Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

754/1999

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 78/1999 (Julkaistu 28.6.1999)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Liikenneministerin esittelystä

kumotaan ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista 4 päivänä joulukuuta 1992 annetun asetuksen ( 1256/1992 ) 47 §, sellaisena kuin se on asetuksissa 1372/1996 ja 1037/1998,

muutetaan 6, 36, 39, 43 b, 46, 48, 49, 63, 216 ja 219 §, sellaisina kuin niistä ovat 36 ja 216 § osaksi asetuksessa 849/1995, 39 ja 49 § asetuksessa 902/1997, 43 b ja 219 § asetuksessa 671/1997, 46 § asetuksissa 338/1996 ja 965/1996 sekä mainitussa asetuksessa 1037/1998, 48 § asetuksessa 665/1998 ja 63 § asetuksessa 703/1998, sekä

lisätään asetukseen uusi 27 a §, seuraavasti:

6 §Traktori

1. Traktori (T-luokka) on moottorikäyttöinen joko pyörin tai teloin varustettu ajoneuvo, joka on rakennettu vetämään, työntämään, käyttämään tai kuljettamaan pääasiassa maa- tai metsätaloudessa käytettäviä työvälineitä tai vetämään taikka työntämään maa- tai metsätaloudessa käytettäviä ajoneuvoja.

2. Liikennetraktori on tavaran kuljetukseen tarkoitettu kuormaa kantava nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustettu traktori. Liikennetraktori on myös muu traktori, jota käytetään tavaran kuljetukseen suuremmalla kuin kytkentämassaltaan enintään 10 tonnin perävaunulla varustettuna. Liikennetraktoriksi ei kuitenkaan katsota traktoria, jota käytetään moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 a §:ssä tarkoitettuihin kuljetuksiin.

3. Traktorin suurin rakenteellinen nopeus pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden suurinta suunniteltua nopeutta ja kuormalavoja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 74/152/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiiveillä 82/890/ETY, 88/412/ETY, 97/54/EY ja 98/89/EY, määrätyllä tavalla mitattuna on enintään 40 km/h, liikennetraktorin kuitenkin enintään 50 km/h.

27 a §Vaarallisten aineiden kuljetusajoneuvo

Vaarallisten aineiden kuljetusajoneuvo on N- tai O-luokan ajoneuvo, joka on vaarallisten aineiden tiekuljetuksiin tarkoitetuista moottoriajoneuvoista ja niiden perävaunuista sekä moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksynnästä annetun direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/91/EY mukainen.

36 §Renkaat

1. Auton renkaiden, pinnoitettuja renkaita lukuun ottamatta, tulee olla e-hyväksytyt moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaista ja renkaiden asentamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/23/ETY mukaisesti tai E-hyväksytyt säännön n:o 30/02, 54 tai 64 mukaisesti. Muun kuin EY-tyyppihyväksyttyyn M 1 -luokkaan kuuluvan auton renkaina hyväksytään myös yhdysvaltalaisen standardin mukaiset DOT-merkinnällä varustetut renkaat.

2. Pinnoitetussa renkaassa tulee olla merkintä renkaan koosta ja kantavuusluokasta sekä renkaan molemmilla puolilla pysyvä merkintä "Pinnoitettu ― Regummerad". Tällaista pinnoitusmerkintää ei vaadita, jos pinnoitettu rengas on E-hyväksytty ja merkitty tekstillä "Retread" E-säännön n:o 108 tai 109 mukaisesti.

3. Henkilöautonrenkaan kulutuspinnan uria ei saa lisätä eikä syventää. Muuhun renkaaseen saa tartuntakyvyn parantamiseksi tehdä lisäuria alkuperäisten urien suurimpaan syvyyteen asti tai teräskudoksisessa renkaassa renkaan valmistajan sallimaan suurimpaan syvyyteen asti.

39 §Ohjauslaite

1. Ohjauslaitteen tulee olla auton vasemmalla puolella. Tienpitoon erityisesti rakennetussa tai varustetussa autossa samoin kuin postin, lehtien ja mainosten jakeluun sekä jätteiden keräilyyn ja kuljetukseen käytettävässä autossa saa ohjauslaite olla oikealla puolella, jolloin käyttötarkoituksen myöhemmin muuttuessa ohjauslaitteen sijoitusta ei tarvitse muuttaa. Ohjauslaite saa olla oikealla puolella myös vasemmanpuoleisen liikenteen maasta muuttotavarana maahantuodussa, perintönä tai testamentilla saadussa taikka tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitussa autossa ja autossa, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta.

