvottomia peltoaloja voidaan kuitenkin hyväksyä tukikelpoisiksi ja tätä kautta sitoumukseen vain, jos viljelijän hallinnasta on lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan poistunut 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tukikelpoisia peltoaloja.

Tukikelpoiseksi peltoalaksi ei hyväksytä viljelemätöntä alaa, luonnonlaidunta ja -niittyä eikä avointa hakamaata. Viljelemättömäksi alaksi katsotaan ne viljelemättömät peltolohkot, jotka eivät ole hoidettua viljelemätöntä peltoa tai tilapäisesti viljelemättömiä. Jos tukikelpoiseksi ilmoitettu lohko ilmoitetaan ensimmäisen sitoumusvuoden jälkeen viljelemättömäksi tai se todetaan sellaiseksi valvonnassa, se katsotaan 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi poistetuksi pinta-alaksi.

Sitoumuksen antava viljelijä voi hakea tukikelpoisuuden vaihtamista 3 §:ssä tarkoitetun tukikelpoisen peltoalan ja tukikelvottoman peltoalan välillä. Vaihdettava tukikelpoinen peltoala on tullut ilmoittaa peruslohkona vuonna 2008. Tukikelpoisuus on vaihdettava pois koko peruslohkolta. Jos vaihdettava ympäristötuessa tukikelpoinen peltoala sijaitsee C1―C4-tukialueella, tukikelpoisuutta ei voi vaihtaa A- tai B-tukialueella sijaitsevalle peltoalalle. Luonnonhaitta-korvauksessa tukikelpoista peltoalaa ei voi vaihtaa eri tukialueiden välillä, jos maksettava tukimäärä hehtaarilta kasvaisi tukialueen vaihdon vuoksi. Tukikelpoisuutta ei voi vaihtaa, jos vaihdettava peltoala on tilakohtaisesti alle kaksi hehtaaria. Tukikelpoisuutta ympäristötuessa ei voi vaihtaa peruslohkolta, jota koskee voimassa oleva erityistukisopimus. Tukikelpoisuuden vaihtaminen ei saa johtaa tukikelpoisen peltoalan kasvamiseen. Tukikelpoisuuden vaihtaminen on pysyvä toimenpide. Vaihtamista voidaan hakea vain viljelijän omistuksessa olevien, sitoumuksen antamista edeltävänä tukivuonna pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettujen peltoalojen välillä.

Jäljempänä 45, 46 ja 52 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskausi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Jäljempänä 40, 54 ja 54 a― 54 c §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskausi voi alkaa joko 1 päivänä toukokuuta tai 1 päivänä lokakuuta. Jos sopimukseen haettu alue sisältyy suojavyöhykkeiden yleissuunnittelualueelle ja haetulla alalla on edellisenä vuonna tai aiemmin perustettu nurmi, 40 §:ssä tarkoitettu sopimus voi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Jos kyse on 41, 49 tai 50 §:ssä tarkoitetusta sopimuksesta ja sopimusalueella on toteutettu toimintalinjan 2 lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu ei-tuotannollinen investointi, sopimus voi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Jos sopimukseen haetulle alalle kylvetään syksyllä alkuperäiskasvi, 54 §:ssä tarkoitettu sopimus voi alkaa 1 päivänä lokakuuta. Muiden sopimusten sopimuskausi alkaa 1 päivänä lokakuuta.

TE-keskuksen on hankittava lausunto ennen suunnitelmaan perustuvan sopimuksen tekemistä toimialueensa alueelliselta ympäristökeskukselta, jos kyseessä ei ole 40, 43 taikka 54 a §:ssä tarkoitettu sopimus, jos ensiksi mainittuun sopimukseen haettu alue kuuluu yleissuunnittelualueeseen, jossa suojavyöhykkeen tarve on todettu.

Jos kyseessä on 40―43, 49, 51, 54 a tai 54 c §:ssä tarkoitettu sopimus, toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, jollei hyväksytyssä suunnitelmassa muuta edellytetä.

Sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-alaa voidaan vähentää sopimuskauden aikana 15 §:ssä sekä 45 ja 46 §:ssä tarkoitetun sopimuksen osalta enintään 20 prosenttia edellyttäen, että sopimuksen tekijä palauttaa sopimuksesta poistetulle alalle maksetut erityistuet. Kuitenkin 15 §:ssä tarkoitetun sopimuksen mukaista pinta-alaa voidaan vähentää vain, jos sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarannu. Edellä säädetystä poiketen 45 ja 46 §:ssä tarkoitetun sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-ala saa vähentyä, jos sopimuksesta poistuva ala sisällytetään toiseen 45 tai 46 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen. Jäljempänä 54 b §:ssä tarkoitetun sopimuksen kohteena oleva pinta-ala saa koko sopimuskauden aikana vähentyä yhteensä enintään 20 prosenttia. Maksettuja erityistukia ei tarvitse palauttaa.

Uusilla peltoaloilla ei tarkoiteta lohkoja, jotka ovat tulleet 45, 46 ja 54 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tehneen viljelijän hallintaan kiinteistönmuodostamislain 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen, että uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti edellä mainitun sopimuksen sopimuskauden alkamisen jälkeen. Mitä edellä on säädetty omistajasta, sovelletaan myös vuokramieheen, milloin vuokra-alue on kiinteistönmuodostamislain 86 §:n nojalla uusjakosuunnitelman mukaisesti siirretty toiseen paikkaan. Näitä viljelijän hallintaan tulleita uusia peltoaloja voidaan kuitenkin hyväksyä tukikelpoiseksi ja tätä kautta 45, 46 ja 54 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen vain, jos viljelijän hallinnasta on lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan poistunut 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tukikelpoisia peltoaloja.

Viljelijän, joka sitoutuu noudattamaan perustoimenpiteitä, on noudatettava kokonaisuutta, joka muodostuu seuraavista toimista: viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta, peltokasvien lannoitus, puutarhakasvien lannoitus, pientareet ja suojakaistat sekä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito. Viljelijä voi perustoimenpiteiden osana perustaa luonnonhoitopellon.

Jos maatilalla aloitetaan kotieläintuotanto tai sitä lisätään siten, että tuotantoeläinten määrä täyttää 30 §:n 1 momentissa säädetyn vähimmäismäärän jäljellä olevan sitoumuskauden ajan, voidaan viljelijälle maksaa perustoimenpiteiden tuki peltokasveista kotieläintilan mukaisena jäljellä olevan sitoumuskauden ajan. Tämä muutos voidaan tehdä myös, jos kesken sitoumuskauden tehdään sukupolvenvaihdos tai muu koko maatilan hallinnansiirto ja sitoumus siirretään. Tuotantosuunnan muutos voidaan tehdä enintään kaksi kertaa sitoumusaikana. Annetun sitoumuksen ja tukihakemuksella annettuihin tietoihin perustuvan tuen maksamista voidaan muuttaa edellyttäen, että viljelijä ilmoittaa muutoksen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kyseisen vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Myöhemmin ilmoitettavien muutosten osalta tuki maksetaan seuraavan sitoumusvuoden alusta alkaen muutoksen mukaisena.

