1355/2002

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2002

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2003 kasvintuotannon tukea sekä kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukia siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tuki-hakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan;

2) tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää;

3) maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella;

4) Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttavilla kasveilla tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 liitteessä I lueteltujen kasvien tukikelpoisia lajikkeita sekä tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevista yksityis-kohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2316/1999 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua säilörehunurmea tuottavia kasveja;

5) kasvimaalla viljelyalaa, jossa viljellään puutarhakasveja ja perunaa omaan käyttöön;

6) seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;

7) seoskasvustolla viljan ja Euroopan yhteisön peltokasvien tukijärjestelmään kuuluvien valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 15 prosenttia on viljan siementä;

8) vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan tähkälletulon jälkeen, kuitenkin viimeistään ennen jyväsadon valmistumista;

9) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihantaviljaa;

10) viljelyksessä olevalla peltoalalla maa-talouskasvien viljelyalaa, Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttavaa kesantoalaa sekä puutarhakasvien viljelyalaa, ei kuitenkaan kasvimaata;

11) tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia;

12) rehualalla naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 12 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rehukasvien todettua alaa;

13) lihasiipikarjalla vuoden 2003 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä vuoden 2003 aikana teurastettuja tarhattuja fasaaneja ja sorsia;

14) sonnilla urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa;

15) eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia sekä muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja.

3 §
Tuen yleiset määräytymisperusteet

Tuen hakijalle maksettava tuki määräytyy maksun perusteena olevan yksikkömäärän ja alueittain eriytetyn, liitteessä 1 esitetyn tukialuejaon mukaisen yksikkötuen tason perusteella.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella ilmoitetulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä.

Jos tässä asetuksessa ei toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Jos tuen maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen määrä ylittää liitteessä 2 sille säädetyn enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa.

2 luku

Kasvintuotannon tuet

4 §
Kasvintuotannon tukien määräytymisestä

Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Tuki maksetaan pinta-alalta vain kerran, vaikka samalla alalla viljellään kyseisen kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin.

Kasvintuotannon tukia ei makseta kasvi-maaksi ilmoitetuille aloille.

5 §
Pohjoisen hehtaarituen määrä

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2003 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Tukialue C1 euroa/ha
Omena 163
Tukialueet C1, C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo euroa/ha
Vehnä 105
Ruis 135
Sokerijuurikas 250
Tärkkelysperuna 168
Tukialueet C1-C4 euroa/ha
Avomaanvihannekset, tilli ja persilja 416

Omenan, avomaanvihannesten, tillin ja persiljan tukiyksikkökerroin on 0,95.

Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttaville kasveille, lukuun ottamatta vehnää, ruista, mallasohraa, rehuviljaa, säilörehunurmea ja kesantoa, tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Tukialue euroa/ha
C1 140
C2 67

Vehnälle maksettavaa pohjoista tukea ja tukilain 6 §:n 3 kohdassa tarkoitettua kasvinviljelyn kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 18,1 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun määrän, tukea alennetaan.

6 §
Pohjoisen hehtaarituen määräytymisperusteista

Spelttivehnän viljelyyn käytetyn pellon pinta-alan perusteella voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taitto-herne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herneen ja viljan seoskasvusto on tukikelpoinen hernekasvustona, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan siemenseosta niin, että herneen ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea voidaan puhtaiden herne- tai härkäpapu-kasvustojen lisäksi maksaa, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan tai härkäpavun ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

7 §
Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2003 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta enintään seuraavasti:

Tukialue euroa/ha
C2, C2 pohjoinen ja saaristo 34
C3 50
C4 101

Yleistä hehtaaritukea ei tukialueella C3-C4 makseta 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien viljelyyn käytetystä alasta lukuun ottamatta avomaanvihanneksia, tilliä ja persiljaa.

8 §
Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille myönnetään vuoden 2003 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta tukea tukialueilla C1-C4 enintään 27 euroa hehtaarilta.

9 §
Ympäristöehdot

Tuen hakijan on noudatettava Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien peltoalaan ja eläimiin perustuvien suorien tukien horisontaaliehdoista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (154/2000) 4-9 §:ssä tarkoitettuja kasvinviljelyä ja kesantoa koskevia ympäristöehtoja.

3 luku

Kotieläintalouden tuet

10 §
Maidon tuotantotuki

Tuotantotuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakijalla on hallinnassaan tila-kohtainen maidon viitemäärä. Kuluttajille suoraan myydystä maidosta tukea voidaan maksaa enintään tuen hakijalle vahvistettua suoramyyntiviitemäärää vastaavasta määrästä.

Maidon tuotantotukea maksetaan tuen hakijalta vuonna 2003 markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Tukialue senttiä/litra
C1 8,8
C2 9,4
C2 pohjoinen ja saaristo 10,7
C3-P1 13,7
C3-P2 15,4
C3-P3, P4 18,0
C4-P4 22,7
C4-P5 31,9

Vuonna 2003 tuotantotukea voidaan maksaa markkinointiin ostetusta koko maitomäärästä. Tukea ei kuitenkaan makseta edes osittain sille tuotantomäärälle, jolta peritään maito- ja maitotuotealan lisämaksusta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3950/92 tarkoitettua lisämaksua rasvakorjattujen litrojen perusteella tehtävän tilakohtaisten viite-määrien alitusten ja ylitysten tasauksen jälkeen.