2. Auton kolmiakselisessa telissä vähintään yhden akselin tulee olla ohjaava.

3. Ohjauslaitteen tulee vastata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ohjauslaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/311/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 92/62/ETY ja 99/7/EY, tai E-säännön n:o 79/01 vaatimuksia.

43 b §Vetolaitteet

1. N 3 -luokan ajoneuvossa, jota ei ole varustettu perävaunun vetokytkimellä tai -pöydällä, tulee olla takana vetopalkki vetokoukun kiinnittämistä varten. Vetopalkissa tulee olla standardin ISO 3584 mukainen rei'itys. Vetopalkkia ei vaadita autossa, joka on varustettu takalaitanosturilla tai vetokoukun asentamisen estävällä laitteella.

2. Varsinaisen perävaunun vetoon tarkoitetun vetokytkimen tulee olla auton pituusakselilla. Puoliperävaunun vetopöydän kääntöpisteen tulee sijaita auton pituusakselilla, taka-akselin tai telin kuormituspisteessä tai sen etupuolella.

3. Perävaunun vetolaite tulee kiinnittää luotettavasti auton runkoon tai siihen kiinnitettyihin rakenteisiin tai laitteisiin. O 1 - ja O 2 -luokan keskiakseliperävaunun vetokoukun saa kuitenkin kiinnittää myös auton koriin valmistajan ilmoittamiin kiinnityspisteisiin. Tuki- ja vetolaitteiden sijoittaminen kuormalavalle on sallittu vain kevyissä tilapäisissä rakennusrautojen ja vastaavan pitkän tavaran paikalliskuljetuksissa, jolloin kiinnityspiste saa olla taka-akseliston takapuolella.

4. Perävaunun vetoon tarkoitetun vetolaitteen tulee vastata moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen mekaanisista kytkentälaitteista sekä niiden kiinnittämisestä kyseisiin ajoneuvoihin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/20/EY tai E-säännön n:o 55 ja, jos kyseessä on lyhytkytkentälaite, E-säännön n:o 102 vaatimuksia. Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset vetokytkimen kiinnitykseen tarkoitetun vetopalkin lujuudesta ja hyväksymisestä.

46 §Henkilö- ja pakettiauton sekä ottomoottorilla varustetun muun auton pakokaasu-, haihtumis- ja hiukkaspäästöt sekä päästöjen valvontajärjestelmät

1. M 1 -ja N 1 - luokan ajoneuvon sekä ottomoottorilla varustetun muun auton tulee olla EY-hyväksytty moottoriajoneuvojen kaasujen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/220/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se kullekin ajoneuvoluokalle on voimassa muutettuna neuvoston direktiiveillä 74/290/ETY, 83/351/ ETY, 88/76/ETY, 88/436/ETY, 89/458/ETY, 91/441/ETY ja 93/59/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 94/12/EY, 96/69/EY ja 98/69/EY sekä komission direktiiveillä 77/102/ETY, 78/665/ETY, 89/491/ETY, 96/44/EY ja 98/77/EY, tai E-hyväksytty vastaavan vaatimustason E-säännön n:o 49 tai n:o 83 version mukaisesti.

2. M 1 - ja N 1 - luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset myös, jos ajoneuvon moottori on EY-hyväksytty ajoneuvojen dieselmoottoreiden ilman pilaantumista aiheuttavien kaasupäästöjen vähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 88/77/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on kullekin ajoneuvoluokalle voimassa muutettuna neuvoston direktiivillä 91/542/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 96/1/EY, tai E-hyväksytty vastaavan vaatimustason E-säännön n:o 49 version mukaisesti.

48 §Raskaiden dieselmoottorien pakokaasu- ja hiukkaspäästöt

1. M 2 -, M 3 -, N 2 - ja N 3 -luokan ajoneuvossa käytettävän dieselmoottorin tulee olla EY-hyväksytty direktiivin 88/77/ETY liitteessä I olevan 8.3.1.1 kohdan taulukon rivillä B olevien raja-arvojen mukaisesti, sellaisena kuin direktiivi on muutettuna neuvoston direktiivillä 91/542/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 96/1/EY, tai E-hyväksytty säännössä n:o 49/02 olevan 7.4.2.1 kohdan taulukon rivillä B olevien raja-arvojen mukaisesti.

