243/1995

Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1995

Asetus kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään julkisista hankinnoista 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1505/92) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

Soveltamisala
1  §

Sen lisäksi mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/92) säädetään, tätä asetusta sovelletaan lain 2 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön sellaiseen tavara- tai palveluhankintaan, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 200 000 ecua (kynnysarvo), sekä rakennusurakan teettämiseen, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 5 000 000 ecua tämän asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta julkaistaessa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitä on pidettävä ecun markkamääräisenä arvona. Ilmoitus julkaistaan virallisessa lehdessä ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2 §

Jos sopimuksella on tarkoitus ostaa sekä tavaroita että palveluja, sopimukseen sovelletaan palveluhankinnoista annettuja säännöksiä, jos hankittavien palvelujen arvo ylittää hankittavien tavaroiden arvon. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia palveluhankintoja, jotka tehdään toiselta hankintayksiköltä sille lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä annetun yksinoikeuden perusteella.

3  §

Hankittaessa yksinomaan liitteessä B lueteltuja palveluja tai hankittaessa niitä yhdessä liitteessä A lueteltujen palvelujen kanssa siten, että liitteessä B lueteltujen palvelujen arvo ylittää liitteen A mukaisten palvelujen arvon, sovelletaan tätä asetusta vain jälki-ilmoitusta ja teknisiä erittelyjä koskevien säännösten osalta.

Julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön tekemään julkista rakennusurakkaa koskevaan sopimukseen sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä kuitenkin vain silloin, kun mainitun lain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut yksiköt rahoittavat enemmän kuin puolet hankinnan arvosta. Tällaisia sopimuksia ovat ainoastaan liitteen C mukaiset, NACE-ammattialaluokituksen 50 luokan ryhmään 502 kuuluvat sopimukset sekä sairaaloiden, urheilu-, virkistys- ja vapaa-aikalaitosten sekä koulu-, korkeakoulu- ja hallintorakennusten rakentamista koskevat sopimukset sekä näihin liittyvät palveluhankintasopimukset.

Mikäli julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu hankintayksikkö myöntää muulle kuin hankintayksikkönä toimivalle yksikölle erityis- tai yksinoikeuden julkisen palvelutoiminnan harjoittamiseen, on samalla määrättävä, että yksikön on tavarahankinnoissaan sovellettava syrjimättömiä ehtoja ja valintaperusteita.

Julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa (SopS 84/80) tarkoitettujen hankintayksiköiden (GATT-yksikkö) osalta kynnysarvo on sopimuksen mukainen kulloinkin voimassa oleva arvo.

4 §

Tämä asetus ei koske hankintoja, joihin sovelletaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden kynnysarvon ylittävistä hankinnoista annettua asetusta (567/94) eikä hankintoja, joihin sovelletaan asetusta hankinnoista, joihin ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista (342/94).

Puolustusministeriö päättää puolustushallinnon osalta ja sisäasiainministeriö rajavartiolaitoksen osalta, mitä on pidettävä julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoittuna hankintana.

Määritelmiä
5 §

Mitä julkisista hankinnoista annetun lain 4 §:ssä säädetään, koskee myös tätä asetusta. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tavarahankintasopimuksella kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja joka koskee tavaran ostoa, vuokraamista, leasingvuokraamista, tai osamaksulla hankkimista osto-optioin tai ilman niitä; sopimus voi lisäksi koskea kokoamis- tai asennustyötä;

2) puitesopimuksella kirjallista sopimusta, joka tehdään yhden tai useamman tavaran tai palvelun toimittajan tai rakennusurakoitsijan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista hinnoista, määristä tai muista ehdoista;

3) palveluhankintasopimuksella kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja joka koskee palvelun ostoa, ei kuitenkaan:

a) kiinteän omaisuuden, rakennusten tai niihin liittyvien oikeuksien hankintaa tai vuokrausta koskevaa sopimusta riippumatta sen rahoitusmuodosta tai maksutavasta; tätä asetusta sovelletaan kuitenkin missä tahansa muodossa tehtyjä rahoituspalveluja koskevaan sopimukseen, joka tehdään tällaiseen hankinta- tai vuokraussopimukseen liittyen;

b) televisio- ja radiotoiminnan harjoittajan ohjelmamateriaalin hankkimista, kehittämistä, tuotantoa tai yhteistuotantoa koskevaa sopimusta tai lähetysaikaa koskevaa sopimusta;

c) puhelin-, teleksi-, radiopuhelin-, henkilöhaku- tai satelliittipalveluja koskevaa sopimusta;

d) välimiesmenettelyä tai sovittelupalveluja koskevaa sopimusta;

e) arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeelle laskemiseen, hankintaan, myyntiin tai siirtoon liittyvää rahoituspalvelua tai Suomen Pankin palveluja koskevaa sopimusta;

f) työsopimusta; eikä

g) muuta tutkimusta ja tuotekehitystä koskevaa sopimusta kuin sellaista, josta koituu hyötyä yksinomaan hankintayksikölle tämän liiketoiminnassa ja jonka kustannukset hankintayksikkö maksaa;

4) julkisia rakennusurakoita koskevalla sopimuksella kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja jossa urakoitsija sitoutuu rakentamaan tai sekä rakentamaan että suunnittelemaan tai muulla tavalla toteuttamaan sovitun rakennustyön, joka voi koskea liitteessä C mainitun toimialan työtä tai kokonaista rakennushanketta; rakennusurakalla tarkoitetaan sellaista talonrakennus- tai muuta rakennus- tai purkutyötä, joka muodostaa taloudellisen tai teknisen kokonaisuuden sekä julkisella käyttöoikeusurakalla muuten samanlaista sopimusta kuin edellä, paitsi että toteutettavan rakennustyön korvauksena on joko yksinomaan rakennuskohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja urakkahinta yhdessä;

5) avoimella menettelyllä hankintamenettelyä, jossa kaikki halukkaat julkisista hankinnoista annetun lain 4 §:n 4 kohdassa mainitut toimittajat voivat tehdä tarjouksia,

6) rajoitetulla menettelyllä hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö pyytää tarjouksen ilmoittautuneiden joukosta valitsemiltaan ehdokkailta;

7) neuvottelumenettelyllä hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö ottaa yhteyttä valitsemiinsa toimittajiin ja neuvottelee yhden tai useamman kanssa sopimuksen ehdoista; sekä

8) suunnittelukilpailulla menettelyä, jossa hankintayksikkö voi hankkia seutusuunnittelua, kaupunkisuunnittelua tai arkkitehtuuria, maanrakennusta tai tietojen käsittelyä koskevan suunnitelman tai mallin, jonka tuomaristo valitsee kilpailun perusteella; kilpailussa voidaan jakaa palkintoja.

