Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 97/1997 (Julkaistu 23.7.1997)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 8 §:n 2 momentti sekä 21, 22, 22 a-22 e, 23-25, 25 a ja 26 §, 11 luvun 1 ja 20 §:n edellä olevat väliotsikot sekä 20-24 §, 12 luvun 8 §, 24 §:n edellä oleva väliotsikko ja 24-27 §, 14 luvun 3, 7 a, 7 b, 8, 9 ja 11 §, 16 luvun 4-10 §, 17 luvun 26 §:n 2 momentti, 19 luku, 21 luvun 1 ja 17 §:n edellä olevat väliotsikot sekä 17, 18 ja 20 §, 22 luvun 1 ja 2 §:n edellä olevat väliotsikot sekä 3 §:n 2 momentti sekä 24 luvun 3 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 10 luvun 8 §:n 2 momentti, 12 luvun 8 §, 14 luvun 8, 9 ja 11 § sekä 16 luvun 6 ja 8 § 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa (21/72), 10 luvun 21, 22, 22 a-22 e ja 23 § sekä 16 luvun 10 § 19 päivänä huhtikuuta 1991 annetussa laissa (708/91), 10 luvun 25 § ja 14 luvun 3 § 12 päivänä elokuuta 1960 annetussa laissa (362/60), 10 luvun 25 a § 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (452/87), 11 luvun 1 ja 20 §:n edellä olevat väliotsikot sekä 22-24 §, 16 luvun 9 § ja 17 luvun 26 §:n 2 momentti 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa (1056/91), 11 luvun 20 § muutettuna mainitulla 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetulla lailla (1056/91) ja 21 päivänä huhtikuuta 1995 annetulla lailla (746/95), 11 luvun 21 § muutettuna mainitulla 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetulla lailla (1056/91) ja 5 päivänä tammikuuta 1994 annetulla lailla (8/94), 12 luvun 24 §:n edellä oleva väliotsikko ja 24-27 § sekä 16 luvun 5 ja 7 § 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa (1052/91), 14 luvun 7 a ja 7 b § muutettuina mainituilla 19 päivänä huhtikuuta 1991 ja 21 päivänä huhtikuuta 1995 annetuilla laeilla, 16 luvun 4 § muutettuna mainitulla 12 päivänä elokuuta 1960 annetulla lailla ja mainitulla 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetulla lailla (1052/91), 19 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 21 luvun 1 ja 17 §:n edellä olevat väliotsikot sekä 17, 18 ja 20 § 26 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa (1013/93), 22 luvun 1 ja 2 §:n edellä olevat väliotsikot ja 3 §:n 2 momentti 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa (1064/91) sekä 24 luvun 3 §:n 3 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa (573/48),
muutetaan 2 luvun 2 §:n 2 momentti ja 5 §:n 1 momentin 1 kohta, 6 luvun 5 §:n 3 momentti, 9 luvun 3 §, 11 luvun otsikko, 1 §, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 3 a §:n 1 momentti, 4 §:n 2 momentti, 11 § ja 16 §:n 3 momentti, 12 luvun 6 § ja sen edellä oleva väliotsikko, 7 §:n 1 momentti sekä 30, 31, 33 ja 35 §, 14 luvun 4 §, 15 luvun 4 §:n 1 momentti, 16 luvun otsikko, 17 luvun 8 a §:n 1 momentti, 8 e §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §, 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 2 momentti, 18 §, 26 §:n 3 momentti, 26 a §:n 1 momentti, 33 §, 36 §:n 1 ja 2 momentti, 38 §:n 2 momentti, 41 §, 42 §:n 1 momentti, 54 §:n 1 momentti, 56 a § ja 61 §:n 1 momentti, 22 luvun 4 §:n 1 momentti, 23 luku, 24 luvun 1 §, 4 a §:n 3 momentti ja 18 §:n 1 momentti, 25 luvun 16 § ja 21 §:n 2 momentti sekä 30 luvun 21 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 2 §:n 2 momentti, 6 luvun 5 §:n 3 momentti, 9 luvun 3 §, 12 luvun 30, 31, 33 ja 35 §, 15 luvun 4 §:n 1 momentti, 17 luvun 8 a §:n 1 momentti, 8 e §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 15 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentti, 56 a § ja 61 §:n 1 momentti sekä 30 luvun 21 §:n 1 momentti mainitussa 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa (1052/91), 2 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 11 luvun 3 §:n 1 momentti ja 3 a §:n 1 momentti 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (595/93), 11 luvun otsikko, 1 §, 2 §:n 1 momentti, 4 §:n 2 momentti, 11 § ja 16 §:n 3 momentti sekä 17 luvun 26 §:n 3 momentti mainitussa 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa (1056/91), 12 luvun 6 § ja sen edellä oleva väliotsikko mainitussa 