Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

364/2003

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Maa- ja metsätalousministeriön asetus satovahinkojen korvaamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
364/2003
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 62/2003 (Julkaistu 21.5.2003)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään satovahinkojen korvaamisesta 21 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1214/2000) sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 §:n nojalla:

1 §Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000), jäljempänä satovahinkolaki , sekä satovahinkojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (270/2003), jäljempänä satovahinkoasetus , nojalla myönnettävien satovahinkokorvausten määräytymisestä ja korvausten hakemisessa, käsittelyssä ja maksamisessa noudatettavasta menettelystä.

2 §Laadullinen vahinko

Satovahinkolain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla laadullisella vahingolla tarkoitetaan jonkin mainitun pykälän 1 momentissa mainitun vahinkotekijän sadolle laajalla alueella aiheuttamaa satovahinkoarvioinnin yhteydessä havaittavissa olevaa vahinkoa, jonka johdosta:

1)

nurmisiementen itävyys alenee siten, että ne eivät täytä siemenkauppalain (728/ 2000) 4 §:n nojalla säädettyjä vaatimuksia;

2)

syntyy osittainen sadon kauppakuntoisuuteen tai käyttökelpoisuuteen vaikuttava homevaurio; taikka

3)

syntyy muu vastaava sadon kauppakuntoisuuteen tai käyttökelpoisuuteen vaikuttava virhe.

3 §Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa

Satovahinkolain 4 §:n 4 momentissa korvauksen maksamisen edellytykseksi säädetyllä paikkakunnan tavanomaisella viljelytavalla tarkoitetaan sitä, että:

1)

peltoa muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla;

2)

kylvö tai istutus tehdään tasaisen itämisen mahdollistavalla tavalla;

3)

viljelyssä käytetään alueelle soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita;

4)

viljelyssä käytetään laadultaan ja määrältään riittävää siemen- tai taimimäärää;

5)

kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla ja hukkakaura on torjuttu;

6)

lohkon kasvukunto mahdollistaa alueella tavallisen korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen;

7)

huolehditaan asianmukaisesta kasvinvuorottelusta; sekä

8)

kun korjuu on mahdollista, korjuu tapahtuu kasvin tavanomaisena korjuuaikana.

Raiviolla viljelyn katsotaan täyttävän satovahinkolain 4 §:n 4 momentissa säädetyn paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan vaatimukset vasta kolmantena kasvukautena.

4 §Marjakasvustojen ikävaatimukset

Satovahinkokorvausta voidaan maksaa musta- ja viherherukalle aiheutuneesta vahingosta toisena istutusvuoden jälkeisenä kasvuvuotena. Puna- ja valkoherukalle sekä karviaiselle aiheutuneesta vahingosta satovahinkokorvausta voidaan maksaa kolmantena istutusvuoden jälkeisenä kasvuvuotena.

Jos marjakasvusto on uudistettu alasleikkaamalla, satovahinkokorvausta ei makseta sille alasleikkausvuotena tai syysleikkaamista seuraavana kasvukautena aiheutuneesta vahingosta.

Jos marjakasvustoa ei ole uudistettu alasleikkaamalla, satovahinkokorvausta ei makseta yli 15-vuotiaalle kasvustolle aiheutuneesta vahingosta. Yli 20-vuotiaalle marjakasvustolle aiheutuneesta vahingosta satovahinkokorvausta ei makseta, vaikka kasvustoa olisi uudistettu alasleikkaamalla.

5 §Korvauksen maksamisen yleinen edellytys

Satovahinkokorvausta voidaan maksaa ainoastaan sille kasville ja sille käyttötarkoitukselle aiheutuneesta vahingosta, jotka on ilmoitettu kasvukautta ja viljeltyä lohkoa koskevassa tukihakemuksessa.

Satovahinkokorvauksen perusteena olevan vahinkoalan ulkopuolelle tavanomaisen viljelytavan noudattamatta jättämisen tai muun syyn vuoksi jääneet pinta-alat otetaan mukaan normisadon laskemisessa käytettyyn pinta-alaan.