9) sidosyrityksellä kirjanpitolain (655/73, muut. 1572/92) 22 a §:n 1 momentissa ja 22 c §:n 5 momentissa tarkoitettua konserniyritystä tai osakkuusyritystä.

Kynnysarvon laskeminen
6 §

Tavara- tai palveluhankintasopimuksen arvoa laskettaessa perusteena on sopimuksen kokonaisarvo tai toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus. Rakennusurakoissa kynnysarvo on rakennustyön arvonlisäveroton kustannusarvio. Rakennusurakan kynnysarvoon lasketaan myös niiden tavaratoimitusten arvo, jotka hankintayksikkö luovuttaa toimittajalle urakan toteuttamiseksi.

Seuraavien palveluhankintasopimusten ennakoitua arvoa laskettaessa on soveltuvin osin otettava huomioon:

1) vakuutuspalvelujen osalta maksettavat vakuutusmaksut;

2) pankki- ja muiden rahoituspalvelujen osalta maksettavat maksut, palkkiot, korko ja muut korvaukset; sekä

3) suunnittelua sisältävien sopimusten osalta maksettavat maksut tai palkkiot.

Sopimuksen kokonaisarvon määrittämisessä on otettava huomioon optio- ja pidennysehdot.

7 §

Vuokraamista, leasingvuokraamista tai osamaksulla hankkimista koskevan tavarahankintasopimuksen kynnysarvon laskentaperusteena on käytettävä määräaikaisen, enintään 12 kuukauden pituisen sopimuksen arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa. Tätä pitemmän sopimuksen osalta arvo lasketaan sopimuksen kokonaiskustannusten perusteella, sopimuksen ennakoitu jäännösarvo mukaan lukien. Toistaiseksi voimassaolevan tai voimassaoloajaltaan epävarman sopimuksen arvo on sopimuksen kuukausikustannus kerrottuna luvulla 48.

Jos palveluhankintasopimuksesta ei käy ilmi kokonaishintaa, sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on määräaikaisen, enintään 48 kuukauden pituisen sopimuksen osalta käytettävä arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa ja tätä pitemmän tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen osalta sopimuksen kuukausikustannusta kerrottuna luvulla 48.

Määräajoin uudistettavan tai säännöllisesti toistuvia tavaratoimituksia tai palveluja koskevan sopimuksen arvon laskentaperusteena käytetään joko viimeksi kuluneen tilikauden tai 12 kuukauden aikana tehtyjen samanlaisten sopimusten kokonaisarvoa alkuperäistä sopimusta seuraavien 12 kuukauden arvioidut määrään tai arvoon vaikuttavat muutokset mukaan luettuina tai niiden sopimusten ennakoitua yhteisarvoa, jotka tehdään ensimmäisen sopimuksen toimituspäivää seuraavien 12 kuukauden aikana taikka koko sopimuskauden aikana, jos sopimuskausi on tätä pidempi.

8 §

Jos tavara- tai palveluhankintasopimus on jaettu useisiin pienempiin osiin, joista jokaisesta tehdään eri sopimus, kunkin erän arvo on otettava huomioon kokonaisarvoa laskettaessa.

Palveluhankintasopimuksen osalta tätä asetusta sovelletaan kaikkiin eriin, jos erien yhteenlaskettu arvo on vähintään kynnysarvo; ei kuitenkaan niihin eriin, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 80 000 ecua edellyttäen, että näiden erien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien erien kokonaisarvosta.

Jos rakennustyö on tarjouspyyntöjä varten jaettu eri urakoihin, kunkin urakan kustannusarvio otetaan huomioon kynnysarvoa laskettaessa. Jos osaurakoiden yhteinen arvo on vähintään kynnysarvo, asetusta sovelletaan kuhunkin osaurakkaan.

Hankintayksikkö voi kuitenkin poiketa edellä säädetystä niiden osaurakoiden kohdalla, joiden kustannusarvio ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 1 000 000 ecua edellyttäen, että näiden osaurakoiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia rakennustyön kokonaisarvosta.

9 §

Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin taikka palveluhankintaa liittää rakennusurakkaan kynnysarvoista annettujen säännösten soveltamisen välttämiseksi.

2 luku

Hankinnan tekeminen

Hankintamenettelyn valinta
10  §

Hankinnassa on käytettävä avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain 12―14 §:ssä säädetyillä edellytyksillä.

Hankintayksikkö voi rajoitetun menettelyn yhteydessä ennalta rajata niiden ehdokkaiden lukumäärän, joille tarjouspyyntö lähetetään. Lukumäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajia on kutsuttava hankinnan laatuun ja kokoon nähden riittävä määrä todellisen kilpailun varmistamiseksi. Tarjouskilpailuun on kutsuttava vähintään viisi ehdokasta.

11 §

Jos avoimella menettelyllä ei ole saatu riittävästi tarjouksia taikka rajoitettuun tai neuvottelumenettelyyn ilmoittautuneita ei ole riittävästi, voidaan tarjouspyyntö avoimessa menettelyssä tai kehotus osallistumishakemuksen jättämiseksi lähettää myös hankintayksikön valitsemille toimittajille. Ilmoitusten julkaisemista koskevia ja 23 §:ssä mainittuja menettelysäännöksiä on kuitenkin noudatettava.

Neuvottelumenettely, josta julkaistaan ilmoitus
12 §

Hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn, jos avoimella tai rajoitetulla menettelyllä on saatu tarjouksia, jotka muodollisesti täyttävät tarjousmenettelyn ehdot, mutta eivät sisällöllisesti vastaa niitä tai tarjoukset eivät muutoin ole hyväksyttäviä. Jos aiemman ilmoituksen sopimusehtoja ei muuteta olennaisesti, ei neuvottelumenettelyyn siirtymisestä tarvitse julkaista uutta hankintailmoitusta.

Neuvottelumenettelyyn siirtymisestä ei myöskään tarvitse julkaista 23 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus, jos neuvottelumenettelyyn otetaan mukaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät 6 luvussa säädetyt vaatimukset ja jotka ovat edeltävässä avoimessa tai rajoitetussa menettelysssä tehneet tarjouksen tarjousmenettelyn ehtojen mukaisesti.