Lisätoimenpide voidaan muuttaa, jos:

Lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos maatilan kotieläintuotannosta luovutaan tai eläinmäärä vähenee muutoin kuin tilapäisesti siten, että 30 §:n 1 momentissa säädetyt, eläinmäärää koskevat edellytykset eivät täyty, ja lisätoimenpiteeksi on valittu 32 §:n 7 tai 8 kohdassa tarkoitettu lisätoimenpide. Valitusta 32 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä hakee 45 tai 46 §:ssä tarkoitettua sopimusta. Edellä 32 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos kotieläintilan ehtoihin sitoutuneella maatilalla nautojen, hevosten, lampaiden tai vuohien määrä ylittää 2 eläinyksikköä. Puutarhatilan lisätoimenpiteestä voi luopua silloin, jos puutarhakasvien viljelyala vähenee alle 0,5 hehtaarin. A- ja B-tukialueille kohdistuvista 32 §:n 4―7 ja 10 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä luopuu kaikista kyseisillä alueilla sijaitsevista peltoaloistaan. Viljelijä voi luopua yhdestä vuonna 2007 tai 2008 valitsemastaan 32 §:n 3―6 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä, jos hänellä on ollut vuoden 2003 tilatukiasetuksen 53 artiklan mukaisia kesannointioikeuksia ja hän on valinnut A- tai B-tukialueella kolme tai neljä lisätoimenpidettä tai C-tukialueella kaksi lisätoimenpidettä. Luopuessaan edellä mainitusta lisätoimenpiteestä viljelijän on palautettava siitä maksettu tuki. Valitusta 32 §:n 8 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä tekee 54 b §:ssä tarkoitetun sopimuksen. Tästä lisätoimenpiteestä luopuminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos se on viljelijän valitsema ainoa lisätoimenpide A- tai B-tukialueella.

Sopimukseen sisältyvät toimenpiteet tai rajoitukset voivat koskea:

Säätösalaojitus voidaan tehdä hyvin vettä läpäisevillä hiekka- ja hietapitoisilla peltomailla sekä liejusavimailla, joiden pellon pinnan kaltevuus on enintään 2 prosenttia. Säätökastelussa ja kuivatusvesien kierrätyksessä maalajin on oltava hyvin vettä läpäisevää hienoa tai karkeaa hietaa, hienoa tai karkeaa hiekkaa taikka liejusavea ja pellon pinnan kaltevuuden on oltava alle 1 prosentti.

Jäljempänä 45 ja 46 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että viljelijä on hyväksytty luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä ja valvonnasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (846/2008) tarkoitettuun valvontajärjestelmään. Hakemus valvontajärjestelmään liittymisestä on sopimuksen hakuvuonna tehtävä pinta-alatukien viimeiseen hakupäivään mennessä. Viljelijän maatilalla on tullut tehdä valvontajärjestelmän mukainen TE-keskuksen toimeenpanema alkutarkastus ja viljelijällä on oltava valvontajärjestelmään kuulumisesta hyväksyntä ensimmäisenä sopimusvuonna viimeistään 15 päivänä syyskuuta. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään peltokasvi- ja kasvihuonetuotannon osalta. Jos kysymys on 46 §:ssä tarkoitetusta sopimuksesta, sopimuksen tekemisen edellytyksenä on lisäksi, että viljelijä on hyväksytty valvontajärjestelmään 46 §:n 5 momentissa tarkoitetun eläinlajin osalta. Tuotantosuunnan voi vaihtaa sopimuskaudella eläintuotantosuunnasta toiseen tai eläintuotantosuunnasta kasvinviljelytuotantoon siten kuin 47 §:ssä säädetään. Myös tuotantosuunnan vaihtamistilanteissa valvontajärjestelmän on koskettava toteutettavaa tuotantosuuntaa. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään koko sopimuskauden ajan.

Koko sopimusala voi olla nurmea vain maatilalla, jolla sato käytetään pääosin oman karjan rehuksi. Viherlannoitusalana ja hoidettuna viljelemättömänä peltoalana ilmoitettuja lohkoja voidaan hyväksyä pinta-alaltaan vuosittain yhteensä enintään puolet sopimusalasta. Viherlannoitusalan perustamisesta ja hoidosta säädetään 59 §:n 2 momentissa.