6 §Korvauksen hakeminen

Satovahingosta haetaan korvausta tekemällä satovahinkokorvaushakemus maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 118 välittömästi vahingon tapahduttua. Puutarhakasveille aiheutuneen vahingon osalta hakemuksen liitteenä on toimitettava satovahinkoasetuksen 2 §:n 7 kohdassa määritelty kirjallinen viljelysopimus.

Jos vahinko on todettavissa vasta satoa korjattaessa, hakemuksen voi tehdä sadonkorjuun yhteydessä. Hakemus on kuitenkin tehtävä hyvissä ajoin ennen satovahinkoa kärsineen kasvulohkon sadonkorjuun päättymistä. Talvehtimisvahinkojen osalta hakemus on tehtävä ennen vahingoittuneen kasvuston rikkomista. Sadonkorjuun jälkeen tehdyn hakemuksen perusteella korvausta ei myönnetä.

Korjaamatta jääneestä sadosta on tehtävä satovahinkokorvaushakemus viimeistään 31 päivänä lokakuuta sinä vuonna, jonka kasvukautta koskevasta satovahingosta on kyse. Sokerijuurikkaalle aiheutuneen vahingon osalta hakemus voidaan kuitenkin tehdä viimeistään 30 päivänä marraskuuta sinä vuonna, jonka kasvukautta koskevasta satovahingosta on kyse.

7 §Satovahinkojen arviointi

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on arvioitava satovahingot mahdollisimman nopeasti satovahinkokorvaushakemuksen vireilletulon jälkeen.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on arvioitava sen vahingon suuruus, jonka satovahinkolain 2 §:ssä tarkoitettu vahinkotekijä on aiheuttanut. Tämän asetuksen 2 §:ssä tarkoitetun laadullisen vahingon toteamiseksi satovahinkokorvauksen hakijan on toimitettava sadon laadun osoittavat analyysitodistukset kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Satovahinkokorvaushakemuksen kohteena oleva kasvusto saadaan hävittää vasta satovahinkojen arvioinnin jälkeen.

Satovahinkojen arviointiin ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

8 §Muiden vahinkojen arviointi

Jos muiden kuin satovahinkolain 2 §:ssä säädettyjen vahinkotekijöiden havaitaan aiheuttaneen viljelmälle vahinkoa, tiedot myös niistä on merkittävä arviointiasiakirjoihin. Myös vahinkotekijät ja vahingon laajuus on arvioitava.

Jos samalla kasvulohkolla on tapahtunut sekä satovahinko että hirvi- tai petoeläinten aiheuttama vahinko, satovahinkoa arvioitaessa ei oteta huomioon hirvi- tai petoeläinten aiheuttamaa vahinkoa.

9 §Arviointimaksut ja korvaukset

Satovahinkojen viljelmäkohtaisesta arvioinnista kunta voi periä satovahinkokorvauksen hakijalta maksun, jonka suuruus on enintään 20 euroa arviointikerralta ja enintään 2 euroa kultakin alueen alkavalta hehtaarilta.

Satovahinkojen arvioinnissa käytetyn neuvontajärjestön laskun hyväksyy kunta, minkä jälkeen lasku lähetetään maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukseen.

Satovahinkojen arvioinnissa käytettävästä asiantuntija-avusta korvausta voidaan maksaa seuraavasti:

1)

tehtävään käytetyltä ajalta tuntipalkkiota enintään 50 euroa; ja

2)

matkakustannusten korvauksena enintään kulloinkin voimassa olevan verovapaista matkakustannusten korvauksista annetun verohallituksen päätöksen mukaan verosta vapaaksi katsottavan korvauksen enimmäismäärä.

10 §Valvonta

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto valvoo vahinkojen käsittelyä otannan perusteella.

11 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä toukokuuta 2003.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2003

Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaLainsäädäntöneuvos Esko Laurila

Sivun alkuun