1030/1996

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996

Valtioneuvoston päätös eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1997 maksettavista tuista

Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 988/1995:

1 luku

Yleiset määräykset

1 §
Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 5 §:ssä tarkoitettuna siirtymäkauden tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1997 kotieläintalouden tuotantotukea, peltoalaan perustuvaa hehtaari- ja nuorten viljelijöiden tukea, kotieläintukia, kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea sekä satovuodelta 1997/98 kasvinviljelyn tuotantotukea siten kuin tässä päätöksessä määrätään. Tuet maksetaan näihin tarkoituksiin valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa.

2 §
Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1) puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä;

2) nuorella viljelijällä tuottajaa, joka ei ennen vuoden 1997 alkua ole täyttänyt 40 vuotta; sekä

3) satovuodella heinäkuun 1 päivän ja seuraavan kesäkuun 30 päivän välistä ajanjaksoa.

3 §
Tuen saajat

Tukea voidaan maksaa:

1) yksityiselle viljelijälle;

2) usealle viljelijälle yhteisesti; sekä

3) sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle tai osakeyhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maatai puutarhatalouden harjoittaminen.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa sanotusta poiketen voidaan 9 §:ssä tarkoitettua tukea avomaanvihannesten osalta sekä 11 ja 15 §:ssä tarkoitettua tukea maksaa myös sellaiselle yhteisölle, jonka osakkaina tai jäseninä on muita kuin luonnollisia henkilöitä, tai säätiölle.

Tukea voidaan maksaa myös maa- tai puutarhataloutta harjoittavalle maatalousoppilaitokselle tai tutkimuslaitokselle sekä keinosiemennystoimintaa harjoittavalle yhteisölle. Jos maa- ja metsätalousministeriö erityisistä syistä myöntää siihen luvan, tukea voidaan maksaa myös muulle yhteisölle. Maa- ja metsauml;talousministeriö voi myöntää luvan tuen maksamiseen vain tuotannolle, jota tuen hakija on harjoittanut ennen vuotta 1995. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että tuotantoon liittyvät ympäristökysymykset on järjestetty maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä tavalla.

4 §
Tuen saamisen edellytykset

Tukea voidaan maksaa tuen saajalle, joka asuu vakinaisesti Suomessa. Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa.

Peltoalaan perustuvien tukien, eläinten lukumäärään ja eläinyksikköihin perustuvien tukien ja kasvihuonetuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja hallitsee toukokuun 15 päivänä 1997 omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/1969) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 1997 käytettävää peltoa taikka kasvihuonetta. Viljelyksessä olevaa peltoa on oltava vähintään kolme hehtaaria. Avomaan puutarhatuotannon tukea voidaan kuitenkin maksaa, jos viljelyksessä oleva peltoala on vähintään puoli hehtaaria.

Tuen maksamisen edellytyksenä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuille tuen saajille on, että viljelijä on 31 päivänä joulukuuta 1996 alle 65-vuotias tai, että hänen puolisonsa on tuolloin alle 65-vuotias. Edellä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellytyksenä on, ettei kukaan viljelijöistä, osakkaista, yhtiömiehistä tai jäsenistä ole täyttänyt 65 vuotta ennen vuoden 1997 alkua, tai että vähintään yksi heistä asuu tilalla tai sen hoidon kannalta sopivalla etäisyydellä siitä ja täyttää ikää koskevan edellytyksen.

Tuen maksamisen edellytyksenä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille tuen saajille on, että viljelijät, avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta ja että osakeyhtiön osalta yli puolet sen äänivallasta on suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan näissä tapauksissa maksaa vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun ikää koskevan edellytyksen.

5 §
Aluejako

Tuki maksetaan samansuuruisena koko maassa, jollei asianomaisen tukimuodon kohdalla mainitusta aluejaosta muuta johdu. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kuntien ne osat, jotka katsotaan saaristoksi. Tilan, jolta ei ole kiinteää kulkuyhteyttä yleiselle tielle, katsotaan sijaitsevan saaristossa. Noudatettavat aluejaot ovat liitteen 1 mukaiset.

