1112/1995

Poliisimiehet kuuluvat päällystöön, alipäällystöön tai miehistöön.

Poliisimiehiä ovat:

Poliisin ylijohtoon kuuluvat poliisiylijohtaja ja poliisijohtaja ovat kaikkien poliisin henkilöstöön kuuluvien esimiehiä.

Poliisin ylijohtoon kuuluvalla poliisiylitarkastajalla on oikeus yksittäistapauksessa antaa poliisin toimintaa koskevia käskyjä ja ohjeita.

Poliisin ylijohtoon kuuluvalla ylikomisariolla on oikeus vastuualueellaan antaa paikallispoliisin toimintaa yksittäistapauksessa koskevia ohjeita.

Poliisin lääninjohtoon kuuluvat lääninpoliisineuvos ja poliisitarkastaja ovat läänin paikallispoliisin ja poliisin lääninjohdon alaiseksi määrättyjen poliisin yksikköjen henkilöstön esimiehiä.

Poliisin lääninjohtoon kuuluvalla lääninylikomisariolla ja lääninkomisariolla on oikeus antaa poliisin lääninjohdon alaiselle paikallispoliisin henkilöstölle poliisitoimintaa yksittäistapauksessa koskevia käskyjä ja ohjeita.

Paikallispoliisiin kuuluvan poliisiyksikön esimies on poliisimestari tai nimismies, jollei johtosuhteista muuta säädetä tai määrätä.

Poliisin toiminnallisista johtosuhteista voidaan määrätä lisäksi sisäasiainministeriön poliisiosaston, lääninhallituksen poliisiyksikön, poliisin yhteistoiminta-alueen, paikallispoliisin poliisiyksikön sekä valtakunnallisen poliisiyksikön ohjesäännössä tai työjärjestyksessä.

Erityisen syyn vaatiessa voi poliisin ylijohto koko maan osalta, poliisin lääninjohto alueelleen sijoitetun poliisin henkilöstön osalta sekä poliisimestari tai nimismies alaisensa paikallispoliisin yksikön henkilöstön osalta määrätä tilapäisistä poliisin henkilöstön johtosuhteista tilanteen edellyttämällä tavalla.

Poliisin ylijohdossa, poliisin lääninjohdossa tai paikallispoliisissa johtovalmiuteen määrätty päällystöön kuuluva poliisimies on toimialueellaan kaikkien poliisin henkilöstöön kuuluvien esimies kunnes johtosuhteista toisin määrätään.

Poliisin valtakunnallisessa yksikössä johtovalmiuteen määrätty päällystöön kuuluva poliisimies on 1 momentissa tarkoitetun poliisimiehen alaisuudessa asianomaisen yksikön henkilöstön esimies kunnes johtosuhteista toisin määrätään.

Poliisitoiminnallisen tilanteen siirtyessä henkilön takaa-ajon vuoksi tai muusta syystä poliisipiiristä toiseen poliisin toimenpiteitä johtaa se poliisiyksikkö, joka ensin on ryhtynyt toimintaan, kunnes johtosuhteista toisin määrätään.

Poliisimiehen on noudatettava niitä käskyjä, määräyksiä ja ohjeita, joita hänen esimiehensä toimivaltansa rajoissa antaa.

Poliisimiehen on viipymättä ilmoitettava esimiehelleen havaitsemansa tai tietoonsa tulleet poliisitoiminnan kannalta tärkeät asiat.

Poliisitoiminnallisen erityistilanteen varalta poliisimiehen tulee huolehtia siitä, että hänen yhteystietonsa ovat poliisiyksikön tiedossa.

Poliisimiehen on viipymättä ilmoittauduttava palvelukseen vakavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan teon tai tapahtuman sitä välttämättä vaatiessa.

Poliisimies on velvollinen määräyksestä saapumaan palvelukseen myös vuosilomalla ollessaan, milloin se yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi on välttämätöntä. Edellä tarkoitetun määräyksen voi antaa poliisin ylijohto kaikkien poliisimiesten, poliisin lääninjohto alaistensa poliisimiesten sekä valtakunnallisen yksikön päällikkö ja paikallispoliisiin kuuluvan poliisiyksikön päällikkö oman yksikkönsä poliisimiesten osalta.

Poliisimies on muulloin kuin virkavapaana tai vuosilomalla ollessaan velvollinen määräyksestä olemaan tilapäisesti hälytysvalmiudessa ja saapumaan palvelukseen, milloin se poliisin toimintaan liittyvästä erityisestä syystä on tarpeen. Edellä tarkoitetun määräyksen voi antaa poliisin ylijohto kaikkien poliisimiesten, poliisin lääninjohto alaistensa poliisimiesten sekä valtakunnallisen yksikön päällikkö ja paikallispoliisiin kuuluvan poliisiyksikön päällikkö oman yksikkönsä poliisimiesten osalta.

