185/2008

Ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on kosteikkojen perustaminen siten, että edistetään vesiensuojelua maatalouden voimakkaasti kuormittamilla vesistö- ja rannikkoalueilla, parannetaan linnuston ja muun luonnonvaraisen eliöstön elinolosuhteita ja palautetaan peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä elinympäristöjä sekä lisätään purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä ja parannetaan uomien luonnontilaa.

Tuen tavoitteena on myös arvokkaiden perinnebiotooppien kunnostaminen siten, että maatalousympäristön luonnon monimuotoisuus säilyy ja lisääntyy sekä perinnebiotoopeilla esiintyvän monipuolisen kasvillisuuden ja eläimistön elinolosuhteet paranevat. Lisäksi tuella pyritään edistämään maaseudun kulttuuriperintöön kuuluvien rakennelmien kunnostamista ja maisemallisten arvojen parantamista.

Tätä asetusta sovelletaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 41 artiklassa tarkoitetun ei-tuotannollisten investointien tukemiseen tarkoitetun tuen toimeenpanoon. Tuki on osa Euroopan yhteisöjen komission hyväksymää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille 2007―2013.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Ei-tuotannollisten investointien tukea voidaan myöntää 2 §:ssä tarkoitetun ohjelman voimassaoloaikana vuodesta 2008 alkaen kosteikkojen perustamiseen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen siten kuin tässä asetuksessa tarkemmin säädetään. Tukea voidaan myöntää valtion talousarvion momentin 30.20.43 (Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit) perusteluissa määrätyissä rajoissa.

Kosteikon perustamiseen voidaan myöntää tukea vain sellaisiin kohteisiin, joilla peltoja on yli 20 prosenttia kyseisen vesistön tai valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta.

Tukea voidaan myöntää sellaisen kosteikon perustamiseen, joka toteutetaan Suomenlahteen, Saaristomereen tai Selkämereen laskevan jokivesistön valuma-alueella tai sellaisen järven valuma-alueella, jossa kosteikon perustamisella voidaan merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- tai raputaloutta.

Tukea voidaan 2 momentissa tarkoitettujen alueiden lisäksi myöntää kosteikon perustamiseen muuhun luontaisesti ja ympäristönhoidon kannalta tarkoituksenmukaiseen paikkaan, jos tämä katsotaan alueellisen ympäristökeskuksen laatimassa tai hyväksymässä yleissuunnitelmassa tarpeelliseksi ja jos perustamisella voidaan merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Yleissuunnitelmalla tarkoitetaan suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuuden tai kosteikkojen yleissuunnitelmaa, jossa alueelliset ja paikalliset olosuhteet sekä vesiensuojelu- ja muut ympäristötavoitteet huomioon ottaen on selvitetty kosteikkojen perustamisedellytyksiä laajemmalla alueella.

Kosteikon pinta-alan, tulva-alueet mukaan lukien, on oltava vähintään 0,5―1,0 prosenttia yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Kosteikkohankkeen kokonaisalaan lasketaan vesi- ja tulva-alueiden lisäksi penkereet ja hoidon kannalta tarpeellinen reuna-alue.

Kosteikot on perustettava niiden luontaisille paikoille pellolle, pellon reuna-alueelle tai metsämaalle, herkästi tulviville pelloille tai pengerretyille kuivatusalueille. Kosteikot ja tulva-alueet on perustettava niin, että ne pidättävät mahdollisimman tehokkaasti valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.

Kosteikko on perustettava ensisijaisesti patoamalla. Pelloille perustettavissa kosteikoissa on veden alle pysyvästi jäävältä kosteikon osalta poistettava peltomaa, jonka fosforin viljavuusluokka on hyvä, korkea tai erittäin korkea. Toimenpiteiden toteuttamisesta ei saa aiheutua olennaisia haittoja kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatustilanteelle tai muulle maankäytölle.

