984/2002

Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2002

Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista

Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla:

Yleisiä määräyksiä
1 §

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 30 prosenttia.

2 §

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

3 §

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

Asuinrakennukset
4 §

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

5 §

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 449,06 euroa/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 358,24 euroa/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960―1969, on pinta-alan perusarvo 405,33 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen pinta-ala on:

― yli 60 m2 mutta enintään 120 m2 perusarvosta vähennetään 0,765 euroa jokaiselta alarajan (60 m2) ylittävältä neliömetriltä;

― yli 120 m2, alennus on 45,90 euroa/m2,

2) jos rakennuksesta puuttuu:

― vesijohto ja viemäri, alennus on 28,93 euroa/m2;

― keskuslämmitys, alennus on 32,80 euroa/m2;

― sähkö, alennus on 17,32 euroa/m2.

6 §

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 154,06 euroa/m2.

7 §

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

8 §

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 449,06 euroa/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, pinta-alan perusarvo on 358,24 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksessa on hissi, lisäarvo on 19,01 euroa/m2;

2) jos rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on yli 80 m2 mutta enintään 120 m2 perusarvosta vähennetään 1,152 euroa jokaiselta alarajan (80 m2) ylittävältä neliömetriltä;

― jos yli 120 m2, alennus on 46,08 euroa/m2,

3) jos rakennuksen kerrosluku kellari mukaan lukien on 3 kerrosta, lisäarvo on 23,38 euroa/m2;

― 4 kerrosta, lisäarvo on 11,60 euroa/m2;

― 5 kerrosta, lisäarvo on 0;

― 6 kerrosta, alennus on 11,60 euroa/m2;

― 7 kerrosta, alennus on 23,38 euroa/m2;

― 8 kerrosta tai enemmän, alennus on 34,98 euroa/m2.

9 §

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

10 §

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 358,24 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen pinta-ala on yli 10 m2 mutta enintään 70 m2, perusarvosta vähennetään 2,341 euroa jokaiselta alarajan (10 m2) ylittävältä neliömetriltä;

― yli 70 m2, alennus on 140,46 euroa/m2,

2) jos rakennus on talviasuttava lisäarvo on 29,94 euroa/m2;

3) jos rakennuksessa on kuisti, lisäarvo kuistineliömetriltä on 59,71 euroa.

11 §

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 238,83 eurolla lisättynä 5,21 eurolla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:

― viemäri, 358,24 euroa;

― vesijohto, 449,06 euroa;

― WC, 593,70 euroa;

― sauna 593,70 euroa.

12 §

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

13 §

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 292,65 euroa/m2.

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 152,38 euroa/m2. Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 119,41 euroa/m2.

Toimistorakennukset
14 §

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

15 §

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 622,30 euroa/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 12,78 euroa jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä;

― jos yli 3,5 m, lisäarvo on 76,68 euroa/m2,

2) rakennuksen muoto:

― jos rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita, alennus on 63,91 euroa/m2;

― jos rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia, alennus on 0;

― jos rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H-, T-, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi, lisäarvo on 32,80 euroa/m2,

3) varasto- ja paikoitustilat:

― jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 38,85 euroa/m2;

― jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0;

― jos varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta, lisäarvo on 25,56 euroa/m2,

4) hissit:

― jos rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 %, alennus on 50,46 euroa/m2;

― jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % alennus on 0;

― jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo on 77,53 euroa/m2;

5) ilmastointi:

― jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, alennus on 50,46 euroa/m2;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus, alennus on 0;

― jos edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä, lisäarvo on 63,91 euroa/m2.