13 §

Neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan ilmoitus, voidaan käyttää palveluhankinnoissa myös silloin, jos hankittavan palvelun luonne tai asiaan liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti salli etukäteistä kokonaishinnoittelua tai jos hankittava palvelu on luonteeltaan henkinen palvelu (osaamispalvelu), taikka vakuutus-, pankki- ja sijoituspalvelujen osalta, kun sopimuserittelyjä ei voida laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen. Vastaavaa menettelyä voidaan käyttää rakennusurakoissa, jos rakennustyö tehdään vain tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä taloudellisen hyödyn saamiseksi tai tutkimus- ja kehittämiskulujen korvaamiseksi, sekä poikkeustapauksissa silloin, kun rakennustyön laadun vuoksi ei voida tehdä täsmällistä ennakkohinnoittelua.

Hankintayksikön on 12 §:n 1 momentin ja tämän pykälän 1 momentin mukaisen neuvottelumenettelyn yhteydessä neuvoteltava vähintään kolmen ehdokkaan kanssa, jos sopivia ehdokkaita on riittävästi.

Suora neuvottelumenettely
14 §

Hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn julkaisematta 23 §:ssä tarkoitettua hankintailmoitusta, jos:

1) avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai on saatu tarjouspyyntöä vastaamattomia tarjouksia eikä alkuperäisiä sopimusehtoja olennaisesti muuteta;

2) teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojelemiseen liittyvistä syistä ainoastaan tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan;

3) tavara valmistetaan tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten eikä valmistus tapahdu teollisesti tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi;

4) hankintayksiköstä riippumattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi 25―29 §:ssä mainituille menettelyille asetettuja määräaikoja ei voida noudattaa;

5) alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä hankinta on lisätilaus tai lisäurakka, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen tai laitteiston osittainen korvaaminen taikka joka on osoittautunut ennalta arvaamattomien syiden vuoksi tarpeelliseksi hankkeen toteuttamiselle; edellytyksenä on tällöin, että hankintaa ei teknisistä tai taloudellisista syistä voida erottaa alkuperäisestä hankinnasta ilman hankintayksikölle aiheutuvia suuria vaikeuksia tai että toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen materiaalin hankkimiseen tai aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia tuotteiden käytössä tai kunnossapidossa. Lisäurakoiden tai -palvelujen kokonaisarvo saa kuitenkin olla enintään 50 prosenttia alkuperäisen hankinnan arvosta; tavaroita koskeva lisähankinta on tehtävä kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen hankinnan tekemisestä; tai

6) kysymyksessä on uusi palveluhankinta tai uusi rakennustyö, joka kuitenkin vastaa aiemmin tehtyä hankintaa tai on aikaisemman urakan toisinto ja joka tehdään samalta toimittajalta edellyttäen, että aiempi hankinta on tehty avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen; aiempaa hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa on mainittava neuvottelumenettelyn mahdollisesta myöhemmästä käytöstä; hankintayksikön on otettava huomioon lisäpalvelujen tai uusien rakennustöiden ennakoitu arvo laskiessaan 6―8 §:n mukaista hankinnan kokonaisarvoa; tätä menettelyä voidaan käyttää ainoastaan kolmen vuoden ajan alkuperäisen hankinnan tekemisestä.

Käyttöoikeusurakka ja siihen liittyvät aliurakat
15 §

Vähintään kynnysarvon suuruinen käyttöoikeusurakka toteutetaan avointa, rajoitettua tai neuvottelumenettelyä käyttäen. Jos käyttöoikeusurakan saaja on hankintayksikkö, hankintailmoitus on julkaistava myös kynnysarvon ylittävistä aliurakoina teetettävistä töistä.

Hankintayksikkö voi velvoittaa käyttöoikeusurakan saajan antamaan aliurakoitsijoille rakennustöitä vähintään 30 prosentin arvosta käyttöoikeusurakan kokonaisarvosta tai se voi pyytää ehdokkaita määrittelemään sen rakennustyön kokonaisarvon, jonka he aikovat antaa aliurakoina suoritettavaksi. Vähimmäisprosentti on mainittava käyttöoikeusurakkaa koskevassa sopimuksessa. Tarjouksessa on pyydettäessä yksilöitävä aliurakkana toteutettavat rakennustyöt.

Ennakko- ja jälki-ilmoitusvelvollisuutta ei ole muulla käyttöoikeusurakan saajalla kuin hankintayksiköllä.

16 §

Ryhmittymänä toimivia yrityksiä tai niiden sidosyrityksiä ei pidetä aliurakoitsijoina.

Muun käyttöoikeusurakan saajan kuin hankintayksikön on tehtävä käyttöoikeusurakkaan liittyvistä, kynnysarvon ylittävistä aliurakoista 23 §:ssä tarkoitettu ilmoitus kaikissa muissa tapauksissa paitsi suorassa neuvottelumenettelyssä.

Asuntoalueen suunnittelu ja rakentaminen
17 §

Urakkasopimuksen kohteen ollessa sellaisen asuntoalueen suunnittelu ja rakentaminen, jossa rakennusurakan laajuuden, monimuotoisuuden ja arvioidun toteuttamisajan vuoksi suunnittelun on alusta alkaen perustuttava kiinteään yhteistyöhön ryhmässä, voidaan noudattaa erityistä tarjousmenettelyä, jolla pyritään valitsemaan ryhmään parhaiten soveltuva rakennusurakoitsija. Tällaisen ryhmän muodostavat sopimuksesta päättävien hankintayksiköiden edustajat, asiantuntijat ja rakennustyöstä vastaava urakoitsija.

Tarjouspyyntöön on sisällytettävä mahdollisimman tarkka selostus tehtävästä rakennustyöstä, jotta ehdokkaat voivat saada hankkeesta oikean käsityksen. Tarjouspyyntöilmoituksessa on mainittava myös ne edellytykset, jotka ehdokkaiden on täytettävä 6 luvun mukaisesti.

Käytettäessä tässä pykälässä tarkoitettua menettelyä hankintayksikön on noudatettava, mitä tässä asetuksessa säädetään ilmoittamisesta rajoitetussa menettelyssä sekä ehdokkaiden ja tarjoajien valinnasta.

Suunnittelukilpailu
18 §

Tässä asetuksessa tarkoitettuna suunnittelukilpailuna pidetään suunnittelukilpailua,

1) joka johtaa vähintään kynnysarvon suuruiseen palveluhankintaan; tai

2) johon osallistujille annetaan palkintoja tai maksetaan palkkioita vähintään kynnysarvon verran.

