502/2008

Annettu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2008

Valtioneuvoston asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

kumotaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta 22 päivänä helmikuuta 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen (175/2001) 2 luku ja 75 §:n 2 momentti,

muutetaan 1§:n 2 momentti, 3 §:n 4 momentti, 7 §:n 1 momentti, 12 §, 13 §:n 8 momentti, 16 §:n 2 ja 3 momentti, 17 §, 23 §:n 1 momentin 2 kohta ja 4 momentti, 26 §:n 1 ja 2 momentti, 35 §:n 2 momentti, 37 §:n 2 momentti, 40 §:n 1 momentti, 43 §:n 1 momentti, 55 §:n 3 momentti, 62 §, 64 §:n 1 momentti, 75 §:n 1 momentti, 77 §:n 1 momentti, 81 §, 88 §:n 2 momentti, 93 §:n 1 momentti ja 94 §:n 2 momentti, seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta ei sovelleta porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskeviin kehittämishankkeisiin siinä tapauksessa, että kehittämishanke koskee osittain maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) mukaista toimintaa harjoittavaa yritystä.

3 §
Ammattitaito

Jos tilanpidon aloittaa kaksi tai useampi luonnollinen henkilö yhdessä, ammattitaitoa koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos kaikilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus ja vähintään puolella yrittäjistä edellä tarkoitettu yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukainen vähintään 20 opintoviikon tai 30 opintopisteen koulutus.

7 §
Kokonaistulo

Tämän asetuksen 6 ja 21 §:ssä kokonaistuloilla tarkoitetaan asian vireilletuloajankohtaa edeltävässä viimeksi toimitetussa verotuksessa todettuja valtionverotuksessa veronalaisia tuloja vähennettynä tulon hankkimisesta johtuneilla kustannuksilla. Kokonaistuloissa otetaan huomioon todettavissa olevat tai arvioidut muutokset. Tuloina ei kuitenkaan pidetä lapsilisää, lasten kotihoidontuen perusosaa ja sisarkorotusta, asumistukea, sotilasavustusta, sotilasvammalain (404/1948) mukaista elinkorkoa ja täydennyskorkoa, rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaista rintamasotilaseläkettä, kansaneläkelain (568/2007) ja kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain (569/2007) mukaista jatkoeläkkeen täydennysmäärää, toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea eikä työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, vian, vamman tai haitan perusteella maksettavaa erityistä kustannusten korvausta, paliskunnalta saatua palkkatuloa eikä sellaisia tuloja, jotka voidaan katsoa selvästi satunnaisluonteisiksi.


12 §
Tuotanto-olosuhteet

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on varmistuttava tukea myöntäessään, että tuensaaja noudattaa asianomaista tuotantoalaa koskevia pakollisia vaatimuksia, jotka perustuvat ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevaan Euroopan yhteisön ja kansalliseen lainsäädäntöön.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan todeta viranomaisten suorittamien tarkastusten tai valvontojen perusteella, viranomaisten päätösten perusteella, hakijan esittämän selvityksen perusteella tai tilakäynnin perusteella.

13 §
Tuettavat investoinnit

EU-osarahoitteista tukea voidaan myöntää sellaisiin porotalous- ja luontaiselinkeinotilojen tuotantoa, työsuojelua ja ympäristönsuojelua palveleviin investointeihin, joiden avulla pyritään johonkin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005, jäljempänä EY:n maaseudun kehittämisasetus, 4 artiklan tavoitteista.

16 §
Investointituen enimmäismäärä

Sellaista yritystä varten, joka täyttää EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 22 artiklan ja jäljempänä 26―28 §:ssä asetetut edellytykset, voidaan tukea myöntää enintään 55 prosenttia hyväksyttävien kustannusten määrästä, jos tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta.

Tukea EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 26―28 artiklassa tarkoitettuihin investointeihin EU:n osarahoittamana voidaan myöntää yksittäiseen investointiin, jonka hyväksyttävät kustannukset ovat yhteensä enintään 300 000 euroa.

17 §
Vähämerkityksinen tuki

Sen estämättä, mitä 16 §:ssä säädetään, tukea voidaan kuitenkin myöntää enintään 60 prosenttia hyväksyttävien kustannusten määrästä ja enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana, jos investointi liittyy yrityksen harjoittamaan:

1) porotalouden tai luontaiselinkeinotuotteiden toisen asteen jalostukseen eli muuhun kuin perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettuun jalostukseen taikka edellä tarkoitettujen tuotteiden markkinointiin;

2) matkailuun liittyvään elinkeinoon;

3) palvelu- tai tuotantotoimintaan porotalouden tai luontaiselinkeinon yhteydessä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun enimmäismäärään on laskettava mukaan yritykselle sinä verovuonna, jona tuki myönnetään sekä sitä edeltäneenä kahtena verovuonna myönnetty muu sellainen tuki, johon sovelletaan komission asetusta (EY) N:o 1998/2006 perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen.

