Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1114/2006

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 166/2006 (Julkaistu 14.12.2006)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tämä laki koskee lakisääteistä eläkevakuutusta, jota harjoittaa työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettu työeläkevakuutusyhtiö, vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitettu eläkekassa, eläkesäätiölaissa (1774/1995) tarkoitettu eläkesäätiö, maatalousyrittäjien eläkelaissa (467/1969) tarkoitettu maatalousyrittäjien eläkelaitos tai merimieseläkelaissa (72/1956) tarkoitettu merimieseläkekassa ( eläkelaitos ).

Lain 10 ja 11 § ei kuitenkaan koske maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimintaa.

2 §Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1)

ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota;

2)

OECD-valtiolla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön kuuluvaa valtiota;

3)

euromääräisellä joukkovelkakirjalainalla, velkasitoumuksella ja saamisella joukkovelkakirjalainaa, velkasitoumusta ja saamista, jonka valuuttana on euro tai joka on euroon nähden suojattu valuuttakurssien muutoksilta;

4)

julkisella kaupankäynnillä arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettua julkista kaupankäyntiä ja siihen rinnastettavaa kaupankäyntiä muussa valtiossa;

5)

velkasitoumuksella sitoumukseen perustuvaa lainasaamista ja muuta saamista sekä muuta raha- ja pääomamarkkinavälinettä, ei kuitenkaan joukkovelkakirjalainaa ja johdannaissopimusta eikä osaketta, osuutta ja muuta sellaista sitoumusta, jolla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla sitoumuksilla.

Mitä tässä laissa säädetään vastuuvelasta, sovelletaan myös eläkesäätiön eläkevastuuseen.

2 lukuSijoitusten hajauttaminen ja vakavaraisuusrajan laskeminen

3 §Yleissäännös sijoitusten hajauttamisesta

Eläkelaitoksen on sijoitustoiminnassaan huolehdittava lakisääteisen eläkevakuutuksen luonteen mukaisesti sijoitusten tarkoituksenmukaisesta hajauttamisesta. Hajauttamisessa on otettava huomioon sijoitusten varmuus, tuotto, rahaksi muutettavuus ja monipuolisuus.

4 §Yleissäännös sijoitusten luokittelusta

Eläkelaitoksen on luokiteltava sijoituksensa 6 §:ssä tarkoitettuihin ryhmiin.

Jos sijoitus selkeästi poikkeaa riskiltään 1 momentin mukaan määräytyvän sijoitusryhmän riskistä, eläkelaitoksen on luokiteltava sijoitus sen riskiä parhaiten vastaavan sijoitusryhmän I―V alaryhmään ja tarvittaessa jaettava sijoitus useaan alaryhmään.

5 §Luokittelun perusteleminen

Eläkelaitoksen hallituksen on päätettävä 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun luokittelun perusteet ja liitettävä ne eläkelaitoksen sijoitussuunnitelmaan.

Eläkelaitoksen hallituksen on seurattava 1 momentissa tarkoitettujen perusteiden soveltamista ja hyväksyttävä vuosittain selvitys soveltamisen kokonaisvaikutuksesta eläkelaitoksen vakavaraisuusrajaan. Selvitys on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle.

6 §Sijoitusryhmät

Sijoitusryhmät ovat:

I rahamarkkinavälineet:

1)

sellaiset euromääräiset, yhden vuoden kuluessa erääntyvät velkasitoumukset korkoineen, joissa velallisena tai takaajana on ETA- tai OECD-valtio, Ahvenanmaan maakunta, sellainen kansainvälinen järjestö, jonka jäsenistä ainakin yksi on ETA- tai OECD-valtio, tai ETA- tai OECD-valtiossa sijaitseva sellainen kunta, kuntayhtymä, julkisyhteisönä toimiva seurakunta tai muu niihin rinnastettava alueellinen julkisyhteisö, jolla tai jonka jäsenillä on veronkanto-oikeus, sekä saamiset työntekijän eläkelain (395/2006) 183 §:ssä ja yrittäjien eläkelain (468/1969) 10 §:ssä tarkoitetusta vastuunjaosta, merimieseläkelain 4 §:ssä ja maatalousyrittäjien eläkelain 13 §:ssä tarkoitettu saaminen valtiolta, saamiset vakuutusmaksuista ja, jos niihin liittyy turvaava vakuus, eläkesäätiön takaisinlainat korkoineen;

