Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

406/1997

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston päätös kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 1997

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
406/1997

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1343/1996:

1 §Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 7 §:n 1 momentissä tarkoitettuna kansallisena erityistukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1997 pinta-alaperusteista kasvinviljelyn kansallista tukea siten kuin tässä päätöksessä määrätään. Tuet maksetaan näihin tarkoituksiin valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa.

2 §Puolisot

Tässä päätöksessä tarkoitetaan puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.

3 §Tuen saajat

Tukea voidaan maksaa:

1)

yksityiselle viljelijälle;

2)

usealle viljelijälle yhteisesti; sekä

3)

sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle tai osakeyhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maatai puutarhatalouden harjoittaminen.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa sanotusta poiketen voidaan 7 §:ssä tarkoitettua tukea avomaan vihannesten ja omenien viljelyn osalta maksaa myös sellaiselle yhteisölle, jonka osakkaina tai jäseninä on muita kuin luonnollisia henkilöitä, tai säätiölle.

Tukea voidaan maksaa myös maa- tai puutarhataloutta harjoittavalle maatalousoppilaitokselle tai tutkimuslaitokselle sekä keinosiemennystoimintaa harjoittavalle yhteisölle. Jos maa- ja metsätalousministeriö erityisistä syistä myöntää siihen luvan, tukea voidaan maksaa myös muulle yhteisölle. Maa- ja metsauml;talousministeriö voi myöntää luvan tuen maksamiseen vain tuotannolle, jota tuen hakija on harjoittanut ennen vuotta 1995. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että tuotantoon liittyvät ympäristökysymykset on järjestetty maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä tavalla. Lupa on haettava maa- ja metsätalousministeriöltä kirjallisesti viimeistään 30 päivänä toukokuuta 1997.

4 §Tuen saamisen edellytykset

Tukea voidaan maksaa viljelijälle, joka asuu vakinaisesti Suomessa. Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa.

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja hallitsee toukokuun 30 päivänä 1997 omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/1969) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 1997 käytettävää peltoa. Viljelyksessä olevaa peltoa on oltava vähintään kolme hehtaaria. Avomaan vihannesten ja omenien viljelyn osalta tukea voidaan kuitenkin maksaa, jos viljelyksessä oleva peltoala on vähintään puoli hehtaaria.

Tuen maksamisen edellytyksenä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tuen saajille on, että viljelijä on 31 päivänä joulukuuta 1996 alle 65-vuotias tai, että hänen puolisonsa on tuolloin alle 65-vuotias. Edellä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellytyksenä on, ettei kukaan viljelijöistä, osakkaista, yhtiömiehistä tai jäsenistä ole täyttänyt 65 vuotta ennen vuoden 1997 alkua, tai että vähintään yksi heistä asuu tilalla tai sen hoidon kannalta sopivalla etäisyydellä siitä ja täyttää ikää koskevan edellytyksen.

Tuen maksamisen edellytyksenä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille tuen saajille on, että viljelijät, avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta ja että osakeyhtiön osalta yli puolet sen äänivallasta on suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta.

5 §Aluejako

Tuki maksetaan tämän päätöksen liitteenä olevan aluejaon mukaisena. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kuntien ne osat, jotka katsotaan saaristoksi.

6 §Ympäristötuen ehdot

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan maksaa viljelijälle, joka noudattaa ympäristönsuojelun ja maaseutuympäristön hoidon vaatimusten kanssa sopusointuisista maatalouden tuotantomenetelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2078/92 tarkoitettuja Suomessa noudatettavien ympäristöohjelmien mukaisia ympäristötuen perustuen ehtoja ja joka on antanut ympäristötuen perustukea koskevan sitoumuksen vuonna 1995, 1996 tai 1997 taikka joka antaa yksivuotisen sitoumuksen vastaavien ehtojen noudattamisesta vuonna 1997.

7 §Tuen määrä

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea maksetaan vuoden 1997 kasvukauden ajan tuotantoon käytetystä pellosta seuraavasti (mk/ha):

Tukialue

Alueiden A ja B saaristo sekä Ahvenanmaa

Muu A-alue

Muu B-alue

vehnä ja ruis

260

260

200

muut EU-peltokasvien tukeen oikeutetut kasvit lukuun ottamatta kesantoa

110

110

70

tärkkelysperuna

135

135

135

sokerijuurikas

270

270

270

avomaan vihannekset

450

900

450

omenat

205

205

205

nurmi

330

330

330

Edellä 1 momentissa tarkoitettua nurmen perusteella maksettavaa tukea voidaan maksaa niille tiloille, jotka ovat hakeneet siirtymäkauden emolehmätukea ja joille on vahvistettu emolehmäpalkkiokiintiö. Tukea voidaan maksaa enintään tilan emolehmiä vastaavalle määrälle tukikelpoisia nurmihehtaareita, kuitenkin enintään tuottajalle vahvistettua emolehmäpalkkiokiintiötä vastaavalle nurmihehtaarimäärälle. Tukikelpoisella nurmella tarkoitetaan maatalouden ympäristötuen perustuessa määriteltyä tukikelpoista nurmea.

Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsauml;talousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä hyväksyttävästä viljelytavasta.

8 §Menettelysäännökset

Tässä päätöksessä tarkoitettuja tukia haetaan kirjallisesti sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee, viimeistään 30 päivänä toukokuuta 1997.

9 §Tukien alentaminen

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan alentaa, jos:

1)

hakija on ilmoittanut hakemuksessa virheellisiä tai puutteellisia tietoja;

2)

tuen saamiseksi jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta;

3)

hakija ei ole täyttänyt 6 §:ssä tarkoitettuja ehtoja; tai

4)

tukea koskeva hakemus on saapunut viranomaiselle myöhässä.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tuen alentamisperusteista.

10 §Tarkemmat määräykset

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tuen valvonnassa noudatettavasta menettelystä, edellä 6 §:ssä tarkoitetuista yksityiskohtaisista tukiperusteista sekä muusta tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

11 §Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 14 päivänä toukokuuta 1997.

Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi HemiläVanhempi hallitussihteeri Esko Laurila

Liite

ALUEJAKO

Alueiden A ja B saaristo, Ahvenanmaan saaristoa lukuun ottamatta

Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Velkua sekä saaristo-osat seuraavista ulko- ja sisäsaaristokunnista: Anjalankoski, Askainen, Dragsfjärd, Halikko, Hartola, Hauho, Inkoo, Joutseno, Jämijärvi, Jämsä, Kaarina, Kangasala, Kotka, Kuhmoinen, Kustavi, Kuusankoski, Lemu, Längelmäki, Merimasku, Naantali, Padasjoki, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Pyhtää, Pälkäne, Rymättylä, Sauvo, Sysmä, Särkisalo, Taivassalo, Tammisaari, Turku, Uusikaupunki, Valkeala, Vehkalahti ja Vehmaa.

Ahvenanmaan maakunta

Muu A-alue

Kymen läänistä

Elimäki ja Kouvola

Turun ja Porin läänistä

Alastaro, Aura, Karinainen, Kemiö, Kiikala, Koski T1, Kuusjoki, Lieto, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Oripää lukuun ottamatta alueeseen B kuuluvaa osaa, Paimio, Perniö, Pertteli, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Somero, Tarvasjoki ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Piikkiö, Sauvo, Särkisalo ja Turku

Uudenmaan läänistä

Askola, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karjaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Liljendal, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Nurmijärvi, Pohja, Pornainen, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Inkoo, Pernaja ja Porvoo

Muu B-alue

Turun ja Porin läänistä

Askainen, Eura, Eurajoki, Harjavalta, Houtskari, Huittinen, Iniö, Jämijärvi, Kankaanpää, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Kullaa, Kustavi, Köyliö, Laitila, Lappi T1, Lavia, Luvia, Merimasku, Mynämäki, Nakkila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhäranta, Rauma, Rymättylä, Suodenniemi, Suomusjärvi, Säkylä, Taivassalo, Ulvila, Uusikaupunki, Vahto, Vammala, Vampula, Vehmaa, Velkua, Yläne ja Äetsä sekä Oripään kunnasta luonnonhaittakorvaukseen oikeutettu osa

Hämeen läänistä

Asikkala, Forssa, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ikaalinen, Janakkala, Jokioinen, Juupajoki, Kalvola, Kangasala, Kuhmalahti, Kylmäkoski, Kärkölä, Lahti, Lammi, Lempäälä, Loppi, Luopioinen, Längelmäki, Mouhijärvi, Nastola, Nokia, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pälkäne, Renko, Riihimäki, Sahalahti, Tammela, Tampere, Toijala, Tuulos, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Ylöjärvi ja Ypäjä

Kymen läänistä

Anjalankoski, Hamina, Iitti, Imatra, Jaala, Joutseno, Kotka, Kuusankoski, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala, Vehkalahti, Virolahti ja Ylämaa

Mikkelin läänistä

Hartola, Heinola, Mäntyharju ja Sysmä

Keski-Suomen läänistä

Jämsä ja Kuhmoinen

Uudenmaan läänistä

Artjärvi, Hanko, Hyvinkää, Karjalohja, Karkkila, Mäntsälä, Nummi-pusula, Orimattila, Sammatti ja Tammisaari

Sivun alkuun