320/1999

Rajavartiolaitos kuuluu Suomen sisäiseen turvallisuusjärjestelmään ja on samalla myös ulkoisen turvallisuusjärjestelmän osa. Rajavartiolaitoksen ylin johto ja valvonta kuuluu sille ministeriölle, jonka toimialaan rajavartiolaitos valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) mukaan kuuluu.

Rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys on sotilaallinen.

Rajavartiolaitoksessa on rajavartiolaitoksen päällikkö, rajavartiolaitoksen esikunta, rajavartiostoja, merivartiostoja sekä muita yksiköitä. Rajavartiolaitoksen esikunta on samalla 1 momentissa tarkoitetun ministeriön osasto.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Rajavartiolaitoksen välitön johto ja valvonta kuuluu rajavartiolaitoksen päällikölle. Rajavartiolaitoksen päällikkö ratkaisee rajavartiolaitosta koskevat sotilaskäskyasiat, jollei tasavallan presidentti pidätä niissä päätösvaltaa itselleen taikka jollei niitä säädetä muun viranomaisen ratkaistaviksi. Rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus ratkaista rajavartiolaitosta ja sen toimialaa koskevat hallintoasiat, jollei niitä säädetä muun viranomaisen ratkaistavaksi. Rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus pidättää ratkaistavakseen muulle rajavartioviranomaiselle ratkaistavaksi säädetty asia.

Rajavartiolaitoksen päällikkö ja rajavartiolaitoksen esikunta ovat valtakunnallisia rajavartioviranomaisia. Rajavartiostot ja merivartiostot sekä niiden komentajat ovat alueellisia rajavartioviranomaisia. Muut rajavartiolaitoksen yksiköt ovat paikallisia rajavartioviranomaisia taikka tehtäviensä johdosta alueellisen jaotuksen ulkopuolella.

Rajavartiolaitoksen virkamiehet ovat henkilöviranomaisina rajavartioviranomaisia.

Rajavartiolaitos huolehtii Suomen rajojen rajavalvonnasta sekä henkilöiden maahantulo- ja maastalähtövalvontaan kuuluvista rajatarkastuksista asetuksella rajavartiolaitoksen valvottaviksi säädetyillä rajanylityspaikoilla.

Rajavalvonnan toteuttamiseksi ja sen yhteydessä rajavartiolaitos valvoo valvonta-alueellaan rajavyöhykettä ja Suomen alueellista koskemattomuutta koskevien säännösten noudattamista sekä, niin kuin laissa erikseen säädetään, ampuma-aseita ja ampumatarpeita, maasto-, tie- ja vesiliikennettä, kalastusta, metsästystä, aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemistä ja merensuojelua koskevien säännösten noudattamista.

Rajatarkastusten toteuttamiseksi ja niiden yhteydessä rajavartiolaitos valvoo 1 momentissa tarkoitetuilla rajanylityspaikoilla maahantulevaa ja maastalähtevää liikennettä sekä ampuma-aseiden, ampumatarpeiden ja muiden vaarallisten esineiden sekä huumausaineiden, radioaktiivisten aineiden samoin kuin räjähdys- ja muiden vaarallisten aineiden hallussapitämistä koskevien säännösten noudattamista.

Rajavartiolaitos suorittaa tullilaitoksen ohella tullivalvontaa sekä siihen kuuluvia alustavia tullitoimenpiteitä merellä, meren rannikolla ja maarajoilla samoin kuin niillä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla rajanylityspaikoilla, joilla tullilaitos ei ole järjestänyt tullivalvontaa.

Rajavartiolaitos voi tullilaitoksen viranomaisen pyynnöstä suorittaa henkilöiden maahantuloon ja maastalähtöön kohdistuvaa tullivalvontaa myös sellaisella 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla rajanylityspaikalla, jossa tullilaitos muutoin huolehtii tullivalvonnasta.

Rajavartiolaitos osallistuu pelastustoimintaan valvonta-alueellaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen. Pelastustoimintaan osallistuminen ei saa vaarantaa rajavartiolaitoksen rajavartiotehtävien ja sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien suorittamista.

Rajavartiolaitos voi suorittaa valvonta-alueellaan sellaisia tehtäviä, jotka ovat tarpeen maastoon eksyneiden tai siellä muutoin välittömän avun tarpeeseen joutuneiden henkilöiden etsimiseksi ja avustamiseksi. Kadonneen henkilön etsinnän johtovastuu kuuluu poliisille. Meripelastuspalveluun kuuluvista rajavartiolaitoksen tehtävistä säädetään erikseen.

Rajavartiolaitos voi suorittaa valvonta-alueellaan aluksillaan, ilma-aluksillaan ja muilla erityiskulkuneuvoillaan kiireellisiä sairaankuljetuksia, joita sairaankuljetuksesta muutoin huolehtivat viranomaiset tai sairaankuljetuspalveluja tarjoavat elinkeinonharjoittajat eivät voi aluksen, ilma-aluksen tai muun erityiskulkuneuvon puuttumisen vuoksi toteuttaa.

Rajavartiolaitos voi suorittaa valvonta-alueellaan sellaisia erityisiä kuljetuksia, jotka valtion on toteutettava henkilön turvallisuuden varmistamiseksi silloin, kun muu valtion viranomainen ei voi huolehtia tällaisesta kuljetuksesta.

Rajavartiolaitos osallistuu valtakunnan puolustamiseen ja tässä tarkoituksessa antaa henkilöstölleen ja rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyille asevelvollisille samoin kuin vapaaehtoisesti asepalvelusta suorittaville naisille sotilaskoulutusta sekä ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa.

Puolustusvalmiuden vaatiessa rajajoukot tai niiden osia voidaan asetuksella liittää puolustusvoimiin.

Rajavartiolaitoksen muista tehtävistä säädetään lailla.

Rajavartiolaitoksen tai rajavartioviranomaisten tehtävistä lentoliikenteen turvatarkastusten ja muiden sellaisten suoritteiden tai palveluiden tuottamisessa, joiden tuottamista ei ole säädetty yksinomaan valtion viranomaisten tehtäväksi, samoin kuin ilmakuvausta, rajavyöhykkeellä liikkumista sekä henkilöiden maahantuloa ja maastalähtöä muualta kuin rajanylityspaikan kautta koskevien lupien käsittelyssä säädetään asetuksella.

Rajavartiolaitos voi poliisin pyynnöstä yksittäistapauksessa suorittaa valvonta-alueellaan sellaisia poliisilaissa (493/1995) tarkoitettuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluvia kiireellisiä poliisin tehtäviä, joita poliisi ei voi viipymättä suorittaa.