2)

sellaiset euromääräiset, yhden vuoden kuluessa erääntyvät velkasitoumukset korkoineen, joissa velallisena tai takaajana on ETA- tai OECD-valtiossa toimiluvan saanut, julkisen valvonnan alainen vakuutusyhtiö tai luottolaitos;

3)

sellaiset euromääräiset, yhden vuoden kuluessa erääntyvät velkasitoumukset korkoineen, joilla tai joissa velallisena olevan osakeyhtiön osakkeilla käydään julkisesti kauppaa ETA- tai OECD-valtiossa;

4)

muut euromääräiset, yhden vuoden kuluessa erääntyvät saamiset korkoineen, kuten saamiset arvopaperipörsseiltä ja selvitysyhteisöiltä;

II joukkovelkakirjalainat ja velkasitoumukset:

1)

eläkelaitoksen myöntämät vakuutusmaksulainat ja sijoituslainat korkoineen;

2)

sellaiset euromääräiset joukkovelkakirjalainat ja muut kuin yhden vuoden kuluessa erääntyvät velkasitoumukset korkoineen, joissa velallisena tai takaajana on ETA- tai OECD-valtio, Ahvenanmaan maakunta, sellainen kansainvälinen järjestö, jonka jäsenistä ainakin yksi on ETA- tai OECD-valtio, tai ETA- tai OECD-valtiossa sijaitseva sellainen kunta, kuntayhtymä, julkisyhteisönä toimiva seurakunta tai muu niihin rinnastettava alueellinen julkisyhteisö, jolla tai jonka jäsenillä on veronkanto-oikeus;

3)

sellaiset euromääräiset joukkovelkakirjalainat ja muut kuin yhden vuoden kuluessa erääntyvät velkasitoumukset korkoineen, joissa velallisena tai takaajana on muu valtio kuin ETA- tai OECD-valtio, sellainen kansainvälinen järjestö, jonka jäsenvaltioista yksikään ei ole ETA- tai OECD-valtio, tai muussa kuin ETA- tai OECD-valtiossa sijaitseva sellainen kunta, kuntayhtymä, julkisyhteisönä toimiva seurakunta tai muu niihin rinnastettava alueellinen julkisyhteisö, jolla tai jonka jäsenillä on veronkanto-oikeus;

4)

sellaiset euromääräiset joukkovelkakirjalainat ja muut kuin yhden vuoden kuluessa erääntyvät velkasitoumukset korkoineen, joissa velallisena tai takaajana on ETA- tai OECD-valtiossa toimiluvan saanut, julkisen valvonnan alainen vakuutusyhtiö tai luottolaitos tai joilla tai joissa velallisena olevan osakeyhtiön osakkeilla käydään julkisesti kauppaa ETA- tai OECD-valtiossa;

5)

muut euromääräiset joukkovelkakirjalainat ja muut kuin yhden vuoden kuluessa erääntyvät velkasitoumukset korkoineen;

III kiinteistöt:

1)

ETA- tai OECD-valtiossa sijaitsevat asuinkiinteistöt;

2)

ETA- tai OECD-valtiossa sijaitsevat liike-, toimisto-, hotelli- ja teollisuuskiinteistöt;

3)

muut ETA- tai OECD-valtiossa sijaitsevat kiinteistöt;

4)

muut kuin ETA- tai OECD-valtiossa sijaitsevat kiinteistöt;

IV osakkeet:

1)

sellaiset osakkeet, osuudet ja muut vastaavat sitoumukset, joilla käydään julkisesti kauppaa ETA- tai OECD-valtiossa;

2)

sellaiset osakkeet, osuudet ja muut vastaavat sitoumukset, joissa yhteisön kotipaikka on ETA- tai OECD-valtiossa;

3)

muut osakkeet, osuudet ja vastaavat sitoumukset;

V erinäiset sijoitukset:

1)

sellaiset yhden vuoden kuluessa erääntyvät joukkovelkakirjalainat ja velkasitoumukset korkoineen, jotka eivät ole euromääräisiä, ja yhden vuoden kuluessa erääntyvät valuuttasijoitukset korkoineen;

2)

sellaiset muut kuin yhden vuoden kuluessa erääntyvät joukkovelkakirjalainat ja velkasitoumukset korkoineen, jotka eivät ole euromääräisiä, ja muut kuin yhden vuoden kuluessa erääntyvät valuuttasijoitukset korkoineen;

3)

metallit, energia, muut raaka-aineet ja hyödykkeet sekä kiinnitykset, oikeudet rakentamattomaan maa-alueeseen ja vesivoimalaitoksen käytössä olevaan vesivoimaan sekä muut erityiset oikeudet;

4)

muut kuin edellä tässä pykälässä tarkoitetut sijoitukset.