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa, 12 luvun 7 §:n 1 momentti mainitussa 21 päivänä huhtikuuta 1995 annetussa laissa, 14 luvun 4 § ja 16 luvun otsikko mainitussa 12 päivänä elokuuta 1960 annetussa laissa, 17 luvun 11 § muutettuna 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetulla lailla (571/48) ja mainitulla 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetulla lailla (1052/91), 17 luvun 16 §:n 2 momentti, 18 ja 33 §, 36 §:n 2 momentti, 38 §:n 2 momentti, 42 §:n 1 momentti ja 54 §:n 1 momentti mainitussa 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa, 17 luvun 26 a §:n 1 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (520/75), 17 luvun 41 § muutettuna 6 päivänä toukokuuta 1955 annetulla lailla (213/55), mainitulla 14 päivänä tammikuuta 1972 annetulla lailla ja mainitulla 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetulla lailla (1052/91), 22 luvun 4 §:n 1 momentti, 24 luvun 1 §, 4 a §:n 3 momentti ja 18 §:n 1 momentti sekä 25 luvun 21 §:n 2 momentti mainitussa 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa (1064/91), 23 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä 25 luvun 16 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 31 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla (661/78), sekä
lisätään 11 luvun 7 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa( 1056/91 ), uusi 4 momentti, 9 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 momentti ja 16 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti ja muutettu 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 17 lukuun uusi 33 a § sekä 24 luvun 4 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetulla lailla (1064/91) ja mainitulla 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetulla lailla, siitä viimeksi mainitulla lailla kumotun 2 momentin tilalle uusi 2 momentti seuraavasti:
2 lukuPäätösvaltaisuudesta
2 §
Jos lautamiehelle on tullut este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään kaksi.
5 §
Käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja:
valmistelussa ja riita-asian valmistelun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä;
6 lukuRiita-asian pääkäsittely
5 §
Laajassa tai vaikeassa asiassa pääkäsittely voidaan keskeyttää enintään kolmeksi arkipäiväksi sen vuoksi, että asianosaiset voivat valmistautua 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun suullisen loppulausunnon esittämistä varten.
9 lukuOikeudenkäyntikirjelmä
3 §
Haastehakemus, vastaus, tuomioistuimen pyytämä kirjallinen lausuma ja muu asiakirja, jonka asianosainen tai joku muu haluaa esittää, tai asiakirja, jonka hän toimittaa tuomioistuimelle tiedoksiantoa varten, saadaan toimittaa käräjäoikeudelle myös postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimelle annetun lain (248/65) säännöksiä.
11 lukuTiedoksiannosta oikeudenkäynnissä
1 §
Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Tuomioistuin voi huolehtia tiedoksiannosta antamalla sen tuomioistuimen henkilökuntaan kuuluvan tai haastemiehen tehtäväksi. Samalla tuomioistuimen on ilmoitettava, milloin tiedoksianto on viimeistään toimitettava, sekä annettava tarvittaessa tarkempia ohjeita tiedoksiannon toimittamisesta.
2 §
Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä uskoa tiedoksiannosta huolehtimisen asianosaiselle, jos tuomioistuin katsoo siihen olevan perusteltua aihetta. Samalla tuomioistuimen on määrättävä, milloin asiakirja on viimeistään annettava tiedoksi ja milloin todistus tiedoksiannosta on viimeistään toimitettava tuomioistuimelle.
3 §
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
postitse saantitodistusta vastaan; tai
kirjeellä, jos voidaan olettaa, että
vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
3 a §
Kun tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, muun kuin haasteen tiedoksianto voidaan toimittaa myös lähettämällä asiakirja asianosaiselle postitse asianosaisen tuomioistuimelle ilmoittamaan osoitteeseen.
4 §
Tiedoksiannosta huolehtivan tuomioistuimen tai syyttäjän on ilmoitettava haastemiehelle, milloin tiedoksianto viimeistään on toimitettava.