Suunnittelukilpailuun osallistujien mahdollisuutta osallistua suunnittelukilpailuun ei saa rajoittaa alueellisilla perusteilla tai sillä perusteella, että osallistujien pitäisi olla luonnollisia tai oikeushenkilöitä.

Mikäli suunnittelukilpailuun osallistujien määrää rajoitetaan, hankintayksikön on määrättävä selkeät ja syrjimättömät perusteet, joilla osallistujat valitaan. Kaikissa tapauksissa suunnittelukilpailuun on todellisen kilpailun aikaansaamiseksi kutsuttava riittävä määrä ehdokkaita.

19 §

Tuomaristoon voidaan valita yksinomaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia kilpailuun osallistujista. Jos kilpailuun osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, vähintään kolmasosalla tuomariston jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

Tuomariston on oltava päätöksissään tai kannanotoissaan riippumaton. Päätökset ja kannanotot on tehtävä nimettömästi jätettyjen ehdotusten pohjalta ja yksinomaan hankintailmoituksessa esitetyillä valintaperusteilla.

Kirjalliset selvitykset
20 §

Hankintayksikön on laadittava kirjallinen selvitys jokaisesta tehdystä hankinnasta ja menettelyn valinnasta. Selvitykseen on sisällytettävä hankintayksikön nimi ja osoite, hankinnan kohde ja arvo, hyväksyttyjen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet ja näiden valinnan perusteet, hylättyjen ehdokkaiden ja tarjoajien nimet ja näiden hylkäämisperusteet, sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi ja tämän tarjouksen valintaperusteet, mahdollisten alihankintojen tai -urakoiden osuus sekä neuvottelumenettelyä käytettäessä sen valintaperusteet. Selvitys on pyynnöstä annettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai komissiolle.

Hankintayksikön on 15 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava ehdokkaalle tai tarjoajalle kirjallisesti tämän osallistumishakemuksen tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä milloin on kyse tarjoajasta, hyväksytyn tarjoajan nimi.

Samoin hankintayksikön on pyynnöstä ilmoitettava ehdokkaalle tai tarjoajalle syyt, miksi se on päättänyt olla tekemättä hankintaa, jota koskeva hankintailmoitus on julkaistu, tai aloittaa hankintamenettely uudelleen alusta. Hankintayksikön tulee ilmoittaa päätöksestään myös Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Selvitys on pyynnöstä annettava ehdokkaille ja tarjoajille.

3 luku

Hankinnasta ilmoittaminen

22 §
Ilmoitusvelvollisuuden sisältö

Hankintayksikön on laadittava ja julkaistava ennakkoilmoitus, hankintailmoitus ja jälki-ilmoitus tämän luvun säännösten mukaisesti.

Ilmoitukset on lähetettävä suomen- tai ruotsinkielisinä viralliseen lehteen julkaistaviksi lehden julkisia hankintoja koskevassa osassa. Virallinen lehti lähettää ilmoituksen Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon ja merkitsee ilmoitukseen lähettämispäivän. Hankintayksikön on pyydettäessä osoitettava ilmoitusten sanottu lähettämispäivä. Ilmoituksia ei saa julkaista muualla ennen lähettämispäivää eikä niihin saa sisältyä sellaisia tietoja, joita ei ole julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet ilmoitusten sisällöstä, laatimisesta ja lähettämisestä.

Ennakkoilmoitus
22 §

Hankintayksikön on julkaistava kerran vuodessa ennakkoilmoitus, jossa tiedotetaan kunkin tuoteryhmän osalta tulevan 12 kuukauden aikana toteutettaviksi suunnitelluista, vähintään 750 000 ecun suuruisista tavarahankinnoista ja liitteessä A mainituista palveluhankinnoista sekä olennaiset tiedot kynnysarvon ylittävistä rakennushankkeista. Ilmoitus on lähetettävä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hankinnan toteuttamisesta on tehty päätös.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkemman ohjeet tuoteryhmäjaottelusta.

Hankintailmoitus
23 §

Hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa tai toteuttaa hankkeen, rakennusurakan tai käyttöoikeusurakan taikka hankkia liitteessä A lueteltuja palveluja avointa, rajoitettua tai neuvottelumenettelyä käyttäen taikka joka aikoo järjestää suunnittelukilpailun, on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei neuvottelumenettelyn osalta muuta johdu.

Käyttöoikeusurakan saajan, joka ei ole hankintayksikkö, on julkaistava hankintailmoitus kynnysarvon ylittävästä aliurakasta.

Jälki-ilmoitus
24 §

Hankintayksikön tai käyttöoikeusurakan saajan on lähetettävä 48 päivän kuluessa hankintasopimuksen taikka hanketta tai urakkaa koskevan sopimuksen tekemisestä jälki-ilmoitus tehdystä sopimuksesta tai suunnittelukilpailun voittaneesta kilpailutyöstä. Ilmoitus ei saa sisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten liiketietojen säilymistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.

Liitteessä B lueteltuja palveluja koskevassa ilmoituksessa on mainittava, saako sen julkaista.

4 luku

Määräajat

Määräaikojen laskeminen
25  §

Tässä luvussa tarkoitetut määräajat lasketaan siitä päivästä, jona 23 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.

26 §

Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää. Jos hankintayksikkö on julkaissut aiemmin ennakkoilmoituksen, on tarjousajan rakennusurakan tai palveluhankinnan osalta oltava vähintään 36 päivää.

27  §

Rajoitetussa menettelyssä ja 12―13 §:ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä halukkaille toimittajille on varattava vähintään 37 päivää osallistumishakemusten jättämistä varten.

Rajoitettua hankintamenettelyä käytettäessä toimittajalle varatun tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää kirjallisen tarjouspyynnön lähettämisestä lukien. Jos hankintayksikkö on aikaisemmin julkaissut ennakkoilmoituksen, on tarjousajan oltava vähintään 26 päivää.

28 §

Jos rajoitetussa tai neuvottelumenettelyssä säädettyjen määräaikojen noudattaminen on hankintayksiköstä riippumattomista syistä aiheutuneen odottamattoman kiireen vuoksi mahdotonta, voidaan 37 päivän määräaika lyhentää 15 päivään ja 40 tai 26 päivän määräaika 10 päivään.

29 §

Käyttöoikeusurakassa hakemusten jättöajan on oltava vähintään 52 päivää. Käyttöoikeusurakan saajan ollessa muu kuin hankintayksikkö ehdokkaiden osallistumishakemusten jättöajan urakkaan liittyvien aliurakoiden osalta on oltava vähintään 37 päivää. Tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää tarjouspyynnön lähettämisestä lukien.