7 §Johdannaissopimukset

Sijoitusriskiä pienentävä johdannaissopimus on yhdessä suojauksen kohteen tai kohteiden kanssa luokiteltava niiden kokonaisriskiä parhaiten vastaavaan 6 §:n mukaiseen ryhmään. Valuuttariskiä pienentävät johdannaissopimukset voidaan vaihtoehtoisesti luokitella 6 §:n I ryhmään niiden positiivista käypää arvoa käyttäen.

Muu kuin sijoitusriskiä pienentävä johdannaissopimus on luokiteltava sen riskiä parhaiten vastaavaan 6 §:n mukaiseen ryhmään kohde-etuuden käypää arvoa käyttäen. Tällaisten johdannaissopimusten kohde-etuuksien yhteenlaskettu käypä arvo ja johdannaissopimusten yhteenlaskettu laskennallinen enimmäistappio eivät saa ylittää 6 §:n I ryhmään ja II ryhmän 2 kohtaan luokiteltujen sijoitusten yhteenlaskettua käypää arvoa. Vakavaraisuusrajaa laskettaessa tällaisten johdannaissopimusten kohde-etuuksien käyvät arvot on vähennettävä 6 §:n I ryhmään ja II ryhmän 2 kohtaan luokiteltujen sijoitusten yhteenlasketusta käyvästä arvosta.

8 §Johdannaissopimuksia koskevat perusteet

Eläkelaitoksen hallituksen on päätettävä johdannaissopimusten käyttämistä koskevat perusteet ja liitettävä ne eläkelaitoksen sijoitussuunnitelmaan. Perusteista on käytävä ilmi ainakin johdannaissopimuksia koskevat euromääräiset valtuudet sekä sallittu enimmäistappio ja sen merkitys eläkelaitoksen vakavaraisuudelle.

Eläkelaitoksen hallituksen on seurattava 1 momentissa tarkoitettujen perusteiden soveltamisesta eläkelaitokselle aiheutuvaa riskiä ja hyväksyttävä vuosittain selvitys soveltamisen kokonaisvaikutuksesta eläkelaitoksen vakavaraisuusrajaan. Selvitys on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle.

9 §Välilliset sijoitukset

Osuudet yhteissijoitusyrityksissä ja kiinteistörahastoissa sekä muut välilliset sijoitukset on luokiteltava suoran sijoituksen riskiä parhaiten vastaavaan 6 §:n mukaiseen ryhmään ottaen kuitenkin huomioon sijoittavalla yhteisöllä mahdollisesti oleva velka ja muut sijoituksen riskiin vaikuttavat seikat.

10 §Vakavaraisuusrajan laskeminen

Eläkelaitoksen vakavaraisuusraja lasketaan kertomalla eläkelaitoksen vastuuvelka seuraavasta kaavasta saatavalla arvolla p, joka on kuitenkin vähintään 0,05:

p = [ -(Σ i β i m i – t) + a √ ( Σ i,j β i β j s i s j r ij + λ 2 S 2 )] /100.

Vakavaraisuusrajaa laskettaessa vastuuvelasta vähennetään työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 14 §:n 2 momentin mukainen osittamaton lisävakuutusvastuu, eläkesäätiölain 43 §:n 2 momentin ja vakuutuskassalain 79 §:n 2 momentin mukainen lisävakuutusvastuu ja erät, joita yrittäjien eläkelain 10 §:n 2 momentin mukaan ei oteta huomioon vakuutusmaksuvastuussa.

Kaavassa ß i on 6 §:n mukaiseen sijoitusryhmään i kuuluvien sijoitusten osuus eläkelaitoksen sijoitusten yhteismäärästä, missä kuitenkin sijoitusryhmän IV osuudesta vähennetään luku λ. Sijoitusryhmän i tuoton odotusarvo (m i ) ja hajonta (s i ) saadaan taulukosta alaryhmien tuottojen ja hajontojen arvoista alaryhmiin luokiteltujen sijoitusten osuuksilla painotettuna keskiarvona.

m i

s i

1)

3,0

0,8

I rahamarkkinavälineet

2)

3,5

1,5

3)

4,0

2,5

4)

3,5

3,0

II joukkovelkakirjalainat

1)

4,5

2,0

ja velkasitoumukset

2)

5,0

5,0

3)

6,0

6,0

4)

6,0

6,0

5)

7,0

9,0

1)