Jos poliisille kuuluva yksittäinen virkatehtävä edellyttää sellaisen rajavartiolaitoksella olevan kaluston, henkilövoimavarojen tai erityisasiantuntemuksen käyttöä, jota poliisilla ei muuten ole käytettävissään, rajavartiolaitos osallistuu valvonta-alueellaan poliisin apuna virkatehtävän suorittamiseen.

Rajavartiolaitoksen tehtävät on hoidettava mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamista koskevien toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa tehtävän tärkeyteen ja kiireellisyyteen sekä tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asettava tärkeysjärjestykseen.

Tehtävien suorittamisessa on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä tasa-arvoista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen. Kenenkään oikeuksiin ei saa puuttua enempää eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa haittaa tai vahinkoa kuin tehtävän suorittamiseksi voidaan pitää puolustettavana.

Rajavartiomiehen on ilmoitettava henkilön vapauteen kohdistuvan toimenpiteen peruste toimenpiteen kohteena olevalle tai tämän edustajalle, jollei se ole mahdotonta henkilön tilan taikka olosuhteiden johdosta.

Jollei muualla tässä tai muussa laissa toisin säädetä, myös muun kuin vapauteen kohdistuvan toimenpiteen kohteena olevalla tai tämän edustajalla on oikeus saada tieto tämän oikeuksia koskevan toimenpiteen perusteesta niin pian kuin se on mahdollista toimenpiteen suorittamista vaarantamatta.

Rajavartiomiehellä on oikeus luopua toimenpiteestä, milloin sen loppuunsaattaminen voisi johtaa kohtuuttomiin seurauksiin tavoiteltavaan tulokseen nähden.

Rajavartiolaitoksen toimenpidettä pyytäneellä henkilöllä, jonka välitöntä oikeutta asia koskee, on oikeus saada tieto toimenpiteestä luopumisen perusteesta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä luopuminen voi sisältää myös luopumisen ilmoituksen tekemisestä vähäpätöisen rikkomuksen johdosta.

Rajavartiolaitokselle 5 §:ssä säädetyissä tullitehtävissä noudatetaan tullilaissa (1466/1994) ja muussa tullivalvontaa koskevassa laissa säädettyjä periaatteita.

Rajavartiolaitokselle 9 §:ssä säädetyissä poliisitehtävissä noudatetaan poliisilaissa ja muussa poliisin tehtäviä koskevassa laissa säädettyjä periaatteita.

Rajavartioviranomaisilla on oikeus rajavartiolaitoksen valvonta-alueella liikkua toisen maa- ja vesialueella jalan, suksilla ja muilla vastaavilla välineillä sekä rajavartiolaitoksen käytössä olevalla kulkuneuvolla, milloin se on välttämätöntä 4, 6 tai 9 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.

Rajavartioviranomaisen 1 momentissa tarkoitetusta liikkumisesta aiheutetusta vahingosta ja haitasta suoritetaan alueen omistajalle tai haltijalle käyvän hinnan mukainen korvaus.

Rajavartiolaitoksella on oikeus saada rajanylityspaikkana olevan liikennepaikan omistajalta tai haltijalta käyttöönsä käyvän hinnan mukaista korvausta vastaan sellaiset valvontatilat, joita rajavalvonnan sekä rajatarkastusten toteuttaminen edellyttää.

Rajavartiomiehellä on oikeus rajavartiolaitoksen valvottavaksi säädetyllä rajanylityspaikalla, jos se on välttämätöntä rajavalvontaan tai rajatarkastukseen kuuluvan toimenpiteen suorittamiseksi, ohjata maasto-, tie- ja vesiliikennettä sekä määrätä kulkuneuvo siirrettäväksi tai siirtää se.

Rajavartiomiehellä on oikeus sulkea, eristää tai tyhjentää rajavartiolaitoksen valvottavaksi säädetty rajanylityspaikka taikka rajoittaa sillä liikkumista, jos se on tarpeen rajavalvontaan tai rajatarkastukseen kuuluvan toimenpiteen suorittamiseksi, järjestyksen säilyttämiseksi tai palauttamiseksi rajanylityspaikalla taikka henkilön turvallisuuden tai yksityisyyden taikka vaaraan joutuneen omaisuuden suojaamiseksi.

Rajavartiomiehellä on oikeus poistaa rajavartiolaitoksen valvottavaksi säädetyltä rajanylityspaikalta henkilö, joka käyttäytymisellään aiheuttaa huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.

Rajavartiomiehellä on rajavartiolaitoksen valvonta-alueella oikeus määrätä kulkuneuvo pysäytettäväksi, jos se on tarpeen rajavalvontaan tai rajatarkastukseen kuuluvan toimenpiteen suorittamiseksi.

Rajavartiomiehellä on rajavartiolaitoksen valvottavaksi säädetyllä rajanylityspaikalla oikeus tarkastaa maahantuleva ja maastalähtevä kulkuneuvo rajavalvontaan tai rajatarkastukseen kuuluvan toimenpiteen suorittamiseksi.

Erityisestä syystä maahantulevan tai maastalähtevän kulkuneuvon tarkastus voidaan suorittaa rajanylityspaikan ulkopuolella rajanylityspaikan ja rajan välisellä alueella.

Rajavartiomiehellä on rajavartiolaitoksen valvonta-alueella rajavalvontaan tai rajatarkastukseen kuuluvan toimenpiteen suorittamiseksi oikeus saada jokaiselta tiedot tämän nimestä, henkilötunnuksesta tai sen puuttuessa syntymäajasta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta hän on tavoitettavissa.

Rajavartiomiehellä on oikeus ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja tai antaa siinä tarkoitetuista seikoista todennäköisesti virheellisen tiedon. Kiinniotettu on päästettävä vapaaksi heti, kun tarvittavat tiedot on saatu, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua kiinniottamisesta.

Rajavartiomiehellä on rajavartiolaitoksen valvonta-alueella oikeus ottaa kiinni etsintäkuulutettu henkilö, joka toimivaltaisen viranomaisen antaman kuulutuksen mukaan on otettava kiinni, pidätettävä tai vangittava taikka otettava säilöön.

Rajavartiomiehellä on rajavartiolaitoksen valvonta-alueella kiinniottamisen, pidättämisen, vangitsemisen ja säilöönoton yhteydessä oikeus tarkastaa henkilö, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, ettei henkilöllä ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi vaarantaa tarkastamisen tai säilyttämisen taikka aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille.

Henkilö voidaan 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tarkastaa myös hänen tunnistamistaan varten tarpeellisen asiakirjan löytämiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut vaaralliset esineet tai aineet on tarvittaessa otettava tarkastettavalta pois. Ne on palautettava hänelle vapaaksi päästämisen yhteydessä, jollei siihen ole lain mukaan estettä.

