979/2004

Tässä asetuksessa määrätään tarkemmin poliisilain (493/1995) 27 §:n 1 momentissa tarkoitetusta poliisimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttöön. Se, mitä jäljempänä on määrätty, koskee

Tämän asetuksen lisäksi voimakeinojen käytössä on noudatettava, mitä siitä erikseen säädetään poliisilaissa, poliisiasetuksessa ja sisäasiainministeriön asetuksessa kulkuneuvon pysäyttämisestä (1087/2001). Hätävarjelusta ja pakkotilasta säädetään rikoslaissa.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

Jos virkatehtävää suoritettaessa on syytä epäillä kohdattavan poliisilain 27 §:n 1 momentissa tarkoitettua vastarintaa, voimakeinojen käyttöön on varauduttava sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon ottaen poliisilain 2 §:ssä säädetyt periaatteet.

Virkatehtävän kohteena olevaa henkilöä on varoitettava mahdollisuudesta joutua voimakeinojen käytön kohteeksi, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Varoittaminen voidaan tehdä suullisesti tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla ymmärrettävällä tavalla.

Tässä asetuksessa tarkoitettuja voimakeinoja voidaan käyttää poliisilain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.

Voimakeinojen valinnassa ja käytössä on otettava huomioon voimakeinojen käytön todennäköiset vaikutukset ja seuraukset niiden kohteena olevaan henkilöön ja erityisesti sivullisten turvallisuuteen. Vaikutusten ja seurausten arvioinnin on oltava jatkuvaa. Ankarin voimakeino on ampuma-aseen käyttö. Ampuma-asetta voidaan käyttää vain silloin, kun lievempää keinoa tilanteen hoitamiseksi ei ole käytettävissä ja kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen. Ampuma-asetta voidaan käyttää myös kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen, eläimen taikka kiinteän omaisuuden aiheuttaman esteen poistamiseksi. Ampuma-asetta ei saa käyttää väkijoukon hajottamiseksi tai henkilön paikalta poistamiseksi, ellei ampuma-aseessa käytetä poliisiasetuksen 18 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisia kaasu- tms. patruunoita niistä erikseen annettujen määräysten mukaisesti. Ampuma-aseen käytöstä yleisen kokouksen hajottamiseksi päättää päällystöön kuuluva poliisimies.

Virkatehtävän kohteena olevan henkilön liikkumavapautta voidaan rajoittaa käsiraudoilla tai muulla tarkoitukseen sopivalla tavalla. Kohdehenkilöä ei saa kuitenkaan kahlita liikkuvan ajoneuvon rakenteisiin. Liikkumavapauden rajoittaminen ei saa aiheuttaa vaaraa tai tarpeetonta kipua, eikä sitä saa jatkaa kauempaa kuin on tarpeellista.

Poliisimiehen ja muun poliisihallinnon palveluksessa olevan on tunnettava hallinnassaan olevien voimankäyttövälineiden vaikutukset ja niiden käyttöön liittyvät säännökset sekä osattava käyttää niitä asianmukaisesti.

Voimankäytön perus- ja kouluttajakoulutuksesta vastaa Poliisikoulu. Voimankäytön ylläpitokoulutuksesta ja harjoittelusta vastaa poliisiyksikkö. Harjoittelun ja koulutuksen käytännön toteuttamisesta vastaa poliisiyksikön päällikkö.

Poliisiyksikön on järjestettävä edellä 1 momentissa tarkoitetuille henkilöille ylläpitävää koulutusta ja harjoittelua poliisiasetuksen 18 §:n 2 momentissa tarkoitetuille eri ampuma-asetyypeille vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä henkilöt ovat velvollisia osallistumaan poliisiyksikön järjestämään koulutukseen ja harjoitteluun, joka luetaan työajaksi. Poliisiasetuksen 18 §:n 2 momentissa tarkoitettujen eri ampuma-asetyyppien käyttöön on suoritettava vuosittain tasokoe. Muiden voimakeinojen käyttöön tasokoe suoritetaan poliisin ylijohdon erillisen määräyksen mukaisesti.

Poliisiyksikön on ylläpidettävä rekisteriä aseistuksesta, koulutuksesta ja harjoittelusta siten kuin poliisin ylijohto siitä erikseen määrää.

Voimankäyttökoulutusta saa antaa vain poliisimies, joka voimankäyttökoulutuksesta annettujen määräysten mukaisesti on hyväksytty toimimaan voimankäyttökouluttajana.

Poliisimiehellä ja muulla poliisihallinnon palveluksessa olevalla henkilöllä on oikeus kantaa ja käyttää voimankäyttövälinettä vain, jos hän on saanut kyseisen voimankäyttövälineen käyttöön koulutuksen, osallistunut 5 §:ssä mainittuun ylläpitävään koulutukseen ja harjoitteluun sekä suorittanut voimankäyttövälineen tasokokeen.

Eläinten lopettamista varten ampuma-aseen kantaminen ja käyttö on sallittua ilman ampuma-asetyypin käyttöoikeutta ja tasokoetta. Poliisimiehellä on tällöinkin oltava riittävä perehtyneisyys ampuma-aseen käyttöön ja eläinten lopettamiseen.

Voimankäyttövälineet on säilytettävä poliisin tiloissa. Perustellusta syystä niitä voidaan kuitenkin säilyttää muuallakin. Voimankäyttövälineet on säilytettävä siten, etteivät ne joudu asiattomien haltuun tai muuten aiheuta vaaraa. Ampuma-aseiden ja patruunoiden säilyttämisessä on lisäksi noudatettava, mitä ampuma-aselain 105 §:ssä sekä 106 §:n 1 ja 4 momentissa säädetään.

Poliisiyksikön on järjestettävä voimankäyttövälineiden käsittelyä ja säilyttämistä varten riittävästi tarkoitukseen soveltuvia ja turvallisia tiloja.

Poliisin ylijohto seuraa poliisin voimakeinojen käyttöä ja ohjaa sekä kehittää niiden koulutusta.

Voimankäyttövälineiden käytöstä on laadittava viipymättä selvitys esimiehelle poliisin ylijohdon erikseen antaman määräyksen mukaisesti. Selvitys on laadittava myös tarkoituksettomasta ampuma-aseen laukeamisesta. Lisäksi selvitys on laadittava myös muusta voimakeinojen käytöstä, jos siitä on aiheutunut vahinkoa omaisuudelle tai vähäistä vakavampia ruumiinvammoja.

Poliisiyksikön on toimitettava tässä pykälässä tarkoitetut selvitykset viipymättä Poliisikoululle, jonka on tehtävä voimankäyttöselvityksistä yhteenveto poliisin ylijohdolle vähintään kerran vuodessa.

Tässä pykälässä tarkoitetut selvitykset ovat salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla. Poliisin ylijohto tai sen määräämä antaa yhteenvedoista tietoja julkisuuteen.

Poliisin ylijohto antaa tarvittaessa tarkempia tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia poliisihallinnon sisäisiä määräyksiä ja ohjeita.

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä marraskuuta 2004.