6,0

7,0

III kiinteistöt

2)

7,0

10,0

3)

7,0

11,0

4)

8,5

15,0

1)

8,0

18,0

IV osakkeet

2)

10,0

24,0

3)

11,0

28,0

1)

4,0

4,5

V erinäiset sijoitukset

2)

6,5

7,5

3)

8,0

20,0

4)

12,0

34,0

Sijoitusryhmien i ja j väliset korrelaatiot r ij ovat seuraavat:

Sijoitusryhmät

I

II

III

IV

V

I

1

0,3

0

0

0,2

II

0,3

1

0

0

0,2

III

0

0

1

0,4

0

IV

0

0

0,4

1

0

V

0,2

0,2

0

0

1

Kaavassa t on laskentahetkeä seuraavana päivänä voimassa oleva työntekijän eläkelain 171 §:n 1 momentissa tarkoitettu eläkevastuun täydennyskerroin lisättynä vastuuvelan laskemisessa käytettävällä diskonttauskorolla. Työntekijän eläkelain 168 §:n 2 momentissa tarkoitetulla osaketuottosidonnaisuuden asteella λ on 0,1. Eläkelaitoksen osaketuottojen poikkeama eläkelaitosten osaketuottojen keskimäärästä (S) saa kaavassa arvon 4,5 prosenttia ja valittuun riskitasoon perustuva kerroin a saa arvon 1,96.

11 §Muuttujien arvot eräissä tapauksissa

Jos 6 §:n IV ryhmän 1 tai 2 kohdassa sijoitus yksittäiseen kohteeseen lukuun ottamatta rahastoja tai rahastoluonteisesti hajautettuja sijoituksia ylittää viisi prosenttia kyseisen sijoitusryhmän kaikkien sijoitusten arvosta, sijoituksen hajontana käytetään arvoa, joka saadaan lisäämällä kohdan hajontaan luku, joka lasketaan kaavasta (sijoituksen prosenttiosuus - 5) * kohdan hajonta /100.

3 lukuVastuuvelan kattaminen

12 §Yleissäännös vastuuvelan kattamisesta

Eläkelaitoksen on katettava vastuuvelkansa sijoituksillaan.

Katettavan vastuuvelan määrä lasketaan siten kuin siitä erikseen säädetään.

13 §Sijoitukset muihin kuin ETA- ja OECD-valtioihin ja erinäiset sijoitukset

Enintään 20 prosenttia vastuuvelasta voidaan kattaa 6 §:n I ryhmän 4 kohtaan, II ryhmän 3 ja 5 kohtaan, III ryhmän 4 kohtaan, IV ryhmän 3 kohtaan ja V ryhmään luokitelluilla sijoituksilla.

14 §Valuuttariskin rajoittaminen

Enintään 20 prosenttia vastuuvelasta voidaan kattaa muilla kuin euromääräisillä sijoituksilla.

15 §Sijoitukset noteeraamattomiin arvopapereihin

Enintään 15 prosenttia vastuuvelasta voidaan kattaa suorilla tai välillisillä sijoituksilla sellaisiin joukkovelkakirjalainoihin sekä osakkeisiin, osuuksiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin, joilla ei käydä julkisesti kauppaa.

Tätä pykälää ei sovelleta kiinteistösijoituksiin eikä joukkovelkakirjalainoihin, joissa velallisena tai takaajana on 6 §:n I ryhmän 1 kohdassa tarkoitettu julkisyhteisö.

16 §Sijoitukset yhteen kiinteistöön

Enintään 10 prosenttia vastuuvelasta voidaan kattaa:

1)

suorilla tai välillisillä sijoituksilla yhteen kiinteistöön taikka useaan niin lähellä toisiaan sijaitsevaan kiinteistöön, että niitä voidaan pitää yhtenä sijoituksena;

2)

oikeuksilla ja saamisilla, jotka kohdistuvat yhteen kiinteistöön tai yhtenä sijoituksena pidettäviin kiinteistöihin taikka yhtenä sijoituksena pidettävään kiinteään omaisuuteen;

3)

velkasitoumuksilla, joiden vakuutena on 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuja sijoituksia, oikeuksia tai saamisia.

17 §Sijoitukset yhteen yhteisöön

Enintään 5 prosenttia vastuuvelasta voidaan kattaa:

1)

suorilla tai välillisillä sijoituksilla saman yhteisön joukkovelkakirjalainoihin sekä osakkeisiin, osuuksiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin;

2)

suorilla tai välillisillä sijoituksilla saman velallisen antamiin velkasitoumuksiin;

3)

suorilla tai välillisillä sijoituksilla eri velallisten antamiin velkasitoumuksiin, joiden vakuutena on sijoituksia samaan yhteisöön tai saman yhteisön antama takaus tai takausvakuutus.