Sen lisäksi, mitä muualla tässä tai muussa laissa säädetään, rajavartiomiehellä on 4 §:ssä tarkoitetulla rajanylityspaikalla oikeus ottaa tilapäisesti haltuun aseet, räjähdysaineet tai muut vaaralliset esineet ja niihin kuuluvat tai liittyvät osat ja muut vaaralliset aineet siltä, jonka voidaan perustellusti epäillä ikänsä, päihtymyksensä, mielentilansa tai muiden olosuhteiden perusteella aiheuttavan välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.

Haltuun otettu omaisuus on palautettava haltijalle viipymättä ja viimeistään 14 vuorokauden kuluessa.

Jollei esinettä tai ainetta voida vaaratta palauttaa haltijalle, se luovutetaan poliisille joko haltijalle palauttamista tai poliisilain 24 §:ssä säädettyjä toimenpiteitä varten.

Rajavartiomiehellä on 4 §:ssä tarkoitetulla rajanylityspaikalla oikeus rajatarkastuksen osana suorittaa esitutkintaa toimittamatta maahantulevaan tai maastalähtevään henkilöön kohdistuva henkilöntarkastus sen selvittämiseksi ja toteamiseksi, ettei henkilöllä ole vaatteissaan tai muutoin yllään taikka mukanaan väärennettyjä matkustusasiakirjoja tai laittomasti hallussapidettyjä huumaus- tai radioaktiivisia aineita taikka rikoksella hankittuja maksuvälineitä tai muuta rikoksella hankittua omaisuutta taikka ampuma-aseita, ampumatarpeita tai muita vaarallisia esineitä tai aineita, joiden hallussapitämiseen hänellä ei ole asianmukaista lupaa.

Jos liikenteen sujuvuuden vuoksi tai muusta erityisestä syystä on tarpeen suorittaa rajatarkastus maahantulevassa tai maastalähtevässä, yleiseen liikenteeseen käytettävässä liikkeellä olevassa aluksessa, junassa tai muussa kulkuneuvossa kuin lentokoneessa, rajatarkastus ja sen osana oleva henkilöntarkastus voidaan suorittaa maastalähtevässä kulkuneuvossa sen Suomessa olevan lähtöpaikan ja valtakunnan maarajan tai aluevesirajan välisellä alueella taikka maahantulevassa kulkuneuvossa aluevesirajan ja rajanylityspaikan tai valtakunnan maarajan ja kulkuneuvon Suomessa olevan saapumispaikan välisellä alueella, vaikka kulkuneuvon lähtö- tai saapumispaikka olisi rajavartiolaitoksen valvonta-alueen ulkopuolella. Lisäksi erityisestä syystä voidaan myös muutoin kuin yleiseen liikenteeseen käytettävässä kulkuneuvossa maahantulevaan tai maastalähtevään henkilöön kohdistuva rajatarkastus ja sen osana henkilöntarkastus suorittaa rajanylityspaikan ja valtakunnan maarajan tai rajanylityspaikan ja aluevesirajan välisellä alueella.

Henkilöntarkastusta koskevat toimenpiteet on suoritettava hienotunteisesti ja siten, ettei niistä aiheudu tarpeetonta haittaa tai vahinkoa tarkastettavalle henkilölle tai hänen yllään tai mukanaan olevalle omaisuudelle.

Rajavartiomiehellä on 5 §:ssä tarkoitetun tullivalvontaan kuuluvan tullitoimenpiteen suorittamiseen sellainen toimivaltuus kuin tullilain 14 §:ssä tarkoitetulle muulle toimivaltaiselle viranomaiselle säädetään.

Jos 5 §:ssä tarkoitetun tullitehtävän suorittaminen edellyttää henkilönkatsastuksen tai muun kuin henkilön matkatavaroihin tai päällysvaatteisiin kohdistuvan tarkastuksen toteuttamista esitutkintaa suorittamatta, tällaisen toimenpiteen suorittamisessa noudatetaan, mitä tullilain 15 §:ssä säädetään. Toimenpiteestä päättää kuitenkin vähintään majurin arvoinen upseeri.

Rajavartiomiehellä on 9 §:ssä tarkoitetussa poliisitehtävässä poliisimiehelle poliisilain 2 luvussa säädetyt poliisivaltuudet, jollei toimenpidettä pyytäneen poliisimiehen pyynnössä ole muuta osoitettu poliisilain 27 §:n 3 momentin tai 46 §:n nojalla.

Rajavartiomiehellä on rajavartiolaitoksen valvonta-alueella virkatehtävää suorittaessaan oikeus vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi, esteen poistamiseksi taikka välittömästi uhkaavan rikoksen tai muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon virkatehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat.

Sillä, joka rajavartiomiehen pyynnöstä tai tämän suostumuksella tilapäisesti avustaa rajavartiomiestä tilanteessa, jossa on välttämätöntä turvautua sivullisen voimakeinoapuun erittäin tärkeän ja kiireellisen rajavartiolaitoksen tehtävän suorittamisessa, on oikeus rajavartiomiehen ohjauksessa sellaisten välttämättömien voimakeinojen käyttämiseen, joihin rajavartiomies toimivaltansa rajoissa hänet valtuuttaa.

Edellä 17 ja 18 §:ssä tarkoitetusta henkilön kiinniottamisesta, 19 ja 20 §:ssä tarkoitetun omaisuuden haltuun ottamisesta sekä 22 §:n 2 momentissa tarkoitetusta henkilöön kohdistuvaa etsintää koskevasta toimenpiteestä on laadittava pöytäkirja tai tehtävä merkintä muuhun asiakirjaan siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Rajavartiolaitoksella on valvonta-alueellaan valtakunnan maarajan läheisyydessä, meren rannikolla ja merellä sekä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla rajanylityspaikalla samoin kuin rajavartiolaitoksen hallinnassa olevalla alueella oikeus suorittaa muuhun kuin vakituisena asuntona olevaan rakennukseen tai muutoin kotirauhan piiriin kuuluvaan rakennukseen tai alueeseen kohdistuvaa teknistä valvontaa osana rajavalvontaa sekä rajatarkastusten turvaamiseksi ja 2 §:n 3 kohdan c alakohdassa ja 4 kohdassa tarkoitettujen rikosten ennalta estämiseksi, rikoksesta epäillyn tunnistamiseksi sekä erityisten valvontakohteiden vartioimiseksi.

Rajanylityspaikalla, valtakunnan maarajoilla, merellä ja meren rannikolta merelle kohdistuvasta teknisestä valvonnasta ei erikseen ilmoiteta. Muun vartioitavan kohteen teknisestä valvonnasta on ilmoitettava sopivalla merkillä.