Perustettavassa kosteikossa on oltava kiintoainesta laskeuttava syvempi vesialue, joka on tyhjennettävissä sinne kertyneestä lietteestä. Kosteikkoon on kuuluttava sen hoidon kannalta riittävät reuna-alueet. Kosteikon rannat ja uoma voidaan suojata nurmettamalla, kiveämällä tai istutuksin.

Uomien luonnontilaa parantavat hankkeet voidaan toteuttaa siten, että palautetaan tulva-alueita, perustetaan useita pieniä kosteikkoja tai rakennetaan pohjakynnyksiä. Uomien luonnontilaa parantavissa hankkeissa on huolehdittava uomien eroosiosuojauksesta, istutettava kasvillisuutta, lisättävä puron mutkaisuutta tai parannettava uomien monimuotoisuutta kalaston ja rapujen elinympäristöinä. Uomat on kunnostettava luonnonmukaisen vesistörakentamisen periaatteiden mukaisesti.

Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen kuuluvia toimia voivat olla pensaikon ja puuston raivaus ja raivausjätteen poistaminen. Kasvillisuuden raivaustoimenpiteiden lisäksi toimenpiteisiin voi sisältyä hankkeen toteuttamisalueella sijaitsevien rakennelmien ja perinteisten latorakennusten säilyttämistä ja kunnostamista sekä alueen aitaamista. Toimenpiteisiin voi kuulua myös hankkeen toteuttamisalueen niitto, laidunnus tai muu tarpeellinen hoitotoimenpide.

Arvokasta perinnebiotooppia ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä torjunta-aineilla. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi tapauskohtaisesti hyväksyä vesakon kemiallisen torjunnan kantokäsittelynä. Laidunnettava perinnebiotooppi tulee yleensä erottaa aidalla muista laidunnurmista. Aluetta ei saa ojittaa tai metsittää. Niitetty kasvillisuus on korjattava pois, jollei 11 §:ssä tarkoitetussa suunnitelmassa muuta edellytetä. Toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa.

Kohteen, josta ei-tuotannollisten investointien tukea maksetaan, on oltava tuen hakijan hallinnassa koko investointihankkeen toteuttamisen ajan sekä toteuttamisen jälkeen tehtävän luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 41 tai 49 §:ssä tarkoitetun sopimuksen voimassaolon ajan.

Tukea voidaan myöntää sellaiseen kosteikon perustamiseen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen, josta on laadittu asianmukainen suunnitelma.

Edellä 11 §:ssä tarkoitettuun suunnitelmaan tulee sisältyä:

Kosteikon perustamista koskevaan suunnitelmaan tulee lisäksi sisältyä:

Ei-tuotannollisen investoinnin toteuttamisesta aiheutuva kustannus voidaan korvata, jos toteuttamistoimenpide on perusteltu hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Hankkeen kokonaiskustannuksiin voidaan sisällyttää kohtuulliset suunnittelukustannukset. Jos alueen käytöstä saadaan taloudellista hyötyä sadonkorjuun tai muun hyötykäytön kautta, lukuun ottamatta metsätaloudesta saatavaa hyötyä, tämä hyöty on otettava huomioon tukea vähentävänä tekijänä.

Tukea kosteikon perustamiseksi voidaan myöntää 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten lisäksi tarpeellisiin kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat:

Kosteikon perustamisen aikana tulonmenetyksenä voidaan ottaa huomioon myös saamatta jääneen sadon arvo ja pinta-alatukien menetykset kosteikkoalalta sen aikaisemman käytön mukaisesti.