Sellaisia joukkovelkakirjalainoja ja velkasitoumuksia, joihin liittyy turvaava vakuus, ei vakuuden määrään saakka oteta huomioon 1 momenttia sovellettaessa. Sama koskee eläkesäätiölain 5 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja sijoituksia työnantajaan sekä eläkesäätiölain 43 §:n 5 momentissa tarkoitettua vastuuvajausta.

Tätä pykälää ei sovelleta sellaisiin joukkovelkakirjalainoihin ja velkasitoumuksiin, joissa velallisena tai takaajana on 6 §:n I ryhmän 1 kohdassa tarkoitettu julkisyhteisö.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi 1 momentin estämättä kattaa maksuvalmiuden järjestämiseksi vastuuvelasta lyhytaikaisesti enintään 40 prosenttia sijoituksilla samaan luottolaitokseen.

18 §Sijoitukset vakuudettomiin velkasitoumuksiin

Enintään 5 prosenttia vastuuvelasta voidaan kattaa suorilla tai välillisillä sijoituksilla vakuudettomiin velkasitoumuksiin.

Tätä pykälää ei sovelleta velkasitoumuksiin, joissa velallisena on 6 §:n I ryhmän 1 kohdassa tarkoitettu julkisyhteisö.

19 §Kateluettelo

Eläkelaitoksen on pidettävä kateluetteloa, johon merkitään katettavan vastuuvelan kokonaismäärä, vastuuvelan kate 6 §:n mukaisesti ryhmiteltynä ja 12―18 §:n mukaisten edellytysten ja rajoitusten täyttyminen.

Tilikauden päättymishetken mukainen kateluettelo on sidottava ja sen sivut on numeroitava. Sidottu kateluettelo on säilytettävä eläkelaitoksen hallussa kymmenen vuotta tilikauden päättymisestä.

20 §Varojen säilyttäminen

Vastuuvelan katteeseen kuuluvat varat on säilytettävä luotettavalla tavalla katteenhaltijan hallussa tai lukuun. Jos arvopaperi kuuluu arvo-osuusrekisteriin, rekisterin on oltava julkisessa valvonnassa.

4 lukuErinäiset säännökset

21 §Varojen arvostaminen

Vakavaraisuusrajaa laskettaessa ja vastuuvelkaa katettaessa sijoitukset on arvostettava käypään arvoon. Johdannaissopimukset on arvostettava varovaisesti.

22 §Poikkeusluvat

Vakuutusvalvontavirasto voi eläkelaitoksen hakemuksesta korottaa enintään kahden vuoden ajaksi kerrallaan yhden tai useamman 15―18 §:ssä tarkoitetun rajoituksen enintään 20 prosenttiin vastuuvelasta, jos sen ei katsota vaarantavan lakisääteisen eläkevakuutustoiminnan tervettä kehitystä. Viraston on päätöstä tehdessään otettava huomioon erityisesti päätöksen vaikutus eläkelaitoksen sijoitusten kokonaisriskiin ja 3 §:ssä tarkoitettuun sijoitusten hajauttamiseen.

23 §Hallinnolliset pakkokeinot

Jos eläkelaitos ei noudata tämän lain 3―21 §:n säännöksiä taikka tämän lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka jos eläkelaitoksen toiminnassa on ilmennyt väärinkäytöksiä, Vakuutusvalvontavirasto voi antaa eläkelaitokselle huomautuksen, kehottaa tätä korjaamaan asian määräajassa tai kieltää tätä jatkamasta viraston virheellisenä pitämää menettelyä.

Vakuutusvalvontavirasto voi kieltää eläkelaitosta lukemasta tiettyä sijoitusta vastuuvelan katteeseen, jos sijoituksen käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti tai jos sijoituksen muuttaminen rahaksi on erityisen vaikeaa.

Vakuutusvalvontavirasto voi tehostaa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua kehotusta tai kieltoa uhkasakolla. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi Etelä-Suomen lääninhallitus. Uhkasakosta on muutoin voimassa, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

24 §Muutoksenhaku Vakuutusvalvontaviraston päätökseen

Vakuutusvalvontaviraston päätökseen, joka on annettu 22 tai 23 §:n nojalla, saa hakea muutosta valittamalla siten kuin Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain (78/1999) 6 §:ssä säädetään.