Muut säännökset
30 §

Rajoitetussa sekä 12 ja 13 §:n mukaisessa neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun hyväksytyiltä ehdokkailta on pyydettävä tarjoukset samanaikaisesti ja kirjallisesti. Tarjouspyyntöön on liitettävä tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat. Tarjouspyynnön on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

1) osoite, josta tarjouspyyntöön liittyvät asiakirjat voidaan pyytää, tällaisen pyynnön viimeinen esittämispäivä, sekä asiakirjoista perittävä maksu ja sen maksamistapa;

2) tarjousten jättämispäivä, lähetysosoite ja laatimiskieli tai vaihtoehtoiset kielet;

3) viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen;

4) selvitys siitä, mitä asiakirjoja ehdokkaan on esitettävä 40―42 §:n mukaisten rahoituksellisten ja taloudellisten edellytystensä sekä teknisen osaamisensa todentamiseksi;

5) tarjouksen valintaperusteet, jos niitä ei ole esitetty hankintailmoituksessa.

31 §

Osallistumishakemus on tehtävä kirjallisesti taikka sähköisin viestimin. Nopeutetussa menettelyssä osallistumishakemus ja tarjouspyyntö on kuitenkin tehtävä nopeinta mahdollista viestintä käyttäen. Jos osallistumishakemus toimitetaan sähköisin viestimin, se on vahvistettava kirjeitse ennen tässä luvussa tarkoitettujen määräaikojen päättymistä.

Hankintayksikön on avoimessa menettelyssä lähettävä toimittajalle hankintaa koskevat asiakirjat kuuden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Riittävän ajoissa pyydetyt lisätiedot on avoimessa, rajoitetussa ja neuvottelumenettelyssä toimitettava viimeistään kuusi päivää ja 28 §:ssä tarkoitetussa nopeutetussa menettelyssä viimeistään neljä päivää ennen tarjousajan päättymistä.

32 §

Jos tarjouspyyntöasiakirjat tai niitä täydentävät asiakirjat ovat laajoja tai jos tarjouksen tekeminen edellyttää kohteessa käyntiä tai tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyviin muihin asiakirjoihin tutustumista kohteessa, on tarjousaikaa pidennettävä vastaavasti.

Tarjouspyynnöt liitteineen voidaan tehdä suomen tai ruotsin kielellä taikka jollakin muulla Euroopan unionin virallisella kielellä.

5 luku

Tekniset vaatimukset

Tekniset eritelmät
33  §

Sopimukseen liittyvät tekniset eritelmät on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai niihin liittyvissä muissa asiakirjoissa. Eritelmät on määriteltävä viittaamalla eurooppalaisiin eritelmiin, jos sellaisia on. Eurooppalaisilla eritelmillä tarkoitetaan joko eurooppalaisten standardien mukaisia kansallisia standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä. Sitovia kansallisia säännöksiä voidaan noudattaa, jos ne ovat Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että niissä esiintyy tietyn valmistajan tuote tai tiettyä alkuperää oleva tuote taikka erityisen menetelmän avulla valmistettu tuote, jolloin tiettyjä tarjoajia suositaan tai karsitaan, ellei se ole hankinnan kohteesta johtuvista syistä perusteltua. Tavaramerkkien, patenttien, tyyppien tai tavaran nimenomaisen alkuperän mainitseminen teknisissä eritelmissä on sallittua vain, jos hankinnan kohdetta ei muutoin voi kuvata riittävän tarkasti ja kaikille asianosaisille täysin selvillä eritelmillä ja jos mainintaan liitetään ilmaisu ''tai vastaava''.

34 §

Hankintayksikkö voi poiketa 33 §:n säännöksistä, jos:

1) standardit, eurooppalaiset tekniset hyväksynnät tai yhteiset tekniset määritelmät eivät lainkaan sisällä määräyksiä niistä vaatimuksista, jotka tuotteen tulisi täyttää;

2) ei ole olemassa teknisiä keinoja sen toteamiseksi riittävän tarkasti, että tuotteet vastaavat standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä;

3) säännöksen soveltaminen estäisi soveltamasta telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän ensimmäisen vaiheen vastavuoroisesta tunnustamisesta annettua neuvoston direktiiviä (86/361/ETY) tai standardoinnista tietotekniikassa ja televiestinnässä annettua neuvoston päätöstä (87/95/ETY);

4) hankintayksikkö joutuisi standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen tai yhteisten teknisten eritelmien vuoksi hankkimaan jo käytössään olevien laitteiden kanssa yhteensopimattomia tuotteita tai materiaaleja taikka niiden käyttäminen aiheuttaisi suhteettoman suuria kustannuksia tai suhteettomia teknisiä vaikeuksia; tähän perusteeseen vetoaminen on sallittua väliaikaisesti, jos hankintayksikön tavoitteena on siirtyä kirjallisen toimintaohjelman mukaisesti tietyn ajan kuluessa eurooppalaisten teknisten eritelmien käyttöön; tai

5) hankinnan kohde tai hanke on kehitysluontoinen, minkä vuoksi voimassaolevien standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen tai yhteisten teknisten eritelmien käyttö ei olisi tarkoituksenmukaista.

35 §

Hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettava peruste, jonka nojalla hankintayksikkö on poikennut 33 §:n säännöksistä. Peruste on pyynnöstä ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai komissiolle.

Eurooppalaisista eritelmistä poikkeaminen
36 §

Jos standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole, tekniset eritelmät voidaan määritellä:

1) viittaamalla kansallisiin teknisiin eritelmiin, joissa noudatetaan kansallisten teknisten eritelmien vastaavuutta ja keskinäistä tunnustamista koskevia periaatteita rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin (89/106/ETY) mukaisesti;

2) viittaamalla kansallisiin teknisiin eritelmiin, jotka liittyvät suunnitteluun, muotoiluun, laskentamenetelmään, työn toteuttamistapaan ja materiaalien käyttöön; tai

3) viittaamalla muihin asiakirjoihin, jolloin viittauksia tulee käyttää seuraavassa etusijajärjestyksessä:

a) kansalliset standardit, jotka ovat Suomessa hyväksyttyjen kansainvälisten standardien mukaisia;

b) muut Suomen kansalliset standardit tai kansalliset tekniset hyväksynnät; sekä

c) muut standardit.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita siitä, mitä teknisillä eritelmillä tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa.