Rajavartiomiehellä on oikeus rajavartiolaitoksen valvonta-alueella valtionrajarikoksen, laittoman maahantulon järjestämistä koskevan rikoksen tai muun 2 §:n 3 kohdan c alakohdassa tai 4 kohdassa tarkoitetun rikoksen ennalta estämiseksi tai keskeyttämiseksi tarkkailla muualla kuin kotirauhan piirissä olevaa henkilöä, jos tämän käyttäytymisen perusteella tai muutoin on perusteltua syytä epäillä hänen syyllistyvän tällaiseen rikokseen.

Tarkkailua saadaan 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa kohdistaa lisäksi sellaiseen kotirauhan piirin ulkopuolella olevaan henkilöön, jonka on perusteltua syytä epäillä myötävaikuttavan 2 §:n 3 kohdan c alakohdassa tai 4 kohdassa tarkoitettuun rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Rajavartiomiehellä on 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi oikeus rajavartiolaitoksen valvonta-alueen ulkopuolella vieraan valtion alueella tarkkailla muuta kuin kotirauhan piirissä olevaa henkilöä rikoksen ennalta estämiseksi tai keskeyttämiseksi siten kuin tarkkailuoikeudesta on Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa sovittu.

Tarkkailusta kootut tiedot on viipymättä tarkastettava. Tarkastuksen suorittaa vähintään majurin arvoinen upseeri. Yksinomaan sivullista koskevat tiedot on tarkastuksen jälkeen hävitettävä, jollei niitä tarvita rikoksen selvittämiseen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot, joita ei ole liitetty rajavartiolaitoksen henkilörekistereihin tai esitutkinta-aineistoon, on hävitettävä viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun aineistoa ei enää todennäköisesti tarvita siihen tarkoitukseen, mihin se on hankittu.

Sen lisäksi, mitä poliisin henkilörekistereistä annetussa laissa (509/1995), tullilaissa, tieliikenteen tietojärjestelmästä annetussa laissa (819/1989), ulkomaalaisrekisteristä annetussa laissa (1270/1997) ja poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetussa laissa (1251/1995) säädetään rajavartiolaitoksen oikeudesta saada tietoja niissä mainituista rekistereistä, rajavartiolaitoksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta tarpeellisia tietoja rajavalvontaa ja rajatarkastuksia sekä 4 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten:

Rajavartiolaitoksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietoja oikeushallinnon tietojärjestelmistä rajavartiolaitoksen toimittamaa esitutkintaa varten syyteharkinnassa olevista tai olleista rikosasioista ja syyttäjien päätöksistä, joiden mukaan asiassa ei ole kyseessä rikos tai näyttöä rikoksesta, annetuista rangaistusmääräyksistä, tuomioistuimessa vireillä olevista rikosasioista sekä tuomioistuinten lainvoimaisista ratkaisuista.

Rajavartiolaitoksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada rajavalvontaa sekä 4 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 6 ja 7 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä varten maksutta kulkuneuvoja, liikennettä, viranomaisten toimintavalmiutta ja hälyttämistä koskevia tietoja ilmailu-, kalastus-, merenkulku- ja palo- ja pelastustoimen viranomaisilta sekä poliisilta, puolustusvoimilta, tullilaitokselta ja ympäristöviranomaisilta.

Tässä pykälässä tarkoitetut tiedot saa luovuttaa rajavartiolaitokselle myös teknisen käyttöyhteyden avulla.

Rajavartiolaitoksella on rajavalvontaa ja rajatarkastusten toteuttamista varten oikeus saada maksutta maahantulevan aluksen, ilma-aluksen sekä muun liikennevälineen omistajalta tai haltijalta tai näiden edustajalta miehistö- ja matkustajaluettelot sekä luettelo muista siinä olevista henkilöistä taikka muutoin vastaavat tiedot maahantulevassa kulkuneuvossa maahantulevista henkilöistä.

Rajavartiolaitoksella on oikeus saada aluksen ja ilma-aluksen omistajalta tai haltijalta tai näiden edustajalta miehistö- ja matkustajaluettelot sekä luettelo muista siinä olevista henkilöistä taikka muutoin vastaavat tiedot, jos rajavartiolaitokselle lailla säädetyn pelastus- tai avustustehtävän toteuttaminen edellyttää tietojen saamista.

Tässä pykälässä tarkoitetut tiedot saa luovuttaa rajavartiolaitokselle myös teknisen käyttöyhteyden avulla.

Henkilötietojen keräämiseen ja tallettamiseen rajavartiolaitoksen tehtäviä varten pidettäviin henkilörekistereihin sekä niihin talletettujen tietojen käyttämiseen ja luovuttamiseen sovelletaan henkilötietojen suojaa koskevaa lainsäädäntöä, jollei tässä laissa toisin säädetä. Lisäksi noudatetaan Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja henkilörekistereitä ovat rajavalvontarekisteri, rikostietorekisteri ja 34 §:n nojalla perustettavat rekisterit.

Rajavalvontarekisteri, jonka rekisterinpitäjänä on rajavartiolaitoksen esikunta, on automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä pysyvä, valtakunnallinen henkilörekisteri. Rekisteriin saa kerätä ja tallettaa tietoja, jotka ovat tarpeen ulkomaalaisten maahantulon ja maastalähdön valvomiseksi, sekä tiedot rajavartiolaitoksen viranomaisten ulkomaalaisiin kohdistamista rajatarkastus- ja käännyttämistoimenpiteistä sekä käännytystai karkotuspäätöksen toimeenpanosta.

Rajavalvontarekisteriin saa tallettaa siltä osin kuin on tarpeen 1 momentissa tarkoitetun valvontatehtävän tai päätöksen toimeenpanoa koskevan tehtävän toteuttamiseksi viisumivelvollisen ulkomaalaisen:

Rajavalvontarekisteriin saa kerätä ja tallettaa tietoja myös Suomessa ulkomaalaisen vastaanottajana olevasta henkilöstä, joka ulkomaalaiselta puuttuvien rahavarojen vuoksi vastaa hänen maassa oleskelu- ja kotimatkakustannuksistaan sekä niistä viisumivapaussopimuksissa tarkoitetuista ulkomaalaisista, joiden oleskelu maassa ylittää sopimuksessa mainitun ajan.

