339/2008

Viljelijän on tehtävä viljelysuunnittelua ja seurantaa varten viljavuustutkimukset viljelyssä olevista pelloista. Viljelemättömistä pelloista, hoidetuista viljelemättömistä pelloista ja velvoitekesannoista, joita ei lannoiteta, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta. Sellaisilta pelloilla sijaitsevilta erityistukisopimuksiin sisältyviltä aloilta, joille ei makseta ympäristötuen perustoimenpiteiden tukea, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta. Viljelemättömistä pelloista ja velvoitekesannoista sekä viljelijän hallintaan tulevista pelloista on kuitenkin otettava näytteet sen kasvukauden aikana, jona viljely aloitetaan. Uusi viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta.

Viljelijän on mitattava liukoisen typen määrä keväällä ennen kevätlannoitusta ja kasvukaudella ennen lisälannoituksia. Jokaiselta kasvulohkolta on tehtävä oma analyysi. Jos maassa olevan liukoisen typen määrä on ennen kevätlannoitusta yli 20 kg/ha, yli 20 kg:n menevä typpiosuus on vähennettävä lohkon vuosittaisesta typpilannoitusmäärästä. Vähennys on tehtävä maatilalla noudatettavista 4 luvun mukaisista lannoitusehtojen mukaisista määristä. Viljelijä voi tehdä tai teettää analyysin liukoisen typen määrästä käyttämällä pikamääritysmenetelmää eli niin sanottua typpisalkkua, tai viljelijä voi teettää liukoisen typen määrästä laboratorioanalyysin. Pikamääritysmenetelmällä tarkoitetaan tarvikkeistoa, joka on tarkoitettu vesiliukoisen typen määrittämiseen peltomaasta ja jonka analyysitulos kertoo vesiliukoisen typen määrän peltomaassa kiloina hehtaaria kohti. Laboratorioanalyysi on teetettävä laboratoriossa, joka on erikoistunut typpianalyysien tekoon. Mittausten tulokset on merkittävä 4 §:ssä tarkoitettuihin lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

Valumavesien käsittelymenetelmiä ovat säätösalaojitus, säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys. Toteutettavista toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä tehdyt säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet.

Sopimukseen kuuluvia peltolohkoja ei saa lannoittaa eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla ja peltolohkot on pidettävä ympäri vuoden nurmipeitteisinä. Kasvusto on korjattava pois sopimukseen kuuluvilta peltolohkoilta maaperän fosforipitoisuuden köyhdyttämiseksi. Kuivaheinäkasvusto on korjattava pois lohkolta vähintään kerran kasvukauden aikana, nurmikasvusto kaksi kertaa. Niitto on toteutettava luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Tämän vuoksi niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Laiduntaminen voidaan tapauskohtaisesti hyväksyä sopimukseen kuuluvan peltolohkon hoitotavaksi, jos sille ei ole vesiensuojelullista estettä. Tällöin pellon pinnan on pysyttävä heinä- ja nurmipeitteisenä ympäri vuoden ja lohko on tarvittaessa aidattava veden puolelta. Kasvuston alkukehityksen turvaamiseksi ensimmäisen nurmi- tai heinäkasvuston kylvön yhteydessä on sallittua käyttää enintään 50 kg typpeä hehtaarille. Fosforitilan muutosten seuraamiseksi lohkolta on tehtävä viljavuustutkimus kolmen vuoden välein. Näytetiheyden on oltava vähintään yksi näyte jokaista alkavaa yhden hehtaarin peltoalaa kohti.

Sopimukseen kuuluvilla peltolohkoilla on sallittua viljellä monivuotisia heinä- ja nurmikasveja. Siemenseos saa sisältää enintään 20 prosenttia typensitojakasvien siemeniä. Kasvustoa ei saa uusia muokkaamalla sopimuskauden aikana, mutta nurmikasvusto voidaan uusia ilman muokkausta suorakylvömenetelmällä. Sopimukseen kuuluvalla alueella olevan hukkakauran torjunta on toteutettava hukkakauran torjuntasuunnitelman mukaisesti kasvinsuojeluaineilla tai mekaanisesti.

Viljelijän on laadittava erillinen suunnitelma toimenpiteiden toteuttamisesta. Toimenpiteiden toteuttaminen on merkittävä 4 §:ssä tarkoitettuihin lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

Lietelanta tai virtsa on levitettävä laitteella, joka leikkaa pellon pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan tai virtsan viiltoon. Hyväksyttävää on myös käyttää multaavaa laitetta, joka on kytketty lietelantaa tai virtsaa levittävään yksikköön.

Sopimusalueella on kasvatettava nurmi- ja heinäkasveja koko sopimuskauden ajan. Nurmi- tai heinäkasvusto voidaan perustaa suojakasvin kanssa tai ilman sitä sopimusta edeltävänä kasvukautena tai se voidaan perustaa ensimmäisenä sopimusvuotena. Kasvustoa ei saa uusia muokkaamalla sopimuskauden aikana. Nurmikasvusto voidaan kuitenkin uusia ilman muokkausta suorakylvömenetelmällä.

Kasvusto on korjattava vuosittain ja sen saa käyttää hyödyksi. Niitto on toteutettava luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Tämän vuoksi niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Sopimusalueen laidunnus on sallittua, mutta tällöin on huolehdittava siitä, että pellon pinta pysyy nurmipeitteisenä. Lannoituksessa on noudatettava viljelijän ympäristötukisitoumuksesta sekä mahdollisista 39 §:ssä tarkoitetuista sopimuksista aiheutuvia rajoituksia. Fosforin tasauksessa on mahdollista käyttää vain kahden vuoden tasausta.

Maatalouden ympäristötuen vähimmäisvaatimuksiin liittyvän ajankohtaisten kasvinsuojeluasioiden koulutuksen, jäljempänä kasvinsuojelukoulutus, järjestäjänä voi olla yksityinen henkilö, yritys, yhdistys, yhteisö, oppilaitos, neuvontajärjestö tai muu vastaava taho. Kasvinsuojelukoulutukset hyväksyy TE-keskus, jonka alueella koulutus järjestetään. Kasvinsuojelukoulutuksen voi yksittäistapauksessa hyväksyä myös se TE-keskus, jonka toimialueen viljelijöille koulutus on kohdennettu.

Koulutuspäivälle on oltava nimettynä päävastuullinen kouluttaja. Kaikilla kouluttajilla on oltava vähintään opistotason tai ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan tai ympäristöalan koulutus tai muu koulutus, jonka TE-keskus hyväksyy riittäväksi käsiteltävänä oleva aihe huomioon ottaen.

Koulutuksen järjestäjän on annettava viljelijälle todistus koulutukseen osallistumisesta. Todistuksesta on käytävä ilmi koulutuspäivän ajankohta, pituus, sisältö ja tieto siitä, että kyseessä on ollut TE-keskuksen hyväksymä ympäristötuen vähimmäisvaatimukset täyttävä koulutus.