6 luku

Tarjoajien valinta

Toimittajan jättäminen hankintamenettelynulkopuolelle
37  §

Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvat on valittava niiden osallistumishakemuksen lähettäneiden joukosta, jotka täyttävät tässä luvussa säädetyt vaatimukset.

Toimittaja voidaan jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle, jos:

1) toimittaja on konkurssissa, akordioikeus on vahvistanut häntä koskevan akordin tai toimittajalle on tuomioistuimessa vahvistettu velkajärjestely- tai velkasaneerausohjelma;

2) vireillä on toimittajaa koskeva konkurssi-, akordi-, velkajärjestely- tai velkasaneeraushakemus;

3) toimittaja on päätetty asettaa selvitystilaan;

4) toimittaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta;

5) toimittaja on ammatinharjoittamisessaan syyllistynyt vakavaan menettelyrikkomukseen, jonka hankintayksikkö voi tarvittaessa näyttää toteen;

6) toimittaja on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan päätoimipaikka sijaitsee (sijoittautumismaa); tai

7) toimittaja on antanut vääriä tietoja hankintayksikölle sen pyytäessä tässä luvussa tarkoitettuja tietoja.

38 §

Ulkomaisen toimittajan esittämä ote sijoittautumismaan rikosrekisteristä on hyväksyttävä riittäväksi näytöksi siitä, etteivät mainitut perusteet koske toimittajaa. Sijoittautumismaan toimivaltaisen viranomaisen antama todistus on myös hyväksyttävä riittäväksi näytöksi. Jollei toimittajan sijoittautumismaassa anneta edellä tarkoitettuja asiakirjoja tai todistuksia, niiden sijasta voidaan näytöksi hyväksyä toimittajan edustajan toimivaltaiselle sijoittautumismaan viranomaiselle antama valaehtoinen todistus.

Rekisteritiedot
39 §

Hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta tai toimittajaa osoittamaan, että tämä on rekisteröity ammatti- tai elinkeinorekisteriin sijoittautumismaansa lainsäädännön mukaisesti tai että tällä on tarvittava toimilupa taikka että tämä on tietyn palvelun harjoittamiseen tai työn suorittamiseen oikeuttavan järjestön jäsen sijoittautumismaassaan.

Oikeushenkilön osalta voidaan vaatia selvitys työn tai palvelun suorittamisesta vastaavien henkilöiden nimistä.

Jäsenvaltioiden virallisiin toimittajarekistereihin hyväksytyt toimittajat voivat osoittaa tässä luvussa mainitut taloudelliset ja tekniset edellytyksensä rekisteröintiä koskevalla asiakirjalla. Verojen ja lakisääteisten sosiaalimaksujen osalta voidaan kuitenkin vaatia erillinen todistus.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita hyväksyttävistä toimittajarekistereiden pitäjistä.

Tiedot rahoituksellisesta ja taloudellisesta tilanteesta
40 §

Hankintayksikkö voi pyytää toimittajalta osoitukseksi rahoituksellisesta ja taloudellisesta tilanteesta muun muassa seuraavia tietoja:

1) pankin tai muun luottolaitoksen antama lausunto tai palvelun toimittajan osalta selvitys vastuuvakuutuksesta;

2) tuloslaskelma, tase, toimintakertomus, muut tilinpäätösasiakirjat sekä mahdollinen konsernitilinpäätös, mikäli nämä on julkaistava toimittajan sijoittautumismaassa; sekä

3) lausunto yrityksen kokonaisliikevaihdosta sekä liikevaihdosta kysymyksessä olevan hankintatyypin osalta kolmelta viimeksi kuluneelta tilikaudelta.

Hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä on mainittava, mitkä 1 momentissa mainituista asiakirjoista on esitettävä hankintayksikölle ja mitä muita asiakirjoja toimittajan tulee antaa. Perustellusta syystä hankintayksikön on hyväksyttävä näytöksi toimittajan rahoituksellisesta ja taloudellisesta asemasta myös muu kuin hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainittu asiakirja. Toimittajalta vaadittavat tiedot on suhteutettava hankinnan kohteeseen.

Tekninen suorituskyky
41 §

Toimittajalta voidaan vaatia teknisen suorituskyvyn tai kokemuksen osoitukseksi yksi tai useampi seuraavista asiakirjoista:

1) todistus toimittajan tai yrityksen johtohenkilöiden sekä kyseisen palvelun tai urakan suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä;

2) luettelo tärkeimmistä toimituksista kokonaisarvoineen ja päivämäärineen sekä vastaanottajatietoineen viimeksi kuluneilta kolmelta vuodelta; julkisyhteisölle toimitettua palvelua tai tavaraa koskevan luettelon on oltava asianmukaisesti varmennettu; mikäli tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu yksityiselle tilaajalle, luettelon on oltava tilaajan vahvistama; jollei tämä ole mahdollista, myös toimittajan oma vakuutus on hyväksyttävä; rakennustöiden osalta voidaan viimeisen viiden vuoden aikana toteutetuista rakennustöistä toimittaa luettelo, johon liitetään todistus siitä, että tärkeimmät työt on suoritettu tyydyttävästi; todistuksesta on ilmettävä urakoiden arvo, ajankohta ja paikka ja niissä on erikseen ilmoitettava, tehtiinkö työ ammattialan sääntöjen mukaan ja saatettiinko ne asianmukaisesti päätökseen; tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava nämä tiedot suoraan hankintayksikölle;

3) selvitys toimittajan omista ja ulkopuolisista teknisistä asiantuntijoista tai teknisistä toimielimistä, erityisesti niistä, jotka ovat vastuussa laadunvalvonnasta sekä rakennusurakoiden osalta selvitys toimittajan käytettävissä olevista työ- ja tuotantovälineistä ja teknisistä laitteista;

4) selvitys palvelun toimittajan tai urakoitsijan keskimääräisestä vuosittaisesta työvoimasta ja johtohenkilöiden lukumäärästä kolmelta viime vuodelta;

5) hankittavaa tavaraa koskevat näytteet, selostukset tai valokuvat; niiden oikeellisuus on hankintayksikön pyynnöstä todistettava;

6) selvitys toimittajan laadunvarmistusmenetelmistä ja tutkimus- ja tuotekehitysjärjestelmistä;

7) todistus toimittajan teknistä kykyä ja tarvittaessa myös tutkimusedellytyksiä sekä laadunvalvontaa koskevasta toimivaltaisen viranomaisen tarkastuksesta, milloin hankittava tavara tai palvelun suorittaminen tai rakennustyö on monimutkainen taikka milloin tavaraa, palvelua tai rakennustyötä hankitaan vain tiettyä tarkoitusta varten;

8) selvitys palvelun toimittajan suunnitelmista käyttää alihankkijoita.