2. N 2 - ja M 2 -luokan ajoneuvon katsotaan vastaavan 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia myös, jos se on tyyppihyväksytty 46 §:n mukaisesti.

3. Jos auton alustalle rakennetun työkoneen moottori ei ole tyyppihyväksytty 1 momentin mukaisesti, moottorin tulee olla EYhyväksytty liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/68/EY mukaisesti.

49 §Dieselmoottorin savutus

Auton dieselmoottorin tulee näkyvän savutuksen osalta vastata ajoneuvojen dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 72/306/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 89/491/ETY ja 97/20/EY, tai E-säännön n:o 24/03 mukaisia vaatimuksia. Nämä vaatimukset eivät koske autoa, joka on EY-hyväksytty direktiivin 88/436/ETY, 46 §:n 1 momentissa mainitun uudemman direktiivin tai E-säännön n:o 83 mukaisesti, eivätkä autoa, jonka moottori on EY-hyväksytty direktiivin 91/542/ETY, 48 §:n 3 momentissa mainitun uudemman direktiivin tai E-säännön n:o 49/01 mukaisesti.

63 §Istuimet N-luokan auton tavaratilassa

1. N 1 - luokan ajoneuvon umpinaiseen tavaratilaan tai tavaratilan umpinaiseen osastoon saa asentaa istuimet autoverolain 24 §:n ehdoin ottaen huomioon 2 momentin b―d kohdan rajoitukset. N 1 -luokkaan kuuluvan kaksikäyttöauton tavaratilaan saa edellä sanotusta poiketen asentaa istuimet, jotka niiden kiinnitystä, turvavyövarustusta ja turvavöiden kiinnityspisteitä sekä pääntukia koskevien vaatimusten osalta vastaavat M 1 -luokan autoja koskevia vaatimuksia.

2. N 2 - ja N 3 -luokan ajoneuvon umpinaiseen tavaratilaan tai tavaratilan umpinaiseen osastoon saa asentaa istuimet seuraavin ehdoin:

a)

istuimia saa asentaa ajoneuvon kantavuuden rajoissa, jolloin kuljettajan lisäksi tilaa saa olla enintään kahdeksalle henkilölle;

b)

istuinten ja selkänojien paksuus saa olla enintään 50 mm;

c)

istuimet on kiinnitettävä istuinosan takareunasta saranoilla pysyvästi tavaratilan ulko- tai väliseinään ja ne on voitava kääntää ja lukita pystyasentoon siten, etteivät ne tässä asennossa oleellisesti vähennä tavaran kuljetukseen tarkoitettua tilaa; ja

d)

kussakin korin osastossa, jossa on istuimia, on oltava kaksi erillistä sisäpuolelta avattavaa ovea tai yksi tällainen ovi ja hätäuloskäytäväksi sopiva kattoluukku taikka helposti irrotettava tai rikottava ikkuna.

3. N 2 - ja N 3 -luokan ajoneuvon kuormalavaan tai koriin saa asentaa tukevasti kiinnitetyt penkit seuraavin ehdoin:

a)

istumapaikkoja saa olla ajoneuvon kantavuuden rajoissa;

b)

istuinten ja mahdollisten selkänojien paksuus saa olla enintään 50 mm;

c)

kutakin henkilöä varten on varattava vähintään 400 mm x 700 mm lavatila; ja

d)

jos kuormatila on avonainen, se on varustettava riittävän korkeilla ja tukevilla kaiteilla ja, jos kuormatila on umpinainen, siinä on oltava tarkoituksenmukaiset hätäuloskäytävät.

4. N-luokan ajoneuvon tavaratilaan ei saa asentaa muita eikä muunlaisia pysyviä eikä tilapäisiä istuimia tai niiden asentamiseen tarkoitettuja laitteita kuin tässä pykälässä on mainittu.

216 §Renkaat

1. Auton perävaunun renkaiden, pinnoitettuja renkaita lukuun ottamatta, tulee olla e-hyväksytyt direktiivin 92/23/ETY mukaisesti tai E-hyväksytyt säännön n:o 30/02, 54 tai 64 mukaisesti.