2 luku

Kotieläintalouden ja kasvinviljelyn tuotantotuki

6 §
Kotieläintalouden tuotantotuen määrä

Tuotantotukea maksetaan tuottajalta markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta vuodelta 1997 seuraavasti:

Alue mk/kg
Ulkosaaristo, alueet A ja B 0,55
Ahvenanmaa, lukuun ottamatta ulkosaaristoa 0,51
Alueet A ja B, lukuun ottamatta
Ahvenanmaata ja ulkosaaristoa 0,45
Ulkosaaristo, C-alue 0,44
C-alue, lukuun ottamatta ulkosaaristoa 0,33

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset maidon laatuvaatimuksista ja siitä, milloin maito katsotaan ostetuksi markkinointiin, suoramyynnin yhteydessä maksettavasta tuesta sekä tuen muuttamisesta litraa kohti maksettavaksi tueksi.

7 §
Kasvinviljelyn tuotantotuen määrä

Kasvinviljelyn tuotantotukea maksetaan tuottajalta markkinointiin satovuodelta 1997/98 ostetuista tuotteista seuraavasti:

Tuote mk/kg
sokerijuurikas 0,032
tärkkelysperuna 0,018
mallasohra 0,11
vehnä 0,18
ruis 0,19

Sokerijuurikkaan ja tärkkelysperunan tukea voidaan maksaa enintään Euroopan unionin komission Suomelle myöntämien tuotantokiintiöiden määrien mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tuotteiden laatuvaatimuksista ja siitä, milloin tuote katsotaan ostetuksi markkinointiin, sekä suoramyynnin yhteydessä maksettavasta tuesta.

3 luku

Peltoalaan perustuva tuki

8 §
Tuen perusteena oleva peltoala

Peltoalaan perustuvan hehtaari- ja nuorten viljelijöiden tuen perusteena on toukokuun 15 päivänä tuottajan hallinnassa oleva peltotai puutarhakasvien ala. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenantuotannon lopettamistukea.

Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä hyväksyttävästä viljelytavasta.

9 §
Hehtaarituen määrä

Hehtaaritukea maksetaan vuoden 1997 kasvukauden ajan tuotantoon käytetystä pellosta seuraavasti:

mk/ha
ihmisravinnoksi käytettävät herneet 415
peltokasvien tukeen oikeuttavat kasvit lukuun ottamatta ihmisravinnoksi käytettävää hernettä ja kesantoa 125

Avomaan puutarhatuotteiden tuen enimmäismäärät ovat seuraavat:

Tuote mk/ha
omenat 1 970
marjat, alue A 1 950
marjat, alueet B ja C 1 350
vihannekset, alue A 3 450
vihannekset, alue B 3 000
vihannekset, alue C 2 600

Tuen maksaminen edellyttää, että edellä 1 momentissa tarkoitettujen kasvien viljelyala on yhteensä vähintään kolme hehtaaria tai, että avomaan puutarhatuotannon ala on yhteensä vähintään puoli hehtaaria. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.

Avomaan puutarhatuottajille tukea maksetaan siten, että tuen kokonaismäärä on juurestuotannolle enintään 10 miljoonaa markkaa, muulle avomaan vihannestuotannolle enintään 15 miljoonaa markkaa, marjantuotannolle enintään 8,5 miljoonaa markkaa ja omenantuotannolle enintään 0,8 miljoonaa markkaa.

Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tukimäärä ylittää edellä olevan enimmäismarkkamäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen suhteellisesta alentamisesta tuoteryhmittäin.

10 §
Nuorten viljelijöiden tuen määrä

Nuorille viljelijöille maksetaan alueilla A ja B viljelyssä olevalta peltoalalta 150 markkaa hehtaarilta. Tuen maksaminen edellyttää, että viljelyssä oleva peltoala on vähintään kolme hehtaaria.