23 §
Kehittämistuen hyväksyttävät kustannukset

Tukea voidaan myöntää:


2) enintään 35 prosenttia sellaisista tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämisen hyväksyttävistä kustannuksista, jotka johtuvat asiantuntijoiden ja muiden ulkopuolisten palveluiden käytöstä, kehittämishankkeen toteuttamiseen kohdistuvien muiden kuin tuotannolliseen toimintaan tarvittavien koneiden tai laitteiden hankinnoista enintään 24 kuukauden ajalta, raaka-aine- ja puolivalmistehankinnoista, käyttö- tai valmistusoikeusmaksuista ja palkka- ja matkakustannuksista siten kuin tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annetuissa puitteissa (2006/C323/01) määrätään;


Yhden tai useamman yrityksen toteuttamaan tai yrityksiä hyödyntävään laajaan porotaloutta tai luontaiselinkeinoja koskevaan kehittämishankkeeseen voidaan myöntää tukea enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja ja tuettava toimenpide täyttävät tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annettujen puitteiden (2006/C323/01) kohdassa 9 tarkoitetut edellytykset.

26 §
Nuorten elinkeinonharjoittajien aloitustuki

EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 22 artiklassa tarkoitettua aloitustukea voidaan myöntää yrittäjälle, joka alle 40-vuotiaana on ryhtynyt tai ryhtyy omaan lukuunsa harjoittamaan porotaloutta tai luontaiselinkeinoa 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin.

Aloitustukea voidaan myöntää yrittäjälle, joka on:

1) saanut omistukseensa porotalous- tai luontaiselinkeinotilan tai osan siitä ja aloittaa tilanpidon ensimmäistä kertaa;

2) ryhtynyt tilanpidosta vastaavaksi yrittäjäksi;

3) esittää elinkeinosuunnitelman, joka on laadittu noudattaen soveltuvin osin siten kuin maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetussa valtionneuvoston asetuksessa (299/2008) säädetään.


35 §
Rakentamissuunnitelmat

Muiden rakennusten kuin poroteurastamoiden rakennussuunnitelmat samoin kuin sähköistyksen, vesihuollon ja teiden rakentamisen rakennussuunnitelmat sekä poronhoidollisesti tarpeellisten aitojen rakentamissuunnitelmat tarkastaa ja hyväksyy Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus. Poroteurastamoiden rakentamissuunnitelmat muilta kuin elintarvikehygieenisiltä osiltaan hyväksyy myös Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus. Teurastamojen elintarvikehygieniasta on voimassa, mitä elintarvikelaissa (23/2006) ja sen nojalla säädetään.


37 §
Tuen maksatus

Paliskunnille aitojen rakentamisesta ja perusparantamisesta aiheutuviin kustannuksiin myönnettyjen tukien sekä paliskunnille myönnettyjen tientekoon liittyvien tukien maksatustarkastukset suorittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Viimeinen maksatuserä maksetaan sen jälkeen, kun työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto on todennut työn tulleen hyväksyttävällä tavalla loppuun suoritetuksi. Viljelysten suoja-aitojen lopputarkastukset suorittaa kuitenkin kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen.

40 §
Tuettavat kehittämistoimenpiteet

Kehittämishankkeen on toteutettava vähintään yhtä EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 52 artiklan tavoitteista.


43 §
Tuen enimmäismäärä

Tukea kehittämishankkeeseen voidaan myöntää enintään 90 prosenttia kehittämishankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään määrä, joka on sovittu asianomaisessa ohjelmassa tai ohjelman ulkopuolella toteutettavaan kehittämishankkeeseen enintään määrä, jonka yhteisöjen komissio on hyväksynyt tutkimus- ja kehittämistyöhön myönnettävälle valtiontuelle annetuissa yhteisön puitteissa (2006/C323/01) tai asianomaiseen tarkoitukseen myönnettävää valtiontukea koskevissa muissa suuntaviivoissa.