Maatilan peltoalan viljeleminen luonnonmukaisesti on aloitettava ensimmäisen sopimusvuoden alusta vähintään kolmen hehtaarin alalla tai, jos on kyse luonnonmukaisesta puutarhaviljelystä, vähintään 0,5 hehtaarin alalla siten, että kaikkien lohkojen on oltava luonnonmukaisesti viljeltyjä viimeistään toisesta sopimusvuodesta alkaen. Nautakarja-, hevos-, lammas- ja vuohitiloilla kaikkien lohkojen on oltava luonnonmukaisesti viljeltyjä viimeistään kolmannesta sopimusvuodesta alkaen. Siirtyminen luonnonmukaiseen tuotantoon voi tapahtua myös kasvulohkoittain. Nautakarja-, hevos-, lammas- ja vuohitiloilla tarkoitetaan sellaisia maatiloja, joilla kasvatetaan kyseisiä eläimiä vähintään yhtä eläinyksikköä vastaava määrä.

Sopimus voidaan tehdä viljelyksessä olevalle lohkolle, jonka fosforin viljavuusluokka on korkea tai arveluttavan korkea. Sopimus voidaan tehdä myös viljelyksessä olevalle lohkolle, jonka fosforin viljavuusluokka on vähintään hyvä, jos lohko sijaitsee valtaojan tai sitä suuremman vesiuoman varrella tai lammen, järven tai meren rannalla ja on kyseisiin vesialueisiin päin kalteva. Sopimus voidaan tehdä lohkolle, joka sijaitsee A- tai B-tukialueella. Sopimus voidaan tehdä koskemaan koko peruslohkoa tai osaa siitä.

Tuki maksetaan peruslohkolle tai sen osalle, jolle on tilalla voimassa olevan ympäristötukisitoumuksen sekä mahdollisten muiden 39 §:ssä tarkoitettujen sopimusten ehtojen mukaisesti levitetty lietelantaa tai virtsaa vähintään 20 m ³ hehtaarille vuodessa. Lietelanta tai virtsa on levitettävä lohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla, jotka sijoittavat lannan suoraan maahan levittämisen yhteydessä. Jos sopimuslohkolle on kyseisenä vuonna levitetty naudan tai sian lietelantaa, lohkolle ei saa tämän lisäksi levittää fosforilannoitteita pintalevityksenä.

Sopimus voidaan tehdä peruslohkolle tai sen osalle, jonka maalaji on turvetta tai multamaata. Maalaji todetaan voimassa olevan viljavuustutkimuksen perusteella. Sopimus voidaan tehdä koskemaan koko peruslohkoa tai osaa siitä.

Sopimuksen voi tehdä myös viljelijä, joka on valinnut 32 §:n 6 kohdan mukaisen lisätoimenpiteen. Sopimuslohkolla voi täyttää peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden ehtoja, mutta lohkolle ei makseta 32 §:n 3―5 kohdan mukaista lisätoimenpiteen tukea. Jos viljelijä aloittaa maatilalla nautojen, hevosten, lampaiden tai vuohien kasvatuksen taikka lisää kyseisten tuotantoeläinten määrää siten, että eläinten määrä ylittää kaksi eläinyksikköä, tuki maksetaan jäljellä olevan sopimuskauden ajan kotieläintilan tukena. Jos sopimuksen tehneellä maatilalla luovutaan nautojen, hevosten, lampaiden tai vuohien kasvatuksesta taikka kyseisten tuotantoeläinten määrä ei täytä vähimmäismäärää, tuki maksetaan jäljellä olevan sopimuskauden ajan kasvinviljelytilan tukena.

Sopimusta ei voida tehdä, jos sitä on haettu alkavaksi 1 päivänä toukokuuta ja sopimukseen haetulla alalla on viljelty ruokohelpiä vuonna 2007. Jos sopimusta on haettu alkavaksi 1 päivänä lokakuuta, sitä ei voida tehdä, jos sopimukseen haetulla alalla on viljelty ruokohelpiä vuonna 2008.