Myymälärakennukset
16 §

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

17 §

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 191,73 euroa/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen tilavuus on:

― yli 700 m3 mutta enintään 2 500 m3 perusarvosta vähennetään 2,341 euroa jokaiselta alarajan (700 m3) ylittävältä 100 m3:ltä;

― jos yli 2 500 m3 mutta enintään 10 000 m3 perusarvosta vähennetään 2,341 euroa jokaiselta 700 m3 ylittävältä 100 m3:ltä 2 500 m3:iin saakka ja 0,303 euroa jokaiselta 2 500 m3 ylittävältä 100 m3:ltä,

― jos yli 10 000 m3 alennus on 64,86 euroa/m3

2) jos kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 20 % mutta enintään 40 %, perusarvosta vähennetään 0,982 euroa jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä;

― jos yli 40 %, alennus on 19,64 euroa/m3,

3) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m perusarvosta vähennetään 1,547 euroa jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä;

― jos yli 6,2 m, alennus on 49,50 euroa/m3,

4) jos rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 15,14 euroa/m3.

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 148,85 euroa/m3. Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

Teollisuusrakennukset
18 §

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

19 §

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 74,84 euroa/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

1) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m, perusarvosta vähennetään 3,784 euroa jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä;

― jos yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 3,784 euroa jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 1,901 euroa jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä;

― jos yli 8,8 m alennus on 26,54 euroa/m3,

2) lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia;

― jos rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja alennus on 21,36 euroa/m3;

― jos rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön, alennus on 13,46 euroa/m3;

― jos rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0;

― jos rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo on 13,12 euroa/m3.

3) ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

― jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 13,46 euroa/m3;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %, alennus on 0;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä, lisäarvo on 13,12 euroa/m3.

4) jos rakennus on vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 11,60 euroa/m3;

5) jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on yli 5 000 m3 mutta enintään 10 000 m3 vähennetään sen perusarvosta 2,321 euroa alarajan (5 000 m3) ylittävältä jokaiselta 1 000 m3:ltä;

― jos yli 10 000 m3, alennus on 11,61 euroa/m3.

Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

21 §

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4―19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:

1) hoitoalan rakennukset:

― keskussairaalat 931,76 euroa/m2;

― aluesairaalat 750,12 euroa/m2;

― terveyskeskukset ja paikallissairaalat 694,62 euroa/m2;

― kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 610,52 euroa/m2;

― vankilat 159,78 euroa/m3.

2) kokoontumisrakennukset:

― teatteri-, konsertti- ja kongressirakennukset 792,17 euroa/m2. Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset;

― kirjastorakennukset ja arkistot 597,07 euroa/m2. Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin;

― museot ja taidegalleriat 556,70 euroa/m2. Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja;

― seurakuntatalot 694,62 euroa/m2. Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja;

― nuorisotalot 630,70 euroa/m2. Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja;

― uudenaikaiset kirkkorakennukset 1 004,08 euroa/m2. Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja;

― puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 174,92 euroa/m3;

― monitoimi- ja urheilutalot 610,52 euroa/m2. Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja;

― stadion- ja katsomorakennukset 595,39 euroa/m2. Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja,

3) opetusrakennukset:

― peruskoulu- ja lukiorakennukset 674,43 euroa/m2;

― ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 630,70 euroa/m2;

― korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 694,62 euroa/m2,

4) liikenteen rakennukset ja muut rakennukset:

― linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 724,89 euroa/m2. Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin;

― nykyaikaiset yli 10 000 brm2 terminaalirakennukset 1 025,95 euroa/m2;

― tietoliikennerakennukset 438,97 euroa/m2. Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa;

― kasarmirakennukset 467,56 euroa/m2. Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 376,74 euroa/m2;

― paloasemarakennukset 595,39 euroa/m2. Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 533,16 euroa/m2;

― vesitornit, yli 750 vesi-m3 400,29 euroa/vesi-m3 ja alle 750 vesi-m3 28,59 euroa/vesi-m3.

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.

Voimaantulo
22 §

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä joulukuuta 2002. Sitä sovelletaan vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa.

Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2002

Ministeri
Suvi-Anne Siimes

Hallitusneuvos
Kirsi Seppälä

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.