Poliisimies ei saa toimia muun syytetyn kuin lähiomaisensa avustajana tai asiamiehenä.

Jos syytetyn henkilökohtainen läsnäolo tuomioistuimessa ei ole välttämätöntä, poliisimiehellä on kuitenkin lupa syytteen oikeaksi myöntämistä varten esiintyä syytetyn asiamiehenä. Tästä tehtävästä poliisimies ei saa ottaa palkkiota.

Poliisimieheltä ja poliisikokelaalta vaadittavasta kirjallisesta vakuutuksesta säädetään virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarin valasta ja tuomarin vakuutuksesta annetussa asetuksessa (1183/87).

Poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei poliisin arvo siitä kärsi.

Poliisimiehen tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa.

Milloin on perusteltua syytä olettaa henkilön kadonneen tai joutuneen onnettomuuden uhriksi, poliisin on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin henkilön löytämiseksi. Sen lisäksi poliisin on sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muusta erityisestä syystä toimitettava katoamisen selvittämiseksi tarpeellisessa laajuudessa poliisitutkinta.

Jos on ilmeistä, että valtion on korvattava eläimen muulle kuin viljelykselle tai metsälle aiheuttama vahinko, poliisin on korvausvelvollisen tai vahingon kärsineen pyynnöstä suoritettava poliisitutkinta korvauksen perusteen ja määrän selvittämiseksi.

Poliisilain (493/95) 49 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa suoritettavassa poliisitutkinnassa on selvitettävä muun ohella ne olosuhteet, joissa pakkotoimenpiteitä on käytetty, johto- ja vastuusuhteet toimenpiteen aikana, vahingon määrä sekä vahingon kärsineen oman toiminnan tai laiminlyönnin vaikutus vahingon syntymiseen.

Poliisiyksikön päällikön on viipymättä ilmoitettava suojelupoliisille sen toimenpiteitä ilmeisesti vaativista asioista ja tapahtumista.

Suojelupoliisin tulee heti ilmoittaa poliisin ylijohdolle, asianomaiselle poliisin lääninjohdolle ja paikallispoliisin johdolle hankkeista, jotka voivat vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Suojelupoliisin tulee ilmoittaa sisäasiainministeriölle poliisin hallinnosta annetun lain (110/92) 10 §:ssä tarkoitetuista rikoksista, hankkeista ja niihin syyllisiksi epäillyistä henkilöistä.

Poliisimiehellä on sisäasiainministeriön vahvistama virkamerkki, joka on pidettävä virkatehtävää suoritettaessa mukana. Virkamerkki on tarvittaessa tai vaadittaessa esitettävä, kun se virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista.

Muulle poliisin palveluksessa olevalle voidaan antaa sisäasiainministeriön vahvistama henkilökortti.

Poliisilain 8 §:n mukaiset erityiset poliisivaltuudet saaneelle on annettava henkilökortti, jossa on mainittava henkilötietojen ohella toimialue, voimassaoloaika ja valtuuksien laajuus. Henkilökortti on poliisitehtäviä suoritettaessa pidettävä mukana ja tarvittaessa tai vaadittaessa esitettävä, kun se tehtävää vaarantamatta on mahdollista.

Valtio varustaa poliisimiehen tehtävien edellyttämillä voimankäyttö- ja suojavälineillä. Käytettäessä henkilöön kohdistuvia voimakeinoja poliisilain 27 §:n 1 momentin mukaisesti ei saa käyttää muita voimankäyttövälineitä kuin sellaisia, joiden käyttöön poliisimies on saanut koulutuksen.

Jollei toisin ole määrätty, 1 §:ssä mainitulla poliisimiehellä sekä poliisikokelaalla, ylivartijavahtimestarilla ja vartijavahtimestarilla on oltava virkapuku, jonka mallin vahvistaa sisäasiainministeriö.

Virkapukua on käytettävä virkatehtävää suorittaessa, jollei tehtävän laatu tai muut syyt toisin edellytä.

Muukin kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voidaan erityisestä syystä oikeuttaa käyttämään virkapukua.

Poliisilain 47 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun palkkion ja korvauksen suorittamisesta päättää se paikallispoliisin yksikkö, jonkaalueella työ tai toimenpide taikka pääosa siitä on suoritettu. Korvausta on haettava kirjallisesti, mikäli mahdollista, kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin työ tai avustaminen suoritettiin, tarvikkeita tai välineitä käytettiin taikka korvaukseen oikeutettu sai tiedon vahingon tapahtumisesta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Poliisilain 33 §:n 3 momentissa tarkoitettuun pöytäkirjaan on merkittävä

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1928 annetun asetuksen, joka sisältää maaseudun yleisen järjestyssäännön (219/28) 38 §.