42 §

Hankintayksikön on mainittava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä, mitkä 42 §:ssä mainituista asiakirjoista vaaditaan esitettäväksi. Toimittajalta vaadittavat tiedot on suhteutettava hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön on otettava huomioon myös toimittajan laillinen oikeus suojella teknisiä tai liikesalaisuuksia.

Jos hankintayksikkö edellyttää, että palvelun toimittajan on käytettävä standardien mukaista laadunvarmistusjärjestelmää, sen on vaadittava EN 45000 -standardisarjojen mukaisten toimielinten vahvistamia EN 29000 -[0085] standardeihin perustuvia laatujärjestelmiä. Hankintayksikön on hyväksyttävä myös muissa jäsenvaltioissa annetut vastaavat laatujärjestelmätodistukset. Samoin, jos todistus tällaisen laatujärjestelmän käytöstä ei ole toimittajan saatavissa tai sitä ei ole mahdollista hankkia annetussa määräajassa, hankintayksikön on hyväksyttävä muu todistus siitä, että toimittajan laadunvarmistusmenetelmä on edellä esitettyjä standardeja vastaava.

Hankintayksikkö voi tässä luvussa säädetyin rajoituksin pyytää toimittajaa täydentämään antamiaan asiakirjoja.

7 luku

Tarjouksen hyväksyminen

Perusteet
43  §

Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se tarjous, joka on hinnaltaan alin. Kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, valmistumispäivä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki ja ympäristökysymykset.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellisuutta on hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin esitettävä, mikäli mahdollista, tärkeysjärjestyksessä.

Vaihtoehtojen esittäminen
44 §

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta hankintayksikkö voi hyväksyä tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksikön ennalta asettamat vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimukset ja niiden esittämiselle asetettavat ehdot on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kielto vaihtoehtojen esittämiseen on mainittava hankintailmoituksessa.

Vaihtoehtoa ei saa hylätä vain sillä perusteella, että se on laadittu eurooppalaisten standardien mukaisten kansallisten standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen tai yhteisten teknisten eritelmien tai kansallisten teknisten eritelmien mukaisesti.

Jos palveluhankinnassa vaihtoehdot hyväksytään, ei vaihtoehtoa saa hylätä vain siitä syystä, että sen hyväksyminen johtaisi tavarahankintasopimukseen palveluhankinnan sijasta eikä tavarahankinnassa, jos se johtaisi palveluhankintasopimukseen tavarahankinnan sijasta.

Hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous
45 §

Jos tarjoushinta vaikuttaa hankinnan laatuun nähden poikkeuksellisen alhaiselta ja jos hankintayksikkö siitä syystä harkitsee tarjouksen hylkäämistä, hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ennen hankintapäätöksen tekemistä ja pyydettävä tarjoajalta kirjallinen selvitys tarjouksen perusteista. Tarjoajalle on tarvittaessa ilmoitettava, mitä tarjouksen kohtaa ei voida hyväksyä.

Hankintayksikkö voi hyväksyä puolueettomat selvitykset, kuten muun muassa poikkeuksellisen edullisen valmistusmenetelmän taikka palvelun suorittamismenetelmät, tekniset ratkaisut, muut tarjoajan kannalta poikkeuksellisen edulliset olosuhteet tai tarjoajan ehdottaman ratkaisun omintakeisuuden.

Jos tarjouksen hyväksymisen perusteeksi on ilmoitettu ainoastaan alin hinta, hankintayksikön on ilmoitettava komissiolle hinnaltaan liian alhaiseksi katsomansa tarjouksen hylkäämisestä. Samalla on ilmoitettava päätöksen perustelut.

Alihankinnat ja -urakat sekä ryhmittymä tarjoajana
46 §

Tarjouksessa on hankintayksikön pyynnöstä yksilöitävä mahdollisesti alihankintana ja aliurakkana tehtävät toimitukset. Tällainen ilmoitus ei vähennä toimittajan tai pääurakoitsijan vastuuta.

Toimittajat voivat tehdä tarjouksen ryhmittymänä. Tarjouksen tekemistä varten ryhmittymältä ei saa vaatia tiettyä oikeudellista muotoa. Tällainen vaatimus voidaan kuitenkin esittää sopimuspuolelle, mikäli tietty oikeudellinen muoto on tarpeen sopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

8 luku

Erinäiset säännökset

Työturvallisuus ja työehdot
47  §

Hankintayksikkö voi ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa ne viranomaiset, joilta tarjoaja voi saada tietoja asennus- tai rakennustyössä taikka palvelun suorituspaikassa noudatettavista suomalaisista työsuojelua ja työehtoja koskevista velvoitteista. Hankintayksikön tulee vaatia, että tarjouskilpailuun osallistuvat tarjoajat ottavat nämä Suomen lainsäädännöstä aiheutuvat velvoitteet huomioon. Poikkeuksellisen edullisten tarjousten tarkastamista koskevia säännöksiä on kuitenkin noudatettava.

Oikeusturvakeinot
48 §

Tässä asetuksessa tarkoitettuun hankintamenettelyyn sovelletaan oikeusturvakeinojen osalta julkisista hankinnoista annetun lain 8 §:n 1 momenttia ja 9―12 §:ä, jollei Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu.

Tilastotiedot
49 §

GATT-yksiköiden tulee ilmoittaa joka vuosi toukokuun loppuun mennessä sekä muiden hankintayksiköiden joka toinen vuosi toukokuun loppuun mennessä kauppa- ja teollisuusministeriölle tai ministeriön määräämälle viranomaiselle tämän asetuksen mukaisten hankintojen lukumäärä ja arvo. Ensimmäisen kerran tällainen ilmoitus on tehtävä vuonna 1995.

Hankinnat on ryhmiteltävä hankintamenettelyn, tuotteen tai palveluluokan ja valitun toimittajan kansallisuuden mukaan. Samat seikat on ilmoitettava toteutetuista rakennusurakoista. Neuvottelumenettelyn osalta sopimukset on lisäksi ryhmiteltävä 12―14 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tilastotietojen antamisesta.

Voimaantulo
50 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995. Tällä asetuksella kumotaan: 

1) Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista tavarahankinnoista 22 päivänä joulukuuta 1993 annettu asetus (1350/93) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; 

2) Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista rakennusurakoista 30 päivänä joulukuuta 1993 annettu asetus (1571/93); 

3) Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen tarkoittamista palveluhankinnoista 28 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (566/94).

