576/1995

Kasvatustieteellisen alan tutkintoja ja opettajankoulutuksen opintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Lapin yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Kasvatustieteellisen alan tutkintoja ovat:

Tutkintonimikkeet ovat kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, kasvatustieteen maisterin tutkinto, kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto ja kasvatustieteen tohtorin tutkinto.

Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 160 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa viidessä lukuvuodessa.

Kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien opinnot muodostuvat:

Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito merkitään tutkintotodistukseen.

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on:

Opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

Tutkintoon sisältyvät ainakin pääaineen aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintyö, sekä kieli- ja viestintäopinnot.

Tutkintoa varten opiskelijan on osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja kandidaatintyölle asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai kandidaatin tutkinnon taikka niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on:

Opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

Tutkintoon sisältyvät ainakin pääaineen syventävät opinnot, pro gradu -tutkielma sekä kieli- ja viestintäopinnot.

Tutkintoa varten opiskelijan on osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja tutkielmalle asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

Kasvatustieteellisen alan opettajankoulutuksen erityisinä tavoitteina ovat valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana.

Lastentarhanopettajien koulutuksen erityisinä tavoitteina ovat teoreettiset ja käytännölliset valmiudet toimintaan kasvattajana, ohjaajana ja opettajana lasten päivähoidon ja esiopetuksen tehtävissä.

Lastentarhanopettajien koulutukseen kuuluu 2 luvun mukaisessa kandidaatin tutkinnossa pääaineena kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus, tai muu soveltuva kasvatustieteellinen oppiaine sekä lisäksi 35 opintoviikon laajuiset, varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.

Luokanopettajien koulutukseen kuuluu 3 luvun mukaisessa maisterin tutkinnossa pääaineena kasvatustieteellinen oppiaine ja pääaineeseen sisältyvinä tai erikseen suoritettavina opettajan pedagogiset opinnot sekä 35 opintoviikon laajuiset, peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot.

Kasvatustieteellisen alan aineenopettajien koulutukseen kuuluu 3 luvun mukaisessa maisterin tutkinnossa yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot.

Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat yhdessä aineessa syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja mahdollisessa toisessa aineessa aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa.

Erityisopettajien koulutukseen kuuluu 3 luvun mukaisessa maisterin tutkinnossa pääaineena erityispedagogiikka ja pääaineeseen sisältyvinä tai erikseen suoritettavina opettajan pedagogiset opinnot sekä erityisopettajan opinnot.

Erityisopettajan opintoja ovat 35 opintoviikon tai erityisestä syystä 50 opintoviikon laajuiset, erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Opinnot voivat suuntautua erityisopetuksen jollekin osa-alueelle.

Erityisopettajan opinnot voidaan suorittaa myös erillisinä soveltuvan tutkinnon tai koulutuksen jälkeen.

Opinto-ohjaajien koulutukseen kuuluu 3 luvun mukaisessa maisterin tutkinnossa pääaineena kasvatustieteellinen oppiaine ja pääaineeseen sisältyvinä tai erikseen suoritettavina opettajan pedagogiset opinnot sekä opinto-ohjaajan opinnot.

Opinto-ohjaajan opintoja ovat 35 opintoviikon laajuiset, oppilaanohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.

Opinto-ohjaajan opinnot voidaan suorittaa myös erillisinä soveltuvan tutkinnon tai koulutuksen jälkeen.

Opettajan pedagogiset opinnot ovat kasvatustieteellisiä aineopintoja, jotka painottuvat didaktisesti ja sisältävät harjoittelua. Opinnot voivat suuntautua erityisesti peruskoulun tai lukion ja ammatillisten oppilaitosten taikka aikuiskoulutuksen tehtäviin.

Opintojen laajuus on 35 opintoviikkoa. Ne voivat kuulua 12―15 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen tai myös muun koulutusalan ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.

Opettajan pedagogiset opinnot voidaan suorittaa myös erillisinä soveltuvan tutkinnon jälkeen.

Yliopiston järjestämien opettajan pedagogisten opintojen suuntautuminen ammatillisten oppilaitosten tehtäviin 16 §:n 1 momentin mukaan koskee ensisijaisesti toimintaa yleissivistävien aineiden opettajana.

Ammatillisten oppilaitosten ruotsinkielisen opettajankoulutuksen järjestämisestä Åbo Akademissa säädetään erikseen.

Muusta ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutuksesta säädetään erikseen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen koulutus. Erityisestä syystä jatkokoulutus voidaan aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet kasvatustieteelliseen jatkokoulutukseen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.

Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Opiskelija saa tutkintoa tai opintoja suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla saman tasoisilla opinnoilla.

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun aikana.

Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Yliopisto voi antaa hakemuksesta opettajan viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvaa opintosuoritusta vastaavan todistuksen henkilölle, joka on muulla tavalla kuin kelpoisuusvaatimusten edellyttämillä opinnoilla hankkinut säädettyä opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja.

Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

Tämän asetuksen liitteenä on luettelo kasvatustieteellisen alan oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät, sekä kasvatustieteellisen alan opettajankoulutuksen vastuun jaosta yliopistojen välillä.

Kun syventävät opinnot muodostavat monitieteisen, oppiaineeseen verrattavan kokonaisuuden, ainakin yhden kokonaisuuden piiriin kuuluvista oppiaineista tulee sisältyä 1 momentissa tarkoitettuun luetteloon.

Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöistä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista 29 päivänä kesäkuuta 1978 annettu asetus (530/78) ja kasvatustieteellisen perustutkinnon ja erillisten erityisopettajan opintojen järjestämisestä Helsingin yliopistossa 29 päivänä kesäkuuta 1979 annettu asetus (603/79) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä lastentarhanopettajan tutkinnon väliaikaisesta järjestämisestä eräissä yliopistoissa 29 päivänä kesäkuuta 1984 annettu asetus (512/84).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen tultua voimaan yliopistoissa on edelleen kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen sekä kasvatustieteellisen perustutkinnon ja erillisten erityisopettajan opintojen järjestämisestä Helsingin yliopistossa annetun asetuksen mukaiset koulutusohjelmat 31 päivään heinäkuuta 2000 asti.

Tämän asetuksen tullessa voimaan kasvatustieteellistä tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 2000 mennessä. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa lastentarhanopettajan tutkintoon johtavat opintonsa lastentarhanopettajaopistossa aloittanut voi suorittaa lastentarhanopettajan tutkinnon yliopistossa lastentarhanopettajaopistoista annetun asetuksen (365/77) mukaan ja mainitut opintonsa yliopistossa aloittanut lastentarhanopettajan tutkinnon väliaikaisesta järjestämisestä eräissä yliopistoissa annetun asetuksen mukaan. Tällainen opiskelija voi siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen 2 luvun ja 11 §:n mukaisesti. Lastentarhanopettajan tutkintoon johtavat opintonsa yliopistossa aloittanut opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opiskeluaan tämän asetuksen 2 luvun ja 11 §:n mukaisesti, jollei hän ole suorittanut lastentarhanopettajan tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 1998 mennessä. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija voi lukea hyväkseen kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen, lastentarhanopettajaopistoista annetun asetuksen ja lastentarhanopettajan tutkinnon väliaikaisesta järjestämisestä eräissä yliopistoissa annetun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 tai 2 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan lastentarhanopettajan, kasvatustieteiden kandidaatin, kasvatustieteiden lisensiaatin tai kasvatustieteiden tohtorin tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin lastentarhanopettajaopistoista annetun asetuksen, lastentarhanopettajan tutkinnon väliaikaisesta järjestämisestä eräissä yliopistoissa annetun asetuksen tai kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen säännöksiä.