11 §
Kasvihuonetuen määrä

Kasvihuonetuotannon tukea maksetaan tomaatin, kurkun, salaatin, tillin, persiljan, leikkokukkien, leikkovihreän, ryhmäkasvien ja sisätiloihin tarkoitettujen ruukuissa viljeltävien koristekasvien tuotantoalan sekä avomaankurkun, kiinankaalin ja paprikan tuotantoalan perusteella enintään seuraavasti:

Kasvihuoneet mk/m2
― viljelykausi 7 kk tai yli 72
― viljelykausi vähintään 2,  mutta alle 7 kk 36

Avomaankurkun, kiinankaalin, paprikan ja rapealehtisen keräsalaatin tuotantoalalta tuki maksetaan vain alle seitsemän kuukauden viljelykauden tukena.

Alle kahden kuukauden viljelykaudelta tuki maksetaan 9 §:n mukaisesti. Koristekasvien osalta tukea maksetaan maa- ja metsätalousministeriön asettaman tuottajakohtaisen kiintiön puitteissa. Kasvihuonetukea ei makseta ulos istutettaviksi tarkoitetuille koristepuiden ja -pensaiden, hedelmä- ja marjakasvien taimille eikä perennoille tai muulle taimituotannolle. Tukea ei makseta siltä osin kuin tuottajalle maksetaan kasvihuonetuotannon lopettamistukea.

Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.

Tuen maksaminen edellyttää, että kasvihuoneet ovat lämmitettyjä ja että niiden ala on vähintään 300 neliömetriä. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota on viljelty vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien kasvihuoneiden teknisistä edellytyksistä sekä tuen määräytymisajankohdista.

Tuen kokonaismäärä on vuonna 1997 enintään 243 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismarkkamäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen suhteellisesta alentamisesta.

Jos edellä tässä pykälässä tarkoitettu viljelykausi ei täyty kasvitaudin, tulipalon tai muun vastaavan viljelijästä riippumattoman syyn takia, voi tuen myöntävä viranomainen päättää, että tuki maksetaan hakijalle täysimääräisenä.

4 luku

Kotieläintuet

12 §
Eläinkohtaiset tuet

Eläinkohtaista tukea maksetaan tuottajan hallinnassa olevien eläinten perusteella. Maa- ja metsätalousministeriö päättää eläinten laskenta-ajankohdista. Jos eläinten määrä laskenta-ajankohtana poikkeaa merkittävästi vakiintuneesta määrästä, tuki voidaan maksaa vakiintuneen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Munivien kanojen osalta enintään neljän kuukauden munintatauko ei vähennä tukea.

Tukea maksetaan eläintä kohti enintään seuraavasti:

Alueet A ja B mk Alue C mk
emolehmät 540 450
emakot 1 380 1 132
broileriemot 52 42
kalkkunaemot ja muutsiipikarjaemot, ei kuitenkaan munivien kanojen emot 75 65
vuohet maidon tuotantoon 1 386 1 157

Emolehmille maksetaan tukea vain tuottajalle vahvistettua kiintiötä vastaavasta määrästä.

Munivaa kanaa kohti maksetaan vuodelta 1997 tukea enintään seuraavasti:

Alue mk
Ulkosaaristo, alueet A ja B 31,00
Ahvenanmaa, lukuun ottamatta ulkosaaristoa 30,00
Alueet A ja B, lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja ulkosaaristoa 26,00
Ulkosaaristo, alue C 26,00
Alue C, lukuun ottamatta ulkosaaristoa 21,00

Tukea maksetaan kuitenkin enintään 20000 kanasta tuen saajaa kohti.

Kananpoikien osalta tukea maksetaan tuottajan vuonna 1997 myymien tai omaan tuotantoon otettujen, Suomessa kasvatettujen eläinten perusteella alueilla A ja B 1,50 markkaa ja C-alueella 1,10 markkaa kananpojalta.

Emakkojen määrän perusteella tukea maksetaan enintään 190 miljoonaa markkaa ja munivien kanojen määrän perusteella enintään 98 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettavat tuen määrät ylittävät edellä olevat enimmäismäärät, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen alentamisesta.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä sekä eläintiheyden ja rehualan vaikutuksesta tuen suuruuteen.

Eläintä kohti maksettavaa tukea ei makseta, jos maksettava määrä on alle 500 markkaa.