Rikostietorekisteri, jonka rekisterinpitäjänä on rajavartiolaitoksen esikunta, on automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä pysyvä valtakunnallinen henkilörekisteri. Rekisteriin saa kerätä ja tallettaa tietoja, jotka ovat tarpeen 2 §:n 3 kohdan c alakohdassa ja 4 kohdassa tarkoitetun rikoksen tai 4 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen säännösten rikkomista koskevan rangaistavan teon tai laiminlyönnin tai tullirikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, sekä tietoja tällaisia rikoksia koskevista ilmoituksista ja tietoja koti- tai ulkomaan viranomaiselle annetusta virka-avusta.

Rikostietorekisteriin saa tallettaa ilmoittajana, todistajana tai asianomistajana esiintyvästä taikka asiaan muutoin liittyvästä muusta kuin syylliseksi epäillystä henkilöstä suku- ja etunimen, ammatin, kansalaisuusja syntymäaikatiedot, henkilötunnuksen sekä osoite- ja muut yhteystiedot.

Rikostietorekisteriin saa tallettaa syylliseksi epäillyn henkilön henkilöllisyyttä koskevina tunnistetietoina nimen, sukupuolen, syntymäajan, -paikan ja -maan, henkilötunnuksen, kansalaisuus- ja kansallisuustiedot sekä ulkomaalaisen henkilön matkustusasiakirjan tiedot sekä tiedot epäillystä rikoksesta, sen yhteydessä käytetystä kulkuneuvosta, pakkokeinolain mukaisista käytetyistä pakkokeinoista sekä tiedoksi annetusta rangaistusvaatimuksesta ja määrätystä rikesakosta sekä rikoksesta syylliseksi epäiltyä henkilöä koskevat hänen omaan turvallisuuteensa tai rajavartiomiehen työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot. Lisäksi rekisteriin saa tallettaa syylliseksi epäillyn yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön tunnistetiedot.

Rajavartiolaitoksen yksikön tai sen asettaman työryhmän käyttöön tarkoitetun henkilörekisterin perustamisesta päättää yksikkö, joka toimii myös rekisterinpitäjänä.

Useamman hallintoyksikön käyttöön tarkoitetun henkilörekisterin perustamisesta päättää rajavartiolaitoksen esikunta, joka toimii myös rekisterinpitäjänä.

Rajavartiolaitoksen yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatuja, 4 §:ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät liity kyseiseen yksittäiseen tehtävään, saa kerätä ja tallettaa vain 33 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin.

Henkilötietojen suojaa koskevien säännösten estämättä tässä laissa tarkoitettuun henkilörekisteriin saa kerätä ja tallettaa henkilötietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta silloin, kun tiedot ovat rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia.

Sen lisäksi, mitä henkilötietojen suojaa koskevissa säännöksissä säädetään rekisteröidyn henkilön tarkastusoikeuden rajoittamisesta, rekisteröidyllä henkilöllä ei ole tarkastusoikeutta rikostietorekisteriin.

Tietosuojavaltuutettu voi rekisteröidyn pyynnöstä tarkastaa rikostietorekisteriin talletettujen rekisteröityä koskevien tietojen lainmukaisuuden.

Tarkastusoikeuden toteuttamiseen sovelletaan henkilötietojen suojaa koskevia säännöksiä, jollei 2 momentissa toisin säädetä.

Rekisteröidyn on tarkastusoikeutta käyttäessään esitettävä sitä koskeva pyyntö henkilökohtaisesti rajavartiolaitoksen yksikössä ja todistettava henkilöllisyytensä.

Henkilöä koskevat tiedot poistetaan rikostietorekisteristä viimeistään 10 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä tai, jos rikoksen syyteoikeuden vanhentumisaika on yli 10 vuotta, viimeistään yhden vuoden kuluttua rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta taikka viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon syyttäjän päätöksestä, jonka mukaan kyseessä ei ole rikos tai asiassa ei ole näyttöä rikoksesta, tai viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon siitä, että syyte on hylätty.

Rajavalvontarekisterin ja 34 §:ssä tarkoitetun henkilörekisterin tiedot poistetaan, kun tieto on todettu rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeettomaksi. Rajavalvontarekisteriin ja 34 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin tallennettujen tietojen tarpeellisuus on tarkistettava vähintään kerran vuodessa.

Kaikki henkilöä koskevat tiedot poistetaan rekisteristä viimeistään yhden vuoden kuluttua rekisteröidyn kuolemasta.

Rekisterinpitäjällä on oikeus luovuttaa 34 §:ssä tarkoitettujen henkilörekisterien tietoja muulle kuin rekisterinpitäjänä olevalle rajavartioviranomaiselle, jos se on tarpeen rajavartiolaitokselle säädetyn tehtävän suorittamiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen rekisterien tietoja muuhun kuin rekisterin käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön ja 35 §:ssä tarkoitettuja tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain silloin, kun se on tarpeen:

Tiedot saa luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla.

Rekisterinpitäjällä on oikeus luovuttaa 32―34 §:ssä tarkoitettujen henkilörekisterien tietoja, jotka ovat tarpeen:

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen rekisterien tietoja muuhun kuin rekisterien käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön ja 35 §:ssä tarkoitettuja tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain silloin, kun se on tarpeen:

Tiedot saa luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla.

Rekisterinpitäjällä on oikeus luovuttaa 32―34 §:ssä tarkoitettujen henkilörekisterien tietoja, jotka ovat tarpeen:

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen rekisterien tietoja muuhun kuin rekisterien käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön ja 35 §:ssä tarkoitettuja tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain silloin, kun se on tarpeen:

Tiedot saa luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla.

Rajavartiolaitos voi toimittaa rikoksen esitutkinnan, jos esitutkinta koskee 2 §:n 3 kohdan c alakohdassa tai 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettua rikosta taikka 4 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettujen säännösten rikkomista koskevaa rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä tai tullirikosta.

Jos 1 momentissa tarkoitetun rikosasian esitutkinta vaatii laajoja esitutkintatoimenpiteitä tai edellyttää henkilön saapumista erikseen pidettävään kuulusteluun, rajavartiolaitos huolehtii toimenpiteistä rikoksen esitutkinnan aloittamiseksi ja sen toimittamisen turvaamiseksi sekä esitutkinnan siirtämiseksi poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen toimitettavaksi.

Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävän rikoksen tutkinnasta säädetään sotilaskurinpitolaissa (331/1983).

Rajavartiolaitoksesta on sen suorittamassa esitutkinnassa voimassa, mitä esitutkintalaissa (449/1987) säädetään esitutkintaviranomaisesta.

Rajavartiomiehellä on rajavartiolaitoksen suorittamassa esitutkinnassa sama oikeus ryhtyä tutkintatoimenpiteisiin ja käyttää pakkokeinoja kuin poliisimiehellä esitutkintalain ja pakkokeinolain (450/1987) mukaan poliisin suorittamassa esitutkinnassa. Rajavartiolaitoksen toimesta suoritettavassa esitutkinnassa ei kuitenkaan saa käyttää telekuuntelua eikä televalvontaa.