7 §
Rikosasiassa haastetta ei voida antaa vastaajalle tiedoksi tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla.
9 §
Rikosasiassa haastetta ei voida antaa vastaajalle tiedoksi kuuluttamalla.
11 §
Riita-asiassa, joka koskee kahta tai useampaa asianosaista yhteisesti, asiakirja on annettava tiedoksi jokaiselle erikseen siten kuin 1-10 §:ssä säädetään. Jos asiakirja on annettava tiedoksi niin monelle, ettei tiedoksiantoa voida vaikeuksitta toimittaa kullekin erikseen, tuomioistuin voi päättää, että tiedoksianto toimitetaan jollekin heistä. Ilmoitus asiakirjan pääasiallisesta sisällöstä sekä siitä, kenelle tiedoksianto on toimitettu, ja siitä, missä tiedoksi annettavat asiakirjat ovat nähtävillä, on julkaistava siten kuin 10 §:ssä säädetään. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun ilmoitus on julkaistu virallisessa lehdessä.
16 §
Jos asia koskee rikosta, josta on säädetty muu tai ankarampi rangaistus kuin sakko tai kuusi kuukautta vankeutta, haastetta ei voida antaa tiedoksi vastaajan haasteen vastaanottamista varten valtuuttamalle asiamiehelle.
Asiakirja, jossa joku on määrätty henkilökohtaisesti saapumaan tuomioistuimeen tai muuten suorittamaan jotakin henkilökohtaisesti, on kuitenkin annettava tiedoksi hänelle itselleen. Tiedoksianto on toimitettava siten kuin 3 ja 4 §:ssä säädetään.
12 lukuAsianosaisista
Asianosaisen läsnäolo riita-asiassa
6 §
Asianosainen määrätään saapumaan käräjäoikeudessa pidettävään pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti sakon uhalla, jollei katsota, että hänen henkilökohtainen läsnäolonsa asian selvittämiseksi ei ole tarpeen.
Käräjäoikeuden suullisen valmistelun istuntoon asianosainen määrätään saapumaan henkilökohtaisesti sakon uhalla, jos hänen henkilökohtaisen läsnäolonsa katsotaan edistävän asian valmistelua.
Hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa toimitettavaan suulliseen käsittelyyn asianosainen määrätään saapumaan henkilökohtaisesti sakon uhalla, jos se katsotaan asian selvittämiseksi tarpeelliseksi.
Riita-asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, vastaajaa on aina kehotettava saapumaan tuomioistuimeen sakon uhalla.
7 §
Edellä 6 §:ssä säädetty koskee soveltuvin osin riita-asian asianosaisen laillista edustajaa.
30 §
Jos asianosaisen poissaolon tai muun laiminlyönnin esitetään tai tiedetään aiheutuneen laillisesta esteestä tai jos on aihetta otaksua hänellä olevan sellaisen esteen, käsittely on peruutettava ja sille on määrättävä uusi käsittelypäivä tai asianosaiselle on varattava uusi tilaisuus kehotuksen noudattamiseen. Asianosaista ei tällöin saa tuomita hänelle laiminlyönnin varalta asetettuun seuraamukseen, ellei ennen pääasian ratkaisemista käy selville, ettei asianosaisella ollutkaan laillista estettä.
31 §
Milloin asianosainen tai hänen laillinen edustajansa, joka asetetusta uhkasakosta huolimatta on jäänyt saapumatta tuomioistuimeen, saadaan tuoduksi samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen, häntä ei tuomita uhkasakkoon poissaolosta. Uhkasakkoa ei myöskään tuomita, jos kysymys asianosaisen tai hänen laillisen edustajansa kuulemisesta raukeaa.
33 §
Tuomioistuimeen tuotavaksi määrätty rikosasian vastaaja saadaan ottaa säilöön.
Tuomioistuimeen tuotavaksi määrätty muu asianosainen tai kuultava saadaan ottaa säilöön aikaisintaan kuljetuksen aloittamista edeltävänä päivänä.
Vapaudenmenetys saa kuljetusaikoineen kestää enintään kolme päivää.
35 §
Valitus päätöksestä, jolla asianosainen on tuomittu poissaolon vuoksi uhkasakkoon ennen pääasian ratkaisemista, on tehtävä erikseen. Jos uhkasakko tuomitaan pääasian ratkaisun yhteydessä tai asianosainen jätetään uhkasakkoon tuomitsematta, saa siihen tyytymätön hakea muutosta siinä ajassa ja samassa järjestyksessä kuin pääasian ratkaisuun haetaan muutosta.