Tukea voidaan myöntää arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivauksen ja aitaamisen toteuttamiseksi 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten lisäksi tarpeellisiin kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat:

Arvokkaiden perinnebiotooppien niitto ja laidunnus on toteutettava maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (503/2007) 45 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 46 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Tuen hakijan kiinteistöltä otetun oman puutavaran ja maa-aineksen käyttö voidaan hyväksyä korvattavaksi kustannukseksi, jos tuki myönnetään luonnolliselle henkilölle. Korvattavan kustannuksen on perustuttava sellaiseen arvioon puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta, jonka on tehnyt ammatissaan näitä asioita käsittelevä asiantuntija. Tuen saajan tekemä työ voidaan hyväksyä korvattavaksi kustannukseksi. Työstä on pidettävä työpäiväkirjaa.

Talkootyö voidaan hyväksyä korvattavaksi kustannukseksi, jos tukea haetaan arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen, jonka toteuttaa toimintalinjan 2 lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu rekisteröity yhdistys.

Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat:

Niihin toimenpiteisiin, joihin jo maksetaan muuta Euroopan yhteisön tai kansallisen tukijärjestelmän tukea, ei voida myöntää ei-tuotannollisten investointien tukea.

Ei-tuotannollisten investointien tukea maksetaan hyväksyttyjen toteutuneiden kustannusten mukaan hehtaaria kohden enintään:

Työvoima- ja elinkeinokeskus arvioi hakemuksessa esitetyt kustannukset ja vahvistaa päätöksellään tuen hankekohtaisen enimmäismäärän.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on pyydettävä toimintalinjan 2 lain 3 §:ssä tarkoitetun paikallisen toimintaryhmän lausunto ennen tuen hankekohtaisen enimmäismäärän vahvistamista rekisteröidylle yhdistykselle.

Ei-tuotannollista investointia ei saa aloittaa ennen kuin työvoima- ja elinkeinokeskus on tehnyt toimintalinja 2 lain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tuen myöntämisestä. Investointi on toteutettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun päätös tuen myöntämisestä on tehty. Erityisistä syistä työvoima- ja elinkeinokeskus voi myöntää tuen hakijalle investointihankkeen toteuttamiseen yhden vuoden lisäaikaa.

Investointihankkeen valmistuttua, kuitenkin viimeistään valmistumista seuraavana vuonna, kohteen hoidosta on tehtävä luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 41 tai 49 §:ssä tarkoitettu sopimus.

Korvattavien kustannusten tulee olla tuen saajan maksamia. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että korvattavan kustannuksen perusteena oleva toimenpide on toteutettu ja siitä aiheutuva kustannus on maksettu. Korvattavien kustannusten tulee olla lopullisia, kohtuullisia ja todennettavissa olevia.

Korvattava kustannus on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Ennen tuen viimeisen erän hakemista kaikkien investoinnista tai toimenpiteestä aiheutuvien maksujen on oltava suoritettuina.

Korvattavat kustannukset ja tulonmenetykset voidaan hyväksyä enintään tämän asetuksen liitteen mukaisina. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi kuitenkin tapauskohtaisesti poiketa liitteen mukaisista kustannuksista, jos poikkeamista tukevat perustellut yksittäistapausta koskevat todelliset kohtuulliset kustannukset. Tällaisista kustannuksista on tuen maksamiseksi esitettävä selvitys siitä, että kustannus perustuu toimenpiteen tavanomaiseen hintatasoon ja että toimenpide on toteutettu tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä edellytetyin tavoin kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla ottaen huomioon työn laatu ja asianmukaisuus toimenpiteen tavoitteiden näkökulmasta.

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että korvattavista kustannuksista on yksilöity lasku ja tosite sen maksamisesta tai, jos maksu ei perustu laskuun, yksilöity kuitti. Maksuasiakirjoista tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi suoritettu hankinta. Tukea ei makseta ennen kuin meno on kirjattu kirjanpitoon tai muistiinpanoihin sellaisen verovelvollisen osalta, joka ei ole kirjanpitovelvollinen.

Tuki maksetaan kaksi kertaa vuodessa toteutuneiden kulujen mukaisesti erillisen hakemuksen perusteella.

Tuen ehtojen valvonnasta säädetään erikseen.

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä huhtikuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.