11 §
Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet

Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläin-tukia myönnetään tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten luku-määrien perusteella. Tuen määräytymisajan-kohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavan taulukon mukaisesti:

Tukialueet/tuki euroina Tukiyksikkökerroin
C1 C2 C2p C3 C3 C4 C4
*) P1, P2 P3, P4 P4 P5
Emolehmät 269 269 345 420 420 605 605 1,00
Sonnit 412 420 496 572 572 757 757 1,00
Uuhet 412 420 496 824 925 1110 1110 1,00
Kutut 389 397 414 515 548 605 690 1,00
Siat 371 371 473 473 473 473 473 0,80
Kanat 344 348 455 539 539 539 539 0,80
Muu siipikarja 315 321 430 430 430 430 430 0,80
Hevoset ' 379 379 379 379 379 379 379 0,70
*) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo
12 §
Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksiä

Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) eläimistä on pidetty kirjanpitoa;

2) hakijalle on vahvistettu emolehmien osalta naudanliha-alan yhteisestä markkina-järjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 yksityiskohtaisista säännöistä palkkiojärjestelmien soveltamisen osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 2342/1999 20 artiklassa säädetty tuottajakohtainen enimmäismäärä ja uuhien osalta lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001 8-10 artiklassa säädetty tuottajakohtainen enimmäismäärä;

3) tilalla on emolehmien ja sonnien tuen osalta rehualaa;

4) hevosista ja kutuista kertyy vähintään yksi eläinyksikkö eläinlajia kohden; sekä

5) kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytty maidontuotanto täyden tuen saamiseksi on 1 päivän syyskuuta 2002 ja 31 päivän elokuuta 2003 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2002 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2003 ja 31 päivän elokuuta 2003 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tuottajakohtaiset enimmäismäärät ovat samalla tukikelpoisten eläinten enimmäismäärät.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten eläinten kokonaismäärä rajoitetaan soveltamalla tilaan eläintiheyttä, joka on kaksi eläinyksikköä rehualahehtaaria kohti.

13 §
Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen rajoituksia

Tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 300 eläinyksikköä, tukialueella C3 enintään 200 eläinyksikköä ja tukialueella C4 enintään 100 eläinyksikköä tuen hakijaa kohti. Kanojen osalta tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C1, C2, C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 260 eläinyksikköä tuen hakijaa kohti.

Kanojen määrän perusteella pohjoista tukea ja tukilain 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettua Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 12,3 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Sikojen määrän perusteella pohjoista tukea ja tukilain 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettua Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 83,7 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettavan tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2002. Jos hevosta ei ole rekisteröity Suomen Hippos ry:n ylläpitämään rekisteriin, tukihakemuksen yhteydessä tulee toimittaa luotettava selvitys hevosen omistajasta taikka oikeaksi todistettu jäljennös vuokra- tai leasing-sopimuksesta. Muussa valtiossa kuin Suomessa rekisteröidylle hevoselle tukea ei makseta.

14 §
Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavat tuet

Vuoden 2003 aikana teurastetuista hiehoista ja sonneista myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Hiehot Tukialue euroa/teurastettu eläin
C1 210
C2 210
C2 pohjoinen ja saaristo 259
C3 301
C4 387
Sonnit Tukialue euroa/teurastettu eläin
C3-P1, P2 131
C3-P3, P4 182
C4-P4 182
C4-P5 333
15 §
Teurastettujen hiehojen ja sonnien sekä lihasikojen ja lihasiipikarjan tukikelpoisuus

Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:

1) eläimistä on pidetty kirjanpitoa;

2) eläin on teurastettu Elintarvikeviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan valvontaviranomaisten hyväksymässä teurastus-paikassa;

3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa, sonnin ruhopaino vähintään 220 kiloa ja lihasian ruhopaino vähintään 61 kiloa;

5) hieho tai sonni on ollut tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa vähintään kaksi kuukautta eläimen viimeisen kolmen elinkuukauden aikana ennen sen teurastusta; sekä

6) hiehojen ja sonnien osalta osallistumisilmoitus Euroopan yhteisöjen teurastus-palkkiojärjestelmään ja teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavaan kansalliseen tukeen on jätetty viimeistään samana päivänä kuin ensimmäinen nauta, josta tuki halutaan, teurastetaan.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon, sonnin tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainon.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen.

16 §
Siitokseen myytyjen nuorten sikojen tukikelpoisuus

Nuorista siitossioista maksetaan nuoren siitossian tuki vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on tullut kolmen kuukauden ikäiseksi.