14 lukuAsian käsittelystä oikeudessa
4 §
Jos asian ratkaisemisen kannalta on tärkeätä, että toisessa oikeudenkäynnissä tai muussa menettelyssä käsiteltävänä oleva kysymys ratkaistaan ensin, tai jos asian käsittelylle on muu pitkäaikainen este, tuomioistuin voi määrätä, että asian käsittelyä jatketaan vasta esteen poistuttua.
15 lukuOikeudenkäyntiasiamiehestä
4 §
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan taikka asianomistajaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 3 luvun 9 §:n nojalla edustavan syyttäjän tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos tuomioistuin niin määrää.
16 lukuOikeudenkäyntiväitteistä
17 lukuTodistelusta
8 a §
Todisteet on otettava vastaan pääkäsittelyssä, jollei niitä 6 luvun 8, 12 tai 17 §:n, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 6 luvun 4 tai 12 §:n taikka tämän luvun 15, 41, 48 a, 51, 56 a, 61 tai 65 §:n nojalla oteta vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella.
8 e §
Pääkäsittelyn ulkopuolella vastaanotettu todiste on otettava vastaan uudelleen pääkäsittelyssä, jollei sen vastaanottamiselle ole estettä ja jollei 7 §:stä muuta johdu.
9 §
Asianosaisen esteetön poissaolo riita-asiassa ei estä todisteiden esittämistä. Rikosasiassa todiste voidaan ottaa vastaan vastaajan esteettömästä poissaolosta huolimatta ainoastaan, jos tuomioistuin harkitsee sen soveliaaksi.
Silloin kun todiste on otettu vastaan asianosaisen poissa ollessa, todiste on asianosaisen saapuvilla ollessa otettava vastaan uudelleen, jollei sen vastaanottamiselle ole estettä ja jollei 7 §:stä muuta johdu. Jos todistetta ei oteta vastaan uudelleen, tuomioistuimen on tehtävä siitä selko asiassa kertyneestä oikeudenkäyntiaineistosta.
11 §
Tuomioistuimessa ei saa, ellei laissa toisin säädetä, käyttää todisteena:
yksityisluontoista kertomusta, jonka joku on vireille pannun tai alkavan oikeudenkäynnin varalta kirjallisesti antanut, ellei tuomioistuin sitä erityisestä syystä salli; eikä
esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle merkittyä tai muulla tavalla tallennettua lausumaa.
Jos todistajaa ei voida kuulustella pääkäsittelyssä tai pääkäsittelyn ulkopuolella, tuomioistuin voi sallia, että 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu asiakirja tai lausuma voidaan ottaa oikeudenkäynnissä huomioon.
Kiistäessään 5 luvun 14 §:ssä tarkoitetun kantajan juoksevaan velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin perustuvan vaatimuksen vastaaja saa toimittaa tuomioistuimelle vastauksensa yhteydessä kiistämisensä todennäköisten syiden tueksi 1 momentissa tarkoitetun yksityisluontoisen kirjallisen kertomuksen.
15 §
Tuomioistuin voi päättää, että asiakirja otetaan vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella, jos sitä ei voida esittää pääkäsittelyssä tai sen esittäminen pääkäsittelyssä todisteen merkitykseen verrattuna aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Jos asian selvittämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa saadaan tällöin käsitellä myös muilta osin.
16 §
Valtion varoista suoritetun korvauksen maksamisesta takaisin valtiolle on soveltuvin osin voimassa, mitä 21 luvun 13 §:ssä ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 §:ssä säädetään.
18 §
Jokaista muuta paitsi jutun asianosaista voidaan kuulustella todistajana. Rikosasiassa ei saa kuulustella todistajana asianomistajaa silloinkaan, kun hän ei käytä puhevaltaa, eikä riita-asiassa sitä, jonka hyväksi tai jota vastaan asiassa annettava tuomio tulee voimaan, niin kuin se olisi annettu oikeudenkäynnissä, jossa hän on ollut asianosaisena.