1) neuvoston direktiivi 93/36/EY; EYVL N:o L 199, 9.8.1993, s. 1
2) neuvoston direktiivi 92/50/EY; EYVL N:o L 209, 24.7.1992, s. 1
3) neuvoston direktiivi 93/37/EY; EYVL N:o L 199, 9.8.1993, s. 54

Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1995

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Iiro Viinanen

LIITE A

Ensisijaiset palvelut

Pääluokka Kuvaus CPC-viitenumero
1. Huolto- ja korjauspalvelut 6112, 6122, 633, 886
2. Maaliikenteen palvelut(1), myös panssariautopalvelut ja kuriiripalvelut paitsi postinkuljetus 712 (paitsi 71235), 7512, 87304
3. Ilmaliikenteen henkilö- ja tavarankuljetuspalvelut paitsi postinkuljetus 73 (paitsi 7321)
4. Maaliikenteen(1) ja ilmaliikenteen postinkuljetuspalvelut 71235, 7321
5. Teleliikenteen palvelut(2) 752
6. Rahoituspalvelut a) vakuutuspalvelut b) pankki- ja sijoituspalvelut(3) 81:sta 812, 814
7. Tietokone- ja tietojenkäsittelypalvelut 84
8. Tutkimus- ja kehittämispalvelut(4) 85
9. Laskentatoimen palvelut, tilintarkastus- ja kirjanpitopalvelut 862
10. Markkina- ja mielipidetutkimuspalvelut 864
11. Liikkeenjohdon konsultointipalvelut(5) ja niihin liittyvät palvelut 865, 866
12. Arkkitehtipalvelut; insinööripalvelut ja rakennushankkeiden suunnittelupalvelut; yhdyskuntasuunnittelu- ja maisemasuunnittelupalvelut; edellisiin liittyvät tieteelliset ja tekniset konsultointipalvelut; tekniset testaus- ja analysointipalvelut 867
13. Mainospalvelut 871
14. Rakennusten puhtaanapitopalvelut ja kiinteistöjen hallintapalvelut 874, 82201―82206
15. Palkkio- tai sopimusperustaiset julkaisu- ja painamispalvelut 88442
16. Jätevesi- ja jätehuoltopalvelut; puhtaanapito ja vastaavat palvelut 94

(1) paitsi pääluokan 18 mukaiset rautatieliikenteen palvelut

(2) paitsi äänipuhelin-, teleksi-, radiopuhelin-, henkilöhaku- ja sateliittipalvelut

(3) paitsi arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseen laskuun, myyntiin, ostoon tai siirtoon liittyviä rahoituspalveluja koskevat sopimukset sekä keskuspankkipalvelut

(4) paitsi muut tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevat sopimukset kuin ne, joiden hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle käytettäväksi omassa liikennetoiminnassa edellyttäen, että hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaisuudessaan

(5) paitsi välimies- ja sovittelupalvelut.

LIITE B

Toissijaiset palvelut

Pääluokka Kuvaus CPC-viitenumero
17. Hotelli- ja ravintolapalvelut 64
18. Rautatieliikenteen palvelut 711
19. Vesiliikenteen palvelut 72
20. Liikenteeseen liittyvät ja sitä avustavat palvelut 74
21. Lakiasiain palvelut 861
22. Työn ja työvoiman välityspalvelut 872
23. Etsivä- ja turvallisuuspalvelut (paitsi panssariautopalvelut) 873 (paitsi 87304)
24. Koulutuspalvelut ja ammatilliset koulutuspalvelut 92
25. Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 93
26. Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 96
27. Muut palvelut

LIITE C

AMMATTIALALUETTELO

noudattaen Euroopan yhteisöjen yleistä taloudellisten toimialojen teollisuusluokitusta

Luokat Ryhmät Alaryhmät Kuvaus
50 TALONRAKENNUS JA MAANRAKENNUS
500 Yleinen talonrakennus- ja maanrakennustyö (ilman erityistä määrittelyä) ja purkamistyö
500.1 Yleinen talonrakennus- ja maanrakennustyö (ilman erityistä määrittelyä)
500.2 Purkamistyö
501 Asuntojen, toimistotalojen, sairaaloiden ja muiden, sekä asuinkäyttöön että muuhun käyttöön tarkoitettujen rakennusten rakentaminen
501.1 Yleinen rakennusurakointi
501.2 Katonrakennus
501.3 Savupiippujen, paisto- ja polttouunien rakentaminen
501.4 Vesi- ja kosteuserityksien tekeminen
501.5 Ulkoseinien korjaus ja ylläpito (uudelleenrappaus, puhdistus jne.)
501.6 Rakennustelineiden pystytys ja purkaminen
501.7 Muut rakennustyöhön liittyvät, erikoistumista vaativat työt (muun muassa puusepäntyö)
502 Maanrakennustyö: teiden, siltojen, rautateiden ym. rakentaminen
502.1 Yleinen maanrakennustyö
502.2 Maansiirto (kaivuutyö)
502.3 Siltojen, tunneleiden ja kuilujen rakentaminen; poraukset
502.4 Vesirakennustyö (joet, liikennekanavat, satamat, juoksutuskanavat, sulut, padot)
502.5 Tienrakennus (mukaan lukien erikoistuminen lentokenttien ja kiitoratojen rakentamiseen)
502.6 Erikoistuminen veteen liittyvään rakennustyöhön (maan kasteluun ja kuivaukseen, vesihuoltoon, jäteveden poistoon, viemäröintiin jne.)
502.7 Muun maanrakennustyön erikoisalat
503 Asennustyö (kaluste- ja kiinteät asennustyöt)
503.1 Yleinen asennustyö
503.2 Kaasu- ja putkiasennus, saniteettitilojen asennustyöt
503.3 Lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden asennustyö (keskuslämmitys, ilmastointi, tuuletus)
503.4 Lämpöeristys; äänen- ja tärinänvaimennuseristys
503.5 Sähköasennustyö
503.6 Antennien, ukkosenjohdattimien, puhelimien jne. asennustyö
504 Rakennusten viimeistely
504.1 Yleinen rakennusten viimeistelytyö
504.2 Rappaus
504.3 Saumaus, etupäässä paikalla kokoamiseen tai asennukseen liittyvä saumaus (muun muassa parkettilattioiden asentaminen)
504.4 Maalaus, ikkunoiden asennus ja tapetointi
504.5 Laatoitus ja muu lattioiden ja seinien päällystys
504.6 Muu rakennusten viimeistelytyö (takkojen rakentaminen jne.)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.