13 §
Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet

Eläinyksikkötukea maksetaan tuottajan hallinnassa olevien eläinten perusteella. Laskenta-ajankohdista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Eläinyksiköt määritellään liitteessä 2. Jos eläinten määrä laskenta-ajankohtana poikkeaa merkittävästi vakiintuneesta määrästä, tuki voidaan maksaa vakiintuneen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Tukea maksetaan eläinyksiköltä seuraavasti:

Naudat ja uuhet mk
Alueiden A ja B saaristo 1 530
Lypsylehmät
Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää ja Pomarkku 360
Hartola ja Mäntyharju 270
Lihanaudat
Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää ja Pomarkku 297
Hartola, Juupajoki, Jämsä, Kiikoinen, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kullaa, Lavia, Längelmäki, Mouhijärvi, Mäntyharju, Noormarkku, Pori, Suodenniemi 90
Uuhet
kaikki edellä luetellut kunnat 585
Hevoset
koko maa 2 250

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä sekä eläintiheyden ja rehualan vaikutuksesta tuen suuruuteen. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee tarkemmin tukeen oikeuttavat eläimet. Hevosten osalta tukea ei makseta, jos hevosista kertyy vähemmän kuin yksi eläinyksikkö.

Emolehmille ja uuhille maksetaan tukea vain tuottajalle vahvistettua tilakohtaista kiintiötä vastaavasta määrästä. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 20 eläinyksiköstä tuen saajaa kohti.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tässä pykälässä tarkoitetun tuen alueellisista jakoperusteista.

Eläinyksikköä kohti maksettavaa tukea ei makseta, jos maksettava määrä on alle 500 markkaa.

14 §
Teurastuksen yhteydessä maksettavat tuet

Teurastetuista eläimistä maksetaan teurastuksen yhteydessä tukea teurastettua eläintä tai eläinmäärää kohden seuraavasti:

1) siat, sonnit ja hiehot, lampaat

Alueet A ja B Alue C
siat 215 200
sonnit 11―14 kk, hiehot 12 kk ja yli 1 558 1 354
sonnit väh. 15 kk 2 578 2 357
sonnit, väh. 15 kk, liharodut ja risteytykset 3 151 2 880
lampaat 314 278
Ahvenanmaa, ulkosaaristoalukuun ottamatta
siat 207
sonnit 11―14 kk, hiehot 12 kk ja yli 1 024
sonnit väh. 15 kk 1 787
sonnit, väh. 15 kk, liharodut ja risteytykset 2 184
lampaat 226
Muu A- ja B- alue Muu C-alue
siat 192 163
sonnit 11―14 kk, hiehot 12 kk ja yli 922 648
sonnit väh. 15 kk 1 609 1 279
sonnit, väh. 15 kk, liharodut ja risteytykset 1 966 1 564
lampaat 203 162

2) muut eläimet (koko maa)

Alueet A ja B Alue C
lehmät 124 46
broilerit (100 eläintä) 213 179
tarhatut fasaanit (100 eläintä) 175 147
tarhatut sorsat (100 eläintä) 175 147
viiriäiset (100 eläintä) 28 24
kalkkunat (10 eläintä) 118 98
ankat (10 eläintä) 44 37
hanhet (10 eläintä) 80 68

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että eläimen teuraspaino on vähintään maa- ja metsätalousministeriön määräämä vähimmäispaino. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavista eläimistä ja tuen alueellisista jakoperusteista.

5 luku

Puutarhatuotteiden varastointituki

15 §
Varastointituen määrä

Tukea maksetaan alueilla A ja B tuen saajan 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 1997 välisenä aikana hallitseman ja kotimaisten avomaanvihannesten ja omenoiden varastointiin käytettävän varastointitilan perusteella siten, että perusteena on loka-joulukuussa käytössä olevan varastotilavuuden keskiarvo. Tukea maksetaan satovuodelta 1997/98 enintään seuraavasti:

mk/m3
Koneellisesti jäähdytetyt varastot 108
Muut varastot 72

Tuen maksaminen edellyttää, että tuen hakija on itse tuottanut varastoidut tuotteet, että tuotteet täyttävät kasvisten ja omenoiden vähimmäislaatuvaatimukset ja että avomaan puutarhatuotannon viljelyala on yhteensä vähintään 0,5 hehtaaria.

Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.