Rikosasiassa ei saa kuulustella todistajana sitä:
jota on syytetty samasta teosta tai teosta, jolla on välitön yhteys siihen tekoon, jota syyte koskee;
jolle on annettu rangaistusmääräys tai rikesakko 1 kohdassa tarkoitetusta teosta; eikä
jonka teko esitutkintalain 43 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla on päätetty jättää saattamatta syyttäjän harkittavaksi taikka jonka teosta syyttäjä on päättänyt jättää oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 7 tai 8 §:n tai muun vastaavan lainkohdan nojalla syytteen nostamatta.
Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettua, joka ei ole jutun asianosainen, halutaan kuulla tuomioistuimessa, sovelletaan kutsun, poissaolon ja kuulustelun osalta soveltuvin osin niitä säännöksiä, jotka ovat voimassa asianosaisen osalta. Oikeudesta saada korvausta tuomioistuimeen saapumisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä todistajasta säädetään.
26 §
Todistajan kutsumisesta huolehtii tuomioistuin, jollei sitä 11 luvun 2 §:ssä mainitulla perusteella ole annettu asianosaisten huolehdittavaksi. Todistaja on kutsuttava tuomioistuimen asettaman sakon uhalla ja kutsu on annettava todistajalle henkilökohtaisesti tiedoksi siten kuin 11 luvun 3 ja 4 §:ssä säädetään.
26 a §
Jos kutsu todistajalle on annettava tiedoksi maan ulkopuolella, tuomioistuin huolehtii todistajan kutsumisesta. Kutsussa on ilmoitettava päivä, jona se on viimeistään annettava tiedoksi.
33 §
Todistajan kuulustelun aloittaa se asianosainen, joka on nimennyt todistajan, jollei tuomioistuin määrää toisin. Todistajan tulee oma-aloitteisesti ja tarvittaessa hänelle esitettyjen kysymysten avulla esittää kertomuksensa yhtäjaksoisesti.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun kuulustelun jälkeen todistajaa kuulustelee todistajan nimenneen asianosaisen vastapuoli. Jos vastapuoli ei ole saapuvilla tai jos tuomioistuin muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta, todistajan kuulustelee tuomioistuin.
Sen jälkeen tuomioistuin ja asianosaiset saavat tehdä todistajalle kysymyksiä. Todistajan nimenneelle asianosaiselle tulee varata ensimmäiseksi tilaisuus kysymysten tekemiseen.
Jos todistajaa ei ole nimennyt kumpikaan asianosainen tai jos todistaja on kummankin asianosaisen nimeämä, todistajan kuulustelun aloittaa tuomioistuin, jos tuomioistuin ei pidä sopivampana sitä, että kuulustelun aloittaa toinen asianosaisista.
Kysymyksiä, jotka sisältönsä, muotonsa tai esittämistapansa puolesta johtavat määrätynlaiseen vastaukseen, ei saa tehdä muussa kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa kuulustelussa silloin, kun pyritään selvittämään sitä, missä määrin todistajan kertomus vastaa todellista tapahtumien kulkua. Tuomioistuimen tulee evätä ilmeisesti asiaan kuulumattomat taikka eksyttävät tai muuten sopimattomat kysymykset.
33 a §
Milloin asiassa on useita todistajia, kuulustellaan heidät kukin erikseen. Jos todistajien kertomukset ovat epäselvät tai ristiriitaiset tai jos muutoin havaitaan, että on erityisiä syitä todistajien kuulustelemiseen vastakkain, on se sallittua.
Henkilö, joka on nimetty todistajaksi, ei saa olla saapuvilla asian käsittelyssä enempää kuin hänen todistajana kuulustelemisensa vaatii.
36 §
Jos todistaja jää pois ilman laillista estettä tai poistuu luvatta, todistaja tuomitaan asetettuun uhkasakkoon ja tuomioistuin voi määrätä todistajan tuotavaksi heti tuomioistuimeen, jollei asian käsittelyä päätetä jatkaa myöhemmin. Jos asian käsittelyä päätetään jatkaa toisessa istunnossa, on asetettava korkeampi uhkasakko tai, jos aihetta on, määrättävä hänet tuotavaksi. Tuotavaksi määrätty todistaja saadaan ottaa säilöön aikaisintaan edellisenä päivänä ennen kuljetuksen aloittamista. Todistajan vapaudenmenetys tässä momentissa tarkoitetusta syystä ei kuljetusaikoineen saa kestää kolmea päivää kauemmin.
Milloin todistaja on tuotu tuomioistuimeen, asetettua uhkasakkoa ei saa tuomita.