Tutkinnanjohtajana rajavartiolaitoksen toimittamassa esitutkinnassa on pakkokeinolain 1 luvun 6 §:n 4 kohdassa tarkoitettu rajavartiolaitoksen virkamies. Erityisestä syystä tutkinnanjohtajana saa olla vähintään yliluutnantin arvoinen upseeri tai opistoupseeri.

Jos rajavartiolaitoksen toimitettavaksi kuuluvasta esitutkinnasta on esitutkintalain 2 §:n 2 momentin nojalla luovuttu, rajavartiomies voi kuitenkin antaa mainitussa säännöksessä tarkoitettuun rikokseen syyllistyneelle huomautuksen.

Jos rajavartiolaitoksen toimittama esitutkinta koskee aluevalvontasäännösten rikkomista ja jos rikokseen syylliseksi epäilty on ulkomaalaisen valtionaluksen tai valtionilma-aluksen henkilöstöön kuuluva ulkomaalainen henkilö tai muu ulkomaalainen siviili- tai sotilashenkilö, joka on käännytetty tai muutoin poistunut Suomesta, tutkinnanjohtajalla on oikeus esitutkintalain 43 §:n säännöksen estämättä jättää asia saattamatta syyttäjän harkittavaksi.

Sotilasoikeudenkäyntiasian syyteharkintaan saattamisesta säädetään sotilasoikeudenkäyntilaissa (326/1983).

Jos rajavartiolaitoksen tutkittavana oleva rikosasia voidaan käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä, asetuksella säädettävässä järjestyksessä tehtävään määrätty rajavartiomies voi esitutkinnan yhteydessä antaa rangaistusvaatimuksia siten kuin rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain (692/1993) 3―7 §:ssä säädetään.

Jos rajavartiolaitoksen tutkittavana olevassa rikosasiassa voidaan seuraamukseksi määrätä rikesakkolaissa (66/1983) tarkoitettu rikesakko, 1 momentissa tarkoitetulla rajavartiomiehellä on oikeus määrätä rikesakko.

Rajavartiolaitoksen käsiteltävänä olevassa rikesakkoasiassa rajavartioston komentajan ja merivartioston komentajan tehtävistä on voimassa, mitä rikesakkolaissa säädetään poliisipiirin päällikön tehtävistä rikesakkoasiassa.

Rajavartiolaitos voi toimittaa tutkinnan 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitussa sopimuksessa tarkoitetun rajatapahtuman selvittämiseksi samoin kuin ulkomaalaislaissa tarkoitetun maahantulevan henkilön maahantuloedellytystä, käännyttämisen perusteita tai viisumia koskevan seikan taikka turvapaikanhakijan henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin selvittämiseksi. Tällaista tutkintaa toimitettaessa on soveltuvin osin meneteltävä siten kuin tutkinnan suorittamisesta esitutkinnassa säädetään.

Jos rajatapahtuman tutkinta koskee jonkun henkilön oikeuksiin tai velvollisuuksiin kuuluvan seikan selvittämistä, hänen asemaansa sovelletaan esitutkinnan asianosaista koskevia säännöksiä. Sama koskee maahantulevan ulkomaalaisen asemaa tutkinnassa. Asianosaisen sekä tämän laillisen edustajan ja asiamiehen on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa tutkittavasta asiasta ja vastatessaan esitettyihin kysymyksiin. Tutkittava henkilö on velvollinen olemaan tutkinnassa enintään 12 tuntia kerrallaan.

Rajavartiomiehellä on tässä pykälässä tarkoitetun tutkinnan suorittamiseksi rajavartiolaitoksen valvonta-alueella oikeus päästä alueelle, jossa tutkinnan kohteena oleva tapahtuma on sattunut, ja tarkastaa esineitä tai asiakirjoja, joilla voi olla merkitystä tutkinnan suorittamiselle.

Rajavartiomiehen 17 §:n 2 momentin tai 18 §:n taikka 43 §:n säännösten nojalla kiinniottaman tai pidättämän henkilön käsittelyssä noudatetaan, mitä tutkintavankeudesta annetun lain (615/1974) 19 §:ssä säädetään rikoksesta epäiltyinä pidätettyjen tai muutoin lain nojalla vapautensa menettäneiden käsittelystä. Kiinniotetun oikeuksia saa rajoittaa vain siinä määrin kuin kiinniottamisen tarkoitus vaatii.

Rajavartiomiehen 18 §:n nojalla tai 44 §:n 2 momentissa tarkoitettujen säännösten nojalla kiinniottama tai pidättämä henkilö on luovutettava viipymättä poliisille.

Jos poliisi ei voi muiden virkatehtäviensä, kuljetusmatkan pituuden tai muun syyn vuoksi ottaa 1 momentissa tarkoitettua henkilöä heti haltuunsa, häntä saadaan säilyttää tilapäisesti rajavartiolaitoksen hallinnassa olevissa rajanylityspaikan tiloissa tai kiinniottopaikkaa lähinnä olevassa rajavartiolaitoksen yksikössä, kuitenkin enintään 24 tuntia kiinniottamisesta.

Rajavartiolaitoksessa voi olla upseerin, opistoupseerin, erikoisupseerin, merivartijan ja rajavartijan sotilasvirkoja sekä siviilivirkoja.

Rajavartiolaitoksen upseerit nimittää virkaan tasavallan presidentti valtioneuvostossa tai sotilaallisten nimitysasiain esittelyssä.

Rajavartiolaitoksen sotilaalliset nimitysasiat esittelee tasavallan presidentille ministeri, jonka toimialaan rajavartiolaitos valtioneuvoston ohjesäännön mukaan kuuluu.

Rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen siirtymään toiseen rajavartiolaitoksen virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon mukaisen avoimen viran tai tehtävän täyttämistä varten taikka muutoin palveluksen asianmukaista järjestämistä varten.

Jos siirtäminen toiseen virkaan tai tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, asianomaiselle on annettava päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.

Toiseen virkaan tai tehtävään siirtämistä koskevaan päätökseen, joka aiheuttaa virkamiehen palveluspaikkakunnan muuttumisen, saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Siirtämistä koskeva päätös tulee kuitenkin noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin päätä. Muuhun toiseen virkaan tai tehtävään siirtämistä taikka virkamiehen tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Rajavartiolaitoksen sotilasviroissa palvelevat ovat rikoslain (39/1889) 45 luvun sotilaita koskevien säännösten alaisia.