17 §
Kotieläintukien määräytyminen

Kotieläintuet määräytyvät hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:

1) emakoista, kanoista, broileriemoista ja kalkkunaemoista maksettava tuki 12 laskentapäivän keskiarvona;

2) karjuista, ankka- ja hanhiemoista, tarha-tuista fasaani- ja sorsaemoista sekä broilereista maksettava tuki kahden laskentapäivän keskiarvona;

3) uuhista, kutuista ja hevosista maksettava tuki yhden laskentapäivän perusteella;

4) emolehmistä ja sonneista maksettava tuki eläintunnisterekisterin mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2002 ja 30 päivän kesäkuuta 2003 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

5) teurastetuista hiehoista ja sonneista sekä lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksettava tuki vuonna 2003 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella;

6) nuorista siitossioista maksettava tuki vuonna 2003 siitokseen myytyjen eläinten lukumäärän perusteella.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa.

Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyllä tavalla.

18 §
Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen

Emolehmien ja sonnien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläin-ryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuus-päivät 1 päivän heinäkuuta 2002 ja 30 päivän kesäkuuta 2003 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.

Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.

Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nolla-määrää voidaan laskea pienimmiksi luku-määriksi, joita ei oteta huomioon keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu.

Kotieläinten keskimääräinen lukumäärä lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella.

19 §
Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitettuna vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää tukiyksikkökertoimella kerrottua edellisen vuoden tuen perusteena olevaa eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä on lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen vuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisten vuosien tuen perusteena olevien eläinmäärien tukiyksikkökertoimella kerrottua keskiarvoa.

Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä laskentapäivänä poikkeaa broileriuntuvikkotoimitusten tai teurasnoutojen vuoksi vähintään 10 prosenttia normaalista ja tuotanto on jatkuvaa, laskentapäivän eläinmääränä voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla luvulla 0,98 laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen tukiyksikkökertoimella kerrottu lukumäärä.

Yhteen kasvatuserään kuuluvat untuvikot, jotka on toimitettu tilalle viimeistään kymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan tositteet, joista selviävät toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärät.

20 §
Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen kotieläintuotantoa aloitettaessa ja lopetettaessa

Jos kotieläintuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, kotieläinten keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta.

Tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun tukiyksikkökertoimella kerrotun keskimääräisen lukumäärän perusteella.

21 §
Kotieläintukien ennakon määräytyminen

Ennakon määräytymisen perusteena on eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2002 kotieläintuki on maksettu.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2003 koti-eläintuen ennakon määräytymisen perusteena oleva eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2002 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2002 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2003 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2003 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2002 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinmäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakon määräytymisen perusteena oleva eläinmäärä tukiyksikkökertoimella.

22 §
Kotieläintukien ennakon suuruus ja maksaminen

Teurastetuista hiehoista, teurastetuista sonneista, lihasioista, nuorista siitosemakoista, nuorista siitoskarjuista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarha-tuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia.

Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus on myönnetty hakijalle.

4 luku

Kasvihuonetuotannon tuki sekä varastointi-tuet

23 §
Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2003 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä.

Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viipymättä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin ja -persiljan taimituotannosta omaan kasvi-huoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

24 §
Kasvihuonetuotannon tuen määrä

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Viljelykausi euroa/m2
Lyhyt: vähintään 2 kk,
mutta enintään 7 kk 6,0
Pitkä: yli 7 kk 12,0

Kasvihuonetuotannon tuen tukiyksikkökerroin on 0,95.

Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2003 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia.

Pohjoista tukea ja tukilain 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettua Etelä-Suomen kansallista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 41,6 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

25 §
Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2003, 14 päivänä marraskuuta 2003 ja 15 päivänä joulukuuta 2003 varastossa olevien puutarha-tuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastomäärästä enintään seuraavasti:

Tuoretuotanto
Varastotyyppi euroa/m3
Koneellisesti jäähdytetty varasto 14,5
Muu varasto 10,1
Teollisuuden sopimustuotanto
Varastotyyppi euroa/m3
Koneellisesti jäähdytetty varasto 12,6
Muu varasto 8,4

Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella, ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen.

Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarha-tuotteita ovat rapealehtinen keräsalaatti, kiinankaali, kukkakaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, palsternakka, parsakaali, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, sipuli ja valkokaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat kukkakaali, lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali.

26 §
Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivänä kesäkuuta 2003 metsämarjojen ja -sienten varastomäärien perusteella.

Tukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen vuotta 2003 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote senttiä/kg
Lakka 34
Muut metsämarjat 10
Metsäsienet 42

Tuen kokonaismäärä on vuonna 2003 enintään 0,34 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

5 luku

Erinäiset säännökset

27 §
Rekisterit

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että:

1) kasvintuotannon tuen, kasvihuonetuotannon tuen tai puutarhatuotteiden varastointituen hakija on rekisteröitynyt kasvinsuojelulain (1203/1994) 5 §:ssä tarkoitettuun kasvinsuojelurekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää, sekä kasvisten laatuluokituksen valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (nro 4/1995, muut. 151/1996), julkaistu eräistä päätöksistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (29/1995), tarkoitettuun kasvisten laadunvalvontarekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää;

2) metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin; sekä

3) naudat on merkitty ja rekisteröity nauta-eläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti.

6 luku

Voimaantulo

28 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä tammikuuta 2003.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2002

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Ylitarkastaja
Esa Hiiva

Liitteet

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.