2. Pinnoitetussa renkaassa tulee olla merkintä renkaan koosta ja kantavuusluokasta sekä renkaan molemmilla puolilla pysyvä merkintä "Pinnoitettu ― Regummerad". Tällaista pinnoitusmerkintää ei vaadita, jos pinnoitettu rengas on E-hyväksytty ja merkitty tekstillä "Retread" E-säännön n:o 108 tai 109 mukaisesti.

3. Perävaunussa käytettävän henkilöautonrenkaan kulutuspinnan uria ei saa lisätä eikä syventää. Muuhun renkaaseen saa tartuntakyvyn parantamiseksi tehdä lisäuria alkuperäisten urien suurimpaan syvyyteen asti tai teräskudoksisessa renkaassa renkaan valmistajan sallimaan suurimpaan syvyyteen asti.

219 §Vetolaitteet

1. Perävaunun vetosilmukan, vetotapin, vetopöydän tai vetokytkimen tulee sijaita perävaunun pituusakselilla.

2. Vetoaisa saa olla pituudeltaan säädettävä, jolloin siinä tulee olla luotettavat lukituslaitteet. Sen tulee olla kaikissa käyttöasennoissa hyväksytty siihen kohdistuville kuormille. Milloin pituuden muuttaminen tapahtuu hydraulisella tai vastaavalla laitteistolla, sen käyttövoima on rajoitettava siten, ettei vetolaitteisiin kohdistu turvallisuutta vaarantavaa kuormitusta.

3. Perävaunun vetosilmukan, -aisan ja -tapin tulee vastata direktiivin 94/20/EY tai E-säännön n:o 55 ja, jos kyseessä on lyhytkytkentälaite, E-säännön n:o 102 vaatimuksia. Ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset vetoaisan lujuudesta ja hyväksymisestä, milloin vetoaisa on tarkoitettu käytettäväksi etutelillä varustetussa perävaunussa.

4. Perävaunuun asennettavaan vetokytkimeen, -pöytään ja -palkkiin sovelletaan lisäksi soveltuvin osin, mitä auton vetolaitteista säädetään.


1. Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä kesäkuuta 1999. Asetuksen 27 a § tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

2. Jollei jäljempänä toisin säädetä, asetusta sovelletaan ajoneuvoon ja liikennetarvikkeeseen, joka otetaan käyttöön voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Jos jäljempänä säädetään vain tyyppikatsastusta tai tyyppihyväksyntää koskevasta voimaantulosta, ajoneuvon, joka täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset, saa ottaa käyttöön tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

3. Asetuksen 6 §:n 3 momentti koskee traktoria, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään 1 päivänä lokakuuta 2004 tai sen jälkeen.

4. Asetuksen 39 §:n 3 momentti koskee autoa, joka tyyppikatsastetaan uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään 1 päivänä lokakuuta 2000 tai sen jälkeen.

5. Asetuksen 43 b §:n 4 momentti ja 219 §:n 3 momentti koskee ajoneuvoa, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä huhtikuuta 2000 tai sen jälkeen.

6. Asetuksen 46 § koskee EY-tyyppihyväksyttäviä ja uuteen tyyppiin kuuluvana tyyppikatsastettavia sekä ensi kertaa käyttöön otettavia ajoneuvoja siten kuin säädetään direktiivissä 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiiveillä 74/290/ETY, 83/351/ETY, 88/76/ETY, 88/436/ETY, 89/458/ETY, 91/441/ETY ja 93/59/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 94/12/EY, 96/69/EY ja 98/69/EY sekä komission direktiiveillä 77/102/ETY, 78/665/ETY, 89/491/ETY, 96/44/EY ja 98/77/EY sekä direktiivissä 88/77/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 91/542/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 96/1/EY.

7. N 1 -luokan ajoneuvon saa 63 §:n 1 momentin muutoksen estämättä muuttaa tai ot- taa käyttöön ennen 1 päivää heinäkuuta1999, jos ajoneuvo täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet vaatimukset.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/20/EY; EYVL N:o L 195, 29.7.1994, s. 1, euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/69/EY; EYVL N:o L 350, 28.12.1998, s. 1, komission direktiivi98/89/EY; EYVL N:o L 322, 1.12.1998, s. 40, euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/91/EY; EYVL N:o L 11, 16.1.1999, s. 25, komission direktiivi 1999/7/EY; EYVL N:o L 40, 13.2.1999, s. 36

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1999

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Kimmo Sasi

Sivun alkuun