Tuen kokonaismäärä on enintään 15 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismarkkamäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen suhteellisesta alentamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavan käytössä olevan varastotilan määritysperusteista. Varastointitukea ei makseta, jos sen määrä olisi alle 1 000 markkaa.

6 luku

Erityiset säännökset

16 §
Tukien alentaminen

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan alentaa, jos:

1) hakija on ilmoittanut hakemuksessa virheellisiä tai puutteellisia tietoja;

2) tuen saamiseksi jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta;

3) hakija ei ole pitänyt 12 ja 13 §:ssä tarkoitettujen tukien osalta asianmukaista kirjanpitoa eikä eläinten määrissä tapahtuneista muutoksista ole muutoinkaan saatavissa luotettavaa selvitystä, tai

4) hakija ei ole pitänyt 15 §:ssä tarkoitetun tuen osalta varastokirjanpitoa tai kyennyt antamaan selvitystä varastossa tapahtuneista muutoksista, taikka varastokirjanpidosta tai selvityksistä ei ole saatavissa luotettavaa kuvaa varastossa tapahtuneista muutoksista, tai

5) tukea koskeva hakemus on saapunut viranomaiselle myöhässä.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tuen alentamisesta.

17 §
Menettelymääräykset

Peltoalaan perustuvia, eläinkohtaisia ja eläinyksikköä kohti maksettavia tukia haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Puutarhatuotteiden varastointitukea ja kasvihuonetukea haetaan asianomaiselta maaseutuelinkeinopiiriltä ja Ahvenanmaan maakunnassa lääninhallitukselta.

Tuotantotukia ja teurastuksen yhteydessä maksettavia tukia haetaan tuotteen ostajan välityksellä tai erillisen hakemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriöltä tai sen määräämältä maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset hakuajoista, hakuajan jälkeen tapahtuvasta hakemusten täydentämisestä, hakemisessa noudatettavasta menettelystä sekä ennakkoon maksettavan tuen määrästä. Ostajan välityksellä haetun tuen maksamisessa, takaisinperinnässä ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992).

18 §
Yksityiskohtaiset tukiperusteet

Edellä tämän päätöksen 9 §:n 2 momentissa, 11 §:ssä ja 15 §:ssä tarkoitettu tuki ei voi ylittää sitä tulonmenetyksen määrää, joka saadaan vertaamalla vuoden 1997 toteutuneita myyntihintoja vuosien 1992 ja 1993 myyntihintojen keskiarvoon. Maa- ja metsätalousministeriö päättää yksityiskohtaisista tukiperusteista.

19 §
Komission päätösten huomioon ottaminen

Tukia maksettaessa on noudatettava komission 13 päivänä helmikuuta 1995 (95/33/EY), 26 päivänä heinäkuuta 1995 (95/330/EY), 28 päivänä marraskuuta 1995 (95/529/EY), 20 päivänä helmikuuta 1996 (96/188/EY) ja 30 päivänä heinäkuuta 1996 K(96) 2524 antamien päätösten tässä päätöksessä tarkoitettuja tukia koskevia määräyksiä. Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tarvittaessa tukiperusteita kyseisten päätösten edellyttämällä tavalla.

20 §
Tarkemmat määräykset

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tukien valvonnassa noudatettavasta menettelystä, tukiperusteiden seurannassa tarvittavasta kirjanpidosta sekä muusta tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

21 §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996

Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä

Vanhempi hallitussihteeri
Esko Laurila

Liite 1

I ALUEJAOT

Alue A

Kymen läänistä

Elimäki ja Kouvola

Turun ja Porin läänistä

Alastaro, Aura, Karinainen, Kemiö, Kiikala, Koski T1, Kuusjoki, Lieto, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Oripää lukuun ottamatta alueeseen B kuuluvaa osaa, Paimio, Perniö, Pertteli, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Somero, Tarvasjoki ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Piikkiö,Sauvo, Särkisalo ja Turku

Uudenmaan läänistä

Askola, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karjaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Liljendal, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Nurmijärvi, Pohja, Pornainen, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Inkoo, Pernaja ja Porvoo