Vakuutusvalvontaviraston päätös, joka on annettu 23 §:n 1 tai 2 momentin nojalla, voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

25 §Tarkemmat säännökset ja määräykset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää enintään kahden vuoden ajaksi kerrallaan, että vakavaraisuusrajaa laskettaessa ja vastuuvelkaa katettaessa tietyt 6 §:ssä tarkoitetut sijoitukset arvostetaan muuhun kuin käypään arvoon, jos se on sijoitusten käyvän arvon suuren vaihtelun vuoksi tai muusta siihen rinnastettavasta erityisestä syystä välttämätöntä oikean kuvan antamiseksi eläkelaitosten vakavaraisuudesta.

Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkemmat määräykset 5 §:ssä tarkoitettujen perusteiden ja selvityksen, 8 §:ssä tarkoitettujen perusteiden ja selvityksen sekä kateluettelon laatimisesta, sisällöstä ja toimittamisesta virastolle, johdannaissopimusten käyttämisestä ja luokittelusta, varojen arvostamisesta sekä katteeseen kuuluvien varojen säilyttämisestä.

26 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tällä lailla kumotaan:

1)

työeläkevakuutusyhtiön vakavaraisuusrajan laskemisesta 23 päivänä joulukuuta 1999 annettu asetus (1281/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

2)

työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkesäätiön vakavaraisuusrajan laskemisesta 23 päivänä joulukuuta 1999 annettu asetus (1282/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

3)

työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkekassan vakavaraisuusrajan laskemisesta 23 päivänä joulukuuta 1999 annettu asetus (1283/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

4)

merimieseläkekassan toimintapääomasta 2 päivänä toukokuuta 2003 annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (350/2003);

5)

merimieseläkekassan vastuuvelkaa katettaessa vastuuvelkaan rinnastettavista eristä ja lakisääteisen eläkevakuutuksen erityisluonteen johdosta katteeksi hyväksyttävistä muista eristä 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (513/2003) 2 §;

6)

maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vastuuvelkaa katettaessa vastuuvelkaan rinnastettavista ja vähennettävistä eristä sekä lakisääteisen eläkevakuutuksen erityisluonteen johdosta katteeksi hyväksyttävistä muista eristä 30 päivänä kesäkuuta 2003 annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (652/2003) 3 §.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27 §Siirtymäsäännökset

Vakavaraisuusrajan laskemisen kaavaa sovellettaessa 10 §:n mukaisesti osaketuottosidonnaisuuden aste λ kasvaa tasaisesti viiden vuoden kuluessa arvoon 0,1. Vuonna 2007 arvona käytetään määrää, joka on yksi viidesosa 0,1:stä ja vuodesta 2011 alkaen käytetään arvoa 0,1.

Jos eläkelaitoksen vakavaraisuusraja suhteessa 10 §:n 2 momentin mukaiseen vastuuvelkaan on 31 päivänä joulukuuta 2006 viisi prosenttia tai vähemmän, eläkelaitos voi vähentää 10 §:n mukaan lasketun, vastuuvelkaan suhteutetun vakavaraisuusrajan prosenttimäärästä määrän, joka on vuonna 2007 kolme neljäsosaa, vuonna 2008 kaksi neljäsosaa ja vuonna 2009 yksi neljäsosa lain voimaan tullessa lasketusta suhteellisten vakavaraisuusrajojen erotuksesta. Erotus lasketaan tällöin vähentämällä vastuuvelkaan suhteutetusta 10 §:n mukaisen vakavaraisuusrajan prosenttimäärästä tilannetta 31 päivänä joulukuuta 2006 vastaava vakavaraisuusrajan prosenttimäärä.

Jos eläkelaitoksen vastuuvelan katteena olevat sijoitukset ylittävät 15―18 §:ssä säädetyt enimmäismäärät tämän lain voimaan tullessa, eläkelaitoksen on huolehdittava ylityksen poistamisesta seitsemän vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Näiden sijoitusten määrä tai suhteellinen osuus vastuuvelan katteena olevista kaikista sijoituksista ei saa nousta niin kauan kuin enimmäisraja ylittyy. Jos sijoitusten määrä on alentunut mutta edelleen ylittää säädetyn enimmäismäärän, sijoitusten määrä tai suhteellinen osuus ei enää saa nousta alentuneesta määrästä.

HE 79/2006

StVM 30/2006

EV 155/2006

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2006

Tasavallan Presidentti TARJA HALONENSosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Sivun alkuun