38 §
Milloin se, joka on nimennyt todistajan, luopuu hänen kuulustelemisestaan tai sitä koskeva kysymys muuten raukeaa, ei todistajalle 36 ja 37 §:n nojalla saa tuomita uhkasakkoa eikä häntä vastaan saa käyttää pakkokeinoja.
41 §
Jos todistaja ei sairauden tai muun syyn vuoksi voi saapua pääkäsittelyyn tai jos todistajan saapumisesta pääkäsittelyyn aiheutuu todisteen merkitykseen verrattuna kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa, tuomioistuin voi päättää, että todistajaa kuulustellaan pääkäsittelyn ulkopuolella. Jos todistajaa ei hänen sairautensa johdosta voida kuulla tuomioistuimessa, kuulustelu voidaan toimittaa hänen luonaan. Jos asian selvittämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa saadaan tällöin käsitellä myös muilta osin.
42 §
Joka ei tyydy päätökseen, jolla todistaja poissaolosta tai muusta niskoittelusta on tuomittu uhkasakkoon tai korvausvelvolliseksi taikka määrätty pidettäväksi vankeudessa tai tuotavaksi oikeuteen taikka joka koskee todistajalle tulevaa korvausta, saa hakea muutosta valittamalla.
54 §
Päätökseen, jolla asiantuntija on tuomittu uhkasakkoon tai korvausvelvolliseksi taikka joka koskee asiantuntijalle tulevaa korvausta, saa hakea muutosta valittamalla.
56 a §
Katselmus voidaan toimittaa pääkäsittelyn ulkopuolella, jos sitä ei voida toimittaa pääkäsittelyssä tai jos sen toimittaminen pääkäsittelyssä katselmuksen merkitykseen verrattuna aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Jos asian selvittämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa saadaan tällöin käsitellä myös muilta osin.
61 §
Asianosaista voidaan kuulustella todistelutarkoituksessa. Sellaisessa kuulustelussa noudatetaan soveltuvin osin, mitä todistajan kuulustelusta 33 ja 41 §:ssä säädetään.
22 lukuKäräjäoikeuden pöytäkirja
4 §
Suullisen valmistelun pöytäkirjaan on 3 §:ssä säädetyn lisäksi merkittävä:
esitetyt vaatimukset, väitteet, myöntämiset ja kiistämiset;
seikat, joihin asianosaiset perustavat vaatimuksensa ja kiistämisensä, sekä vastapuolen lausunto niistä;
ilmoitetut todisteet ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen; sekä
muut pääkäsittelyn toimittamisen kannalta tarpeelliset seikat.
23 lukuÄänestämisestä
Äänestämisestä yleensä
1 §
Jos tuomioistuimen jäsenet eivät pääse neuvottelussa ratkaisusta yksimielisyyteen, tuomioistuimessa on suoritettava äänestys.
Äänestys suoritetaan virkaikäjärjestyksessä siten, että nuorin jäsen lausuu ensin ja puheenjohtaja viimeiseksi mielipiteensä. Jos tuomioistuimen jäsen esittelee asian, hänen on kuitenkin ensin sanottava mielipiteensä.
2 §
Jos käräjäoikeudessa on lautamiehiä, puheenjohtajan on selostettava lautamiehille asiassa esiin tulleet kysymykset ja niihin soveltuvat säännökset.
Äänestettäessä lautamiehet lausuvat mielipiteensä viimeiseksi.
3 §
Mielipide on perusteltava.
Jäsenen, joka yhtyy aikaisemmin esitettyyn mielipiteeseen, on perusteltava mielipiteensä vain, jos perustelut poikkeavat aikaisemmin esitetystä.
4 §
Jos syntyy erimielisyys siitä, miten äänestys tulee toimittaa, tai siitä, mikä on äänestyksen lopputulos, siitä on äänestettävä erikseen. Tällöin noudatetaan, mitä äänestämisestä riita-asioissa säädetään.
Äänestys riita-asiassa
5 §
Jos riita-asiassa on esitetty useita vaatimuksia tai kuittausvaatimus, niistä jokaisesta on äänestettävä erikseen. Samoin on meneteltävä, jos samaa vaatimusta koskevassa asiassa on useita kysymyksiä, jotka vaikuttavat ratkaisun lopputulokseen.