Alue B

Ahvenanmaan maakunta

Turun ja Porin läänistä

Askainen, Eura, Eurajoki, Harjavalta, Houtskari, Huittinen, Iniö, Jämijärvi, Kankaanpää, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Kullaa, Kustavi, Köyliö, Laitila, Lappi T1, Lavia, Luvia, Merimasku, Mynämäki, Nakkila, Nauvo,Noormarkku, Nousiainen, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhäranta, Rauma, Rymättylä, Suodenniemi, Suomusjärvi, Säkylä, Taivassalo, Ulvila, Uusikaupunki, Vahto, Vammala, Vampula, Vehmaa, Velkua, Yläne ja Äetsä sekä Oripään kunnasta luonnonhaittakorvaukseen oikeutettu osa, Dragsfjärdin, Halikon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Paraisten, Piikkiön, Sauvon, Särkisalon ja Turun saaristo-osat

Hämeen läänistä

Asikkala, Forssa, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Hollola, Humppila, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ikaalinen, Janakkala, Jokioinen,Juupajoki, Kalvola, Kangasala, Koski Hl, Kuhmalahti, Kylmäkoski, Kärkölä, Lahti,Lammi, Lempäälä, Loppi, Luopioinen, Längelmäki, Mouhijärvi, Nastola, Nokia, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pälkäne, Renko, Riihimäki, Sahalahti, Tammela, Tampere, Toijala, Tuulos, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Ylöjärvi ja Ypäjä

Kymen läänistä

Anjalankoski, Hamina, Iitti, Imatra, Jaala,Joutseno, Kotka, Kuusankoski, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala, Vehkalahti, Virolahti ja Ylämaa

Mikkelin läänistä

Hartola, Heinola, Heinolan mlk, Mäntyharju ja Sysmä

Keski-Suomen läänistä

Jämsä ja Kuhmoinen

Uudenmaan läänistä

Artjärvi, Hanko, Hyvinkää, Karjalohja, Karkkila, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Orimattila, Sammatti ja Tammisaari sekä Inkoon, Pernajan ja Porvoon saaristo-osat

Alue C

Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Vaasan läänit

Keski-Suomen lääni

Koko lääni lukuun ottamatta Jämsää ja Kuhmoista

Mikkelin lääni

Koko lääni lukuun ottamatta Hartolaa, Heinolaa, Mäntyharjua sekä Sysmää

Hämeen läänistä

Kihniö, Kuorevesi, Kuru, Mänttä, Parkano, Ruovesi, Vilppula ja Virrat

Kymen läänistä

Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Uukuniemi

Turun ja Porin läänistä

Honkajoki, Karvia, Merikarvia ja Siikainen

II SAARISTOALUE

Ulkosaaristo

Ahvenanmaan maakunta

Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö sekä saaristo-osat seuraavista kunnista: Finström, Geta, Hammarland, Lemland ja Saltvik

Muu A- ja B-alue

Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Velkua sekä saaristo-osat seuraavista kunnista: Askainen, Dragsfjärd, Halikko, Inkoo, Kaarina, Kotka, Kustavi, Lemu, Merimasku, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Pyhtää, Rymättylä, Sauvo, Särkisalo, Taivassalo, Tammisaari, Turku, Uusikaupunki, Vehkalahti ja Vehmaa.

C-alue

Saaristo-osat seuraavista kunnista: Maalahti, Maksamaa, Mustasaari ja Oravainen

Sisäsaaristo

Muut saaristo-osat Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Vaasan, Oulun sekä Turun ja Porin lääneistä

III AHVENANMAA, ULKOSAARISTOA LUKUUN OTTAMATTA

Eckerö, Jomala, Lumparland, Mariehamn ja Sund sekä muut kuin ulkosaaristo-osat seuraavista kunnista Finström, Geta, Hammarland, Lemland ja Saltvik

Liite 2

ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET

Lypsylehmät 1
Emolehmät 1
Muut naudat, yli 2 vuotta 1
Muut naudat, 6 kk―2 vuotta 0,6
Uuhet, vuohet 0,15
Hevoset, yli 6 kk
― siitostamma (mukaan lukien ponitammat) 1
― suomenhevonen 0,85
― 1―3-vuotiaat muut hevoset ja ponit 0,60

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.