Sopimus voidaan tehdä silloin, kun sopimuksen pinta-ala, eläinyksikkömäärä tai eläinmäärä on vähintään:

Hoidettuja peltoaloja, joista luonnonhaittakorvauksia ja ympäristötukea voidaan maksaa, ovat viherlannoitusalat, hunajantuotantoon käytettävät alat, satovahinko- ja talvituhoalat, suojakaistat, pientareet, luonnonhoitopellot sekä viljelytekniset päistealat. Luonnonhaittakorvauksia voidaan lisäksi maksaa 60 §:ssä tarkoitetuista peltoaloista ja ympäristötukea 61 §:ssä tarkoitetuista peltoaloista.

Luonnonhaittakorvauksia voidaan maksaa sellaisesta hoidetusta viljelemättömästä peltoalasta, josta maksetaan tilatukiasetuksen mukaista tilatukea ja jota on hoidettu täydentävien ehtojen mukaisesti. Pinta-alaltaan hoidettu viljelemätön peltoala voi olla enintään 50 prosenttia koko maatilan luonnonhaittakorvauksessa vuosittain tukikelpoisesta alasta. Tämä ala ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin ala, joka on pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä tai hoidettuna 59 §:ssä tai tämän pykälän 2 tai 3 momentissa säädetyllä tavalla.

Luonnonhaittakorvauksia voidaan maksaa peltoalasta, joka on vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksen 16 §:ssä tarkoitettu maatilan monimuotoisuuskohteita koskeva lisätoimenpidekohde. Tässä tarkoitettuja monimuotoisuuspeltoja, joiden sato käytetään riistan ruokintaan tai joiden satoa ei korjata, voi kuitenkin olla enintään viisi prosenttia ensimmäisenä ympäristötuen sitoumusvuonna tukikelpoiseksi hyväksyttyjen peruslohkojen pinta-alasta, jotta niistä voidaan maksaa luonnonhaittakorvaus.

Luonnonhoitopellolle, joka on perustettu hoidetulle viljelemättömälle peltoalalle, maksetaan ympäristötuen perustoimenpiteen tuki 69 §:n mukaisesti. Tukea maksetaan enintään 15 prosentille tilan tukikelpoisen peltoalan vuosittaisesta kokonaismäärästä. Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta tavanomaisessa nurmi-, heinä- tai energiakasvien viljelyssä olevalle pellolle taikka pysyvälle laitumelle. Tukea ei makseta myöskään muulle erityistukisopimusalalle kuin 45 ja 46 §:ssä tarkoitetulle peltoalalle.

Metsäpuiden taimiaineiston tuottamisesta, puuvartisten energiakasvien alasta, joulupuiden kasvatuksesta ja muun hampun kuin EU:n kokonaan rahoittamaan tilatukeen oikeuttavan hampun alasta ei makseta luonnonhaittakorvauksia eikä ympäristötukea. Tukikelpoisista hamppulajikkeista säädetään tilatukiasetuksen 39 artiklassa ja yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2008 säädettyjen täydentävien ehtojen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 33 artiklan 1 kohdassa.

Perustoimenpiteiden tukea maksetaan vuosittain ympäristötukea koskevan sitoumuksen tehneelle viljelijälle tukikelpoista peltohehtaaria kohden seuraavasti:

Lisätoimenpiteen tukea maksetaan niistä tukikelpoisista peltoaloista, joista maksetaan perustoimenpiteen tukea. Niistä peltoaloista, joista maksetaan luonnonhoitopellon tukea, ei lisätoimenpiteen tukea kuitenkaan makseta. Lisätoimenpiteen tuki maksetaan pelto-alan sijainnin perusteella. Edellä 32 §:n 1, 2, 7 ja 9 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen tukea ei makseta liitteen 1 mukaisista puutarhakasvialoista. Liitteessä 1 määritellyistä ryhmän 2 puutarhakasvialoista ei makseta 32 §:n 3―5 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen tukea.