Tuomioistuimen jäsenen on lausuttava jokaisesta ratkaistavasta kysymyksestä.
6 §
Äänestyksessä voittaa mielipide, jota jäsenten enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
7 §
Oikeudenkäyntiä koskevasta kysymyksestä on äänestettävä erikseen.
8 §
Jos erimielisyys koskee rahaa tai muuta määräsuuruista vaatimusta ja äänestyksessä on kannatettu useampaa kuin kahta mielipidettä eikä minkään kannalla ole 6 §:ssä tarkoitettua määrää jäseniä, tulee määrältään suurimman vaatimuksen puolesta annetut äänet yhdistää sitä lähinnä olevan vaatimuksen puolesta annettuihin ääniin ja tarvittaessa jatkaa vastaavalla tavalla, kunnes löytyy mielipide, jonka mukaisesti asia on sanotun 6 §:n mukaan ratkaistava.
9 §
Jos riita-asiassa äänestetään asetettuun uhkasakkoon tai vankeuteen tuomitsemisesta, sovelletaan rikosasioiden äänestyssäännöksiä.
24 lukuTuomioistuimen ratkaisu
1 §
Pääasian ratkaisu riita-asiassa on tuomio. Tuomioistuimen muu ratkaisu on päätös.
4 a §
Riita-asiassa ja asianomistajan yksin ajamassa rikosasiassa kantajalle annetaan toimituskirjana jäljennös käräjäoikeuden tuomiosta.
Jos käräjäoikeuden riita-asiassa antamaan tuomioon on ilmoitettu tyytymättömyyttä, tuomion jäljennöksen on oltava tyytymättömyyttä ilmoittaneen saatavana tuomioistuimen kansliassa viimeistään kolmen viikon kuluttua tuomion julistamis- tai antamispäivästä. Muutoin on jäljennöksen, mikäli mahdollista, oltava saatavana viimeistään 30 päivän kuluttua tuomion julistamis- tai antamispäivästä tuomioistuimen kansliassa.
18 §
Käräjäoikeuden tuomio laaditaan erilliseksi asiakirjaksi. Siinä on oltava:
tuomioistuimen nimi sekä tuomion antamispäivä;
asianosaisten nimet;
selostus asianosaisten vaatimuksista ja vastauksista perusteineen;
luettelo todistelutarkoituksessa kuulluista henkilöistä ja muista esitetyistä todisteista;
tuomiolauselma;
tuomion perustelut;
sovelletut lainkohdat ja oikeusohjeet; sekä
asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet ja ilmoitus siitä, onko tuomiosta äänestetty. Jos tuomiosta on äänestetty, tuomioon on liitettävä eri mieltä olleiden jäsenten mielipiteet.
25 lukuMuutoksenhaku alioikeudesta hovioikeuteen
16 §
Valituskirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joihin muutoksenhakija muutoksenhakemuksessaan vetoaa.
Valituskirjelmästä ja siihen liitetyistä asiakirjoista on annettava myös jäljennös.
21 §
Alioikeuden kansliaan toimitetut, hovioikeudelle osoitetut kirjelmät ja niihin liittyvät asiakirjat on alioikeudesta viipymättä lähetettävä hovioikeuteen. Samalla on lisäksi lähetettävä asiaa koskeva asiakirjavihko ja äänitteet sekä jäljennös alioikeuden tuomiosta tai erilliseksi asiakirjaksi laaditusta päätöksestä. Mainitut asiakirjat lähetetään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun määräaika vastauksen antamiseen on päättynyt, jollei asian kiireellisyydestä muuta johdu.
30 lukuMuutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen
21 §
Asianosaiset saadaan kutsua suulliseen käsittelyyn uhalla, että poissaolo ei estä asian käsittelyä ja ratkaisemista. Asianosaiseen, jonka henkilökohtaista kuulemista korkein oikeus pitää tarpeellisena, on kuitenkin sovellettava, mitä 12 luvussa ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvussa on säädetty asianosaisen velvoittamisesta saapumaan asian jatkokäsittelyyn. Kutsussa on asianosaiselle annettava tieto uhasta, jolla hänen on saavuttava suulliseen käsittelyyn.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997.
Lain voimaan tullessa tuomioistuimissa vireillä olevat rikosasiat käsitellään noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
LaVM 9/1997
EV 98/1997
Naantalissa 11 päivänä heinäkuuta 1997
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOikeusministeri Kari Häkämies