Sota-aikana ovat rikoslain 45 luvun säännösten alaisia rajavartiolaitoksessa myös sanotun luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä vastaavissa tehtävissä palvelevat henkilöt.

Tarkempia säännöksiä sotilasrikosten esitutkinnasta sekä sotilaskurinpitolain 12 §:ssä tarkoitetuista rajavartiolaitoksen kurinpitoesimiehistä, 31 §:ssä tarkoitetun lausunnon antamisesta ja 46 §:ssä tarkoitetusta täytäntöönpanosta rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa annetaan asetuksella.

Jos lääkäri toteaa palveluskelpoisuustarkastuksessa, palvelukseen ottamista koskevassa terveystarkastuksessa tai muussa terveystarkastuksessa, että rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevalla tai siihen otettavalla henkilöllä on sellaisia terveydellisiä rajoituksia, jotka vaikuttavat asianomaisen palveluskelpoisuusluokkaan, palvelusturvallisuuteen tai suoriutumiseen virkatehtävissä, lääkärin on, sen estämättä, mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) säädetään potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapidosta, annettava viivytyksettä tarkastuksesta tehtävistä johtopäätöksistä lausunto asianomaiselle rajavartioviranomaiselle. Tässä tarkoitettu rajavartioviranomainen on asetuksella tarkemmin säädettävä sen rajavartiolaitoksen yksikön päällikkö, jossa palvelevaa tai jonka palvelukseen otettavaa virkamiestä lausunto koskee.

Lääkärin on tarkastetun pyynnöstä ilmoitettava antamastaan tarkastettua koskevasta lausunnosta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut rajavartioviranomaiset eivät saa ilman asianomaisen kirjallista suostumusta sivulliselle ilmaista hänen terveydentilaansa koskevaa salassa pidettävää tietoa, jonka he ovat asemansa tai tehtävänsä perusteella saaneet.

Rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen tietoonsa tulleesta rajavartiolaitoksen tehtäviä koskevasta tärkeästä seikasta sekä tarvittaessa myös vapaa-aikanaan ryhtymään välttämättömiin toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvan vakavan rikoksen estämiseksi taikka etsintä- tai avustustehtävän käynnistämiseksi.

Rajavartiolaitoksen virkamies samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan rajavartiolaitoksessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta rajavartiolaitoksessa tai tehtävän hoitaminen rajavartiolaitoksen lukuun on päättynyt.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös sitä, joka asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla, harjoittelijana tai muutoin toimii rajavartiolaitoksessa tai toimii rajavartiolaitoksen toimeksiannosta tai toimeksiantotehtävää hoitavan palveluksessa taikka joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai sen nojalla annetun luvan nojalla, jollei laista tai sen nojalla annetusta luvasta muuta johdu. Asianosainen taikka hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivulliselle toista koskevia salassa pidettäviä tietoja.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu henkilö ei saa käyttää hyödykseen tai toisen hyödyksi tai vahingoksi salassa pidettäviä tietoja. Asianosainen taikka hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää saamiaan tietoja sen asian käsittelyssä, johon tiedonsaantioikeus perustuu.

Rajavartiolaitoksen virkamies ei ole todistajana tai muuten kuultaessa velvollinen ilmaisemaan hänelle hänen palvelussuhteessaan luottamuksellisesti tietoja antaneen henkilöllisyyttä eikä salassa pidettäviä taktisia tai teknisiä menetelmiä.

Tuomioistuin voi kuitenkin erittäin painavien syiden vaatiessa määrätä ilmaistavaksi 1 momentissa mainitun tiedon, milloin virallinen syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, josta saattaa seurata vankeutta kuusi vuotta tai ankarampi rangaistus. Tietoja antaneen henkilöllisyyttä ei tällöinkään saa määrätä ilmaistavaksi, jos siitä ilmeisesti aiheutuisi vakavaa vaaraa hänen tai hänen läheisensä turvallisuudelle.

Asevelvollisia voidaan määrätä koulutettavaksi rajavartiolaitoksessa. Sama koskee naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa tarkoitettuun asepalvelukseen otettuja. Edellä mainittujen palveluksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä säädetään asevelvollisten ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen otettujen naisten palveluksesta puolustusvoimissa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja asevelvollisia ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen otettuja voidaan tarvittaessa käyttää rajavartiolaitoksen toiminnan tukena.

Rajavartiolaitos on velvollinen antamaan muulle valtion viranomaiselle virka-apua sen mukaan kuin siitä erikseen laissa säädetään. Rajavartiolaitos voi lisäksi pyynnöstä antaa valvonta-alueellaan muulle viranomaiselle laissa säädetyn valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi virka-apua.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun virka-avun antamisen edellytyksenä on, että virka-apua pyytävää viranomaista estetään suorittamasta virkatehtäviään eikä viranomainen voi saada esteen poistamiseksi poliisilta virka-apua, tai että viranomainen ei muutoin voi saada käyttöönsä sellaisia vain rajavartiolaitoksella olevia erityisiä kuljetus- tai valvontavälineitä taikka muita erityisiä laitteita, joita virka-apua pyytävä viranomainen tarvitsee tehtävässään.

Sen lisäksi, mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, rajavartiolaitos on velvollinen antamaan virka-apua valvonta-alueensa ulkopuolella:

Erityisestä syystä rajavartiolaitos voi antaa muutakin virka-apua valvonta-alueensa ulkopuolella siten kuin siitä asetuksella säädetään.

Viranomaisen on annettava rajavartiolaitokselle kuuluvan tehtävän suorittamiseksi sellaista tarpeellista virka-apua, jonka antamiseen asianomainen viranomainen on toimivaltainen. Päätöksen virka-avun pyytämisestä tekee vähintään majurin arvoinen upseeri.

Henkilöllä, joka avustaa rajavartiomiestä tämän pyynnöstä tai suostumuksella virkatehtävän suorittamisessa, on tällöin oikeus rajavartiomiehen ohjeiden mukaisesti käyttää sellaisia rajavartiomiehelle kuuluvia valtuuksia, jotka rajavartiomies toimivaltansa rajoissa osoittaa. Oikeudesta käyttää voimakeinoja on kuitenkin voimassa, mitä 24 §:n 3 momentissa säädetään.

Rajavartiolaitokselle säädettyjä tehtäviä varten rajavartiolaitos harjoittaa valtion tarpeisiin merenkulkua, jossa noudatetaan merenkulkua koskevaa lainsäädäntöä siten kuin merilain (674/1994) 1 luvun 9 §:ssä säädetään.