55 §
Maksuhelpotukset

Lykkäyksen ja korkovapauden myöntää hakemuksesta luottolaitos. Jos lykkäystä tulee aikaisemmat lykkäykset mukaan lukien myönnettäväksi enemmän kuin kaksi vuotta tai jos kysymyksessä on korkovapauden myöntäminen, hakemus on alistettava asianomaisen luottolaitoksen keskusrahalaitoksen ratkaistavaksi. Ennen ratkaisemista Maaseutuviraston edustajien on tarkastettava hakemus ja hyväksyttävä maksuhelpotusehdotus. Jos lainan vakuudeksi on myönnetty valtiontakaus, tarkastusta ei suoriteta, vaan lykkäyksen myöntämisen edellytyksenä on työvoima- ja elinkeinokeskuksen suostumus. Jos lykkäyksen johdosta takauspäätöksen ehtoja olisi muutettava lainan takaisinmaksuajan ja suoritusten erääntymistä koskevien ehtojen lisäksi muiltakin osin, on työvoima- ja elinkeinokeskuksen alistettava asia Maaseutuviraston ratkaistavaksi.


62 §
Hyvityksen maksaminen ja takaisinperiminen

Luottolaitoksen on erikseen haettava porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 23 §:n nojalla maksettavaa hyvitystä Maaseutuvirastolta. Hakemukseen on liitettävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetyt selvitykset valtionvastuulle jäävän lainamäärän toteamiseksi ja valtionvastuun voimassaolon selvittämiseksi.

Maaseutuvirasto huolehtii luottolaitokselle maksettujen hyvitysten perimisestä takaisin valtiolle silloin, kun hyvitykset peritään takaisin lainansaajalta.

64 §
Velkakirjajärjestely

Maaseutuvirasto kuittaa valtion ja luottolaitoksen välisiin velkakirjoihin lopullisen menetyksen sen suuruisena kuin saneeraus- tai maksuohjelmassa, vapaaehtoisen velkajärjestelyn perusteena olleessa sopimuksessa tai muussa vastaavassa järjestelyssä määritellyt maksuvapautukset ovat toteutuneet.


75 §
Tuen hakeminen

Muuta kuin 36 §:n mukaista tukea koskeva hakemus toimitetaan sille työvoima- ja elinkeinokeskukselle, jonka alueella yritys sijaitsee. Maksuhelpotuksia koskeva hakemus jätetään kuitenkin asianomaiselle luottolaitokselle.


77 §
Tuen myöntäminen

Työvoima- ja elinkeinokeskus myöntää tuen, jollei Maaseutuvirasto päätä, että tuen myöntää kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Jos hankkeen kustannukset kuitenkin ylittävät maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetyn enimmäismäärän, tuen saa myöntää vain Maaseutuviraston suostumuksella.


81 §
Nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuen maksaminen

Aloitustuen avustusosuus maksetaan ilman erillistä hakemusta kahtena samansuuruisena eränä. Ensimmäinen avustuserä maksetaan tuen myöntämistä ensiksi seuraavan maaliskuun tai lokakuun viimeisenä päivänä. Jos tilanpito aloitetaan kuitenkin vasta tuen myöntämisen jälkeen, ensimmäinen avustuserä maksetaan tilanpidon aloittamista ensiksi seuraavan maaliskuun tai lokakuun viimeisenä päivänä.

Toinen avustuserä maksetaan selvityksen toimittamista ensiksi seuraavan maaliskuun tai lokakuun viimeisenä päivänä, aikaisintaan vuoden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.

Selvitys aloitustuen maksamiseksi on toimitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitettua maksamispäivää.

88 §
Tutkimusvarat

Tutkimusvarojen myöntämisen edellytyksenä on se, että tutkimustulokset julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä tavalla siten kuin yhteisön puitteissa tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle (2006/C323/01) edellytetään ja että sanottuja yhteisön puitteita muutenkin noudatetaan.


93 §
Valvonnan suorittaminen

Maaseutuvirasto valitsee vuosittain keskitetysti ne tuensaajat, joiden luona valvonta suoritetaan. Valinta tehdään pääsääntöisesti riskianalyysiin perustuvalla satunnaisotannalla.


94 §
Valvonnan suorittaja

Valvontaa suorittavalla henkilöllä tulee olla joko Maaseutuviraston antama valtuutuksen sisältävä valvontapassi tai porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 40 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen tai toimielimen antama valtakirja. Valvontapassi tai valtakirja on pyydettäessä esitettävä tuen saajalle tai tämän edustajalle ennen tarkastuksen aloittamista.



Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä heinäkuuta 2008. Tätä asetusta sovelletaan tämän asetuksen voimaantultua vireille tuleviin hakemuksiin.

Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2008

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Hallitussihteeri
Jukka Mirvo

Saamenkielinen käännös

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.