Rajavartiolaitoksella on oikeus merilain 16 luvun säännösten estämättä luopua rajavartiolaitoksen alusten suorittaman meripelastustyön johdosta tulevasta pelastuspalkkiosta sekä rajavartiolaitoksen että sen aluksissa palvelevien virkamiesten, asevelvollisten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien osalta.

Asetuksella säädetään pelastuspalkkion jakamisessa noudatettavista perusteista rajavartiolaitoksen aluksen suoritettua pelastuksen, jos pelastuspalkkiosta ei luovuta.

Tässä tai muussa laissa rajavartiolaitokselle säädettyjä tehtäviä varten rajavartiolaitos harjoittaa sellaista yksinomaan valtion tarkoituksiin tapahtuvaa ilmailua kuin ilmailulain (281/1995) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetaan. Rajavartiolaitoksen ilma-alukset voidaan valtion omaisuutena ilmailulain säännösten estämättä jättää vakuuttamatta, jolloin valtio vastaa niistä vahingoista, joista korvaus muutoin suoritettaisiin ilmailulain 68 ja 69 §:ssä tarkoitetusta vakuutuksesta. Se, mitä edellä säädetään valtion korvausvastuusta, koskee myös muuta kuin rajavartiolaitoksen ilma-alusta, jos se on vahingon sattuessa rajavartiolaitoksen käytössä.

Ilmailulaitoksen antamien lentosääntöjen ja ilmailua koskevien määräysten noudattamisesta rajavartiolaitoksen ilmailutoiminnassa säädetään ilmailulain 4 §:ssä. Rajavartiolaitos saa ilmailulain 4 §:n 3 momentissa säädetyssä tarkoituksessa poiketa ilmailutoiminnassaan edellä tarkoitetuista lentosäännöistä ja muista määräyksistä siten kuin rajavartiolaitoksen päällikkö poikkeavasta menettelystä määrää. Poikkeava menettely on suunniteltava ja toteutettava siten, että poikkeamisilla ei vaaranneta lentoturvallisuutta. Rajavartiolaitoksen on ennen määräysten antamista sovittava poikkeavasta menettelystä Ilmailulaitoksen kanssa.

Jos 2 momentissa tarkoitetun tehtävän suorittaminen välttämättä vaatii rajavartiolaitoksen käytössä olevan ilma-aluksen tilapäistä laskeutumista tai lentoonlähtöä muualta kuin ilmailulain 39 §:ssä tarkoitetulta lentopaikalta, rajavartiolaitoksella on ilmailulain säännösten estämättä oikeus siihen, jos lentoturvallisuutta ei vaaranneta.

Rajavartiolaitoksen muulle viranomaiselle antamasta virka-avusta voidaan periä valtion maksuperustelaissa (150/1992) tarkoitettua omakustannushintaa alempi maksu tai jättää maksu kokonaan perimättä, jos virka-apua annetaan rajavartiolaitoksen oman tehtävän yhteydessä.

Jos rajavartiolaitoksen tehtävien järjestely sitä vaatii, rajavartiolaitoksen hallinnassa olevia asuinhuoneistoja voidaan valtion maksuperustelain säännösten estämättä vuokrata rajavartiolaitoksen virkamiesten asuinnoiksi liiketaloudellisesti hinnoiteltavaa vuokravastiketta alempaa vastiketta vastaan siinä järjestyksessä kuin 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu ministeriö siitä päättää.

Rajavartiolaitoksella on valtion maksuperustelain säännösten estämättä oikeus luopua perimästä maksua 6 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sairaankuljetuksesta, jos maksun periminen yksittäistapauksessa olisi kohtuutonta.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen on viivytyksettä tehtävä esimiehelleen ilmoitus virkatehtävän suorittamisen yhteydessä syntyneestä muusta kuin vähäiseksi katsottavasta henkilö- tai omaisuusvahingosta. Tapahtumasta tulee tarvittaessa taikka vahinkoa kärsineen tai virkatoimen suorittaneen pyynnöstä toimittaa tutkinta. Tutkinnan suorittaa poliisi, jollei kyseessä ole sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävä vahinkoasia.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen yhteydessä vammoja saaneelle on viivytyksettä annettava hoitoa ja järjestettävä tarvittaessa lääkärinapua. Jos joku ilmoittaa saaneensa vammoja rajavartiomiehen toimenpiteen johdosta, on hänelle niin pian kuin mahdollista annettava tilaisuus päästä lääkärintarkastukseen tai jollei se ole välittömästi mahdollista, esteettömän henkilön tarkastettavaksi.

Kustannukset 2 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä suoritetaan ennakolta valtion varoista.

Rajavartiolaitoksen esikunta myöntää ja suorittaa korvauksen 14 ja 62 §:ssä tarkoitetusta haitasta ja vahingosta.

Korvausta on haettava rajavartiolaitoksen esikunnalta kirjallisesti, mikäli mahdollista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun haittaa tai vahinkoa kärsinyt sai tiedon haitan tai vahingon tapahtumisesta.

Rajavartiomiehellä on oikeus 4 §:ssä tarkoitetun tehtävän toteuttamiseksi rajavartiolaitoksen valvonta-alueella rikoksenteosta verekseltään tavatun henkilön kiinniottamiseksi jatkaa aloitettua takaa-ajoa Suomen maarajan yli vieraan valtion alueelle sen mukaan kuin oikeudesta takaa-ajon jatkamisesta vieraan valtion alueella on Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa sovittu.

Rajavartiomiehellä on vieraan valtion alueella tapahtuvassa takaa-ajossa sellainen toimivalta kuin 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on sovittu. Rajavartiomiehen virkavelvollisuuksista ja virkamiesasemaan kuuluvista eduista vieraan valtion alueella tapahtuvan takaa-ajon ja 27 §:n 3 momentissa tarkoitetun tarkkailun osalta on voimassa soveltuvin osin samat säännökset ja määräykset kuin Suomessa toteutettavassa virkatehtävässä.

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu ministeriö voi asioissa, jotka eivät kuulu lainsäädännön alaan taikka vaadi eduskunnan suostumusta tai tasavallan presidentin toimenpidettä, tehdä rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvia, tavanomaisina pidettäviä yhteistoimintasopimuksia Suomen rajoihin rajoittuvien valtioiden ja muidenkin Itämeren rantavaltioiden rajavalvonnasta ja rajatarkastusten suorittamisesta vastaavien viranomaisten kanssa.

Joka tahallaan

Asetuksella säädetään:

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä menettelystä kiinni otettujen käsittelyssä, haltuun otetun omaisuuden säilyttämisessä, kulkuneuvon pysäyttämisessä ja voimakeinojen käyttämisessä samoin kuin voimankäyttövälineistä ja virka-avun antamisesta.