1513/1994

Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1994

Laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (391/78) 1 §:n 1 momentti ja 3 momentin 2 ja 3 kohta, 2 §:n 2 momentin 3 kohta, 3 §:n 2 momentin 3 kohta, 4 §, 5 §:n 4 momentti, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 8 §:n 1 ja 2 momentti, 9, 10 ja 12 §, 13 §:n 1 momentti sekä 14 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentin 3 kohta 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1300/90), 4 § osittain muutettuna 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla (538/88) ja 5 §:n 4 momentti, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti sekä 10, 12 ja 14 § viimeksi mainitussa laissa, sekä 8 §:n 2 momentti 24 päivänä elokuuta 1979 annetussa laissa (673/79), sekä

lisätään 1 §:n 3 momenttiin uusi 4 kohta ja 1 §:ään uusi 4 momentti, 3 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä heinäkuuta 1980 annetulla lailla (554/80) ja mainitulla 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla, uusi 3 a ja 3 b kohta sekä 3 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainituilla laeilla, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:

1  §
Lain soveltamisala

Tämä laki koskee luonnollisten henkilöiden, yhtiöiden, osuuskuntien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen sekä säätiöiden oikeutta ostamalla hankkia omistukseensa maa- ja metsätalousmaata. Tämä laki ei kuitenkaan koske yhteismetsien osakaskuntia eikä kotimaisia julkisoikeudellisia yhteisöjä.


Lakia ei sovelleta alueeseen,


2) joka rakennuskaavassa tai rantakaavassa taikka vahvistetussa yleiskaavassa on osoitettu muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin taikka joka on rakennuskiellossa rakennuskaavan laatimista varten;

3) jonka osalta kunta käyttää etuosto-oikeuttaan etuostolain (608/77) mukaisesti; tai

4) joka valtioneuvoston päätöksellä rajataan lain soveltamisalan ulkopuolelle. Edellä 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettu rajaus voidaan määrätä koskemaan sellaisia alueita, joilla tarve ohjata tämän lain nojalla maan ostoja ei ole huomattava.

2  §
Maanhankintalupa

Lupa ei ole tarpeen,


3) kun myydyn maatalousmaan pinta-ala ei ylitä kolmea hehtaaria eikä myydyn maan kokonaispinta-ala ylitä kymmentä hehtaaria;


3  §
Luvan myöntämisen edellytykset

Maanhankintalupa on 1 momentin estämättä myönnettävä,


3) kun ostajana on henkilö, joka on hankkinut maan käyttääkseen sitä itse maatalouden ja mahdollisesti sen yhteydessä tapahtuvaan metsätalouden harjoittamiseen pää- tai sivuammattinaan;

3 a) kun ostajana on paikkakunnalla asuva metsätyöstä tai -urakoinnista tahi ennestään omistamallaan maalla harjoittamastaan metsätaloudesta olennaisen osan toimeentulostaan saava henkilö, joka on hankkinut metsämaan käyttääkseen sitä itse metsätalouden harjoittamiseen;

3 b) kun ostajana on henkilö, joka asuu tai ryhtyy asumaan ostamallaan maalla tai sen läheisyydessä tai joka sanottua asumisvaatimusta täyttämättä on hankkinut metsämaan käyttääkseen sitä itse metsätalouden harjoittamiseen, eikä kauppa huomattavasti haittaa kohteen koon tai tilussijoituksen kannalta maaseutuelinkeinolaissa tarkoitettujen maatilojen lisämaansaantia; tai


Mitä 2 momentin 1, 3 ja 3 a kohdassa säädetään, sovelletaan vastaavasti sellaiseen ostajana olevaan yhteisöön, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maa- ja metsätalouden harjoittaminen ja jonka kaikki osakkaat tai jäsenet ovat luonnollisia henkilöitä ja täyttävät mainituissa kohdissa tarkoitetut toimeentuloa ja ammatinharjoittamista koskevat edellytykset. Jos kysymys on osakeyhtiöstä, riittävää on kuitenkin viimeksi mainittujen edellytysten osalta, että yli puolet yhtiön osakkeiden äänivallasta kuuluu kyseiset toimeentulo- ja ammatinharjoittamisedellytykset täyttäville henkilöille.


4  §
Lupaviranomainen

Maanhankintalupaa koskevan asian käsittelee asianomainen maaseutuelinkeinopiiri. Jos samalla luovutuskirjalla on luovutettu maata kahden tai useamman maaseutuelinkeinopiirin toimialueelta, maanhankintalupa-asian käsittelee se maaseutuelinkeinopiiri, jonka alueella sijaitsee pääosa kaupan kohteena olevasta maasta.

5  §
Lupamenettely

Jollei maanhankintalupa-asiassa ole tehty päätöstä kolmen kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta, ei maanhankintalupaa enää sen jälkeen saa evätä. Kunnanhallituksen käsiteltäväksi 2 momentin nojalla siirretyssä asiassa sanottu aika lasketaan siitä, kun lääninhallituksen päätös saannon luvanvaraisuudesta on saanut lainvoiman.

6  §
Lunastusoikeus ja -velvollisuus

Kun maanhankintalupa on evätty, maaseutuelinkeinopiirillä on oikeus ja luovutuksensaajan vaatiessa velvollisuus lunastaa maa kauppakirjassa mainitusta hinnasta, tai jos se ilmeisesti ylittää tai alittaa käyvän hinnan taikka kauppakirjasta ei muutoin käy ilmi maasta suoritettavaksi sovittu rahavastike, käyvän hinnan mukaisesta täydestä korvauksesta. Mikäli hinnasta ei sovita, määrää sen kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/77) tarkoitettu lunastustoimikunta lunastusmenettelyssä.

Maaseutuelinkeinopiirillä ei ole 1 momentissa tarkoitettua lunastusoikeutta, jos kysymyksessä oleva maa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös maanhankintaluvan epäämisestä on saanut lainvoiman, luovutetaan takaisin myyjälle tai sellaiselle, jolle maanhankintalupa myönnetään taikka joka ei lupaa tarvitse.


7  §
Lunastusmenettely

Lunastusvaatimus, joka perustuu 6 §:n 1 momenttiin, on ostajan esitettävä kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös maanhankintaluvan epäämisestä on saanut lainvoiman, ja maaseutuelinkeinopiirin kolmen kuukauden kuluessa 6 §:n 2 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä uhalla, että lunastusoikeus menetetään tai lunastusvelvollisuus lakkaa.

Kun vaatimus lunastuksesta on esitetty eikä lunastushinnasta ole päästy sopimukseen, vaatimuksen esittäjän on haettava lunastuksen toimeenpanoa asianomaiselta maanmittaustoimistolta. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset alueesta, jota lunastus koskee, lainvoimainen päätös, jolla maanhankintalupa on evätty, sekä todistus 1 momentissa tarkoitetun lunastusvaatimuksen esittämisestä. Hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lunastusvaatimuksen tiedoksiantamisesta 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen uhalla.


8  §
Lainhuudatus

Saannolle, joka tämän lain mukaan vaatii maanhankintaluvan, ei saa myöntää lainhuutoa eikä aika, jonka kuluessa lainhuutoa on haettava, myöskään ala ennen kuin maanhankintalupa on myönnetty, maaseutuelinkeinopiiri on menettänyt lunastusoikeutensa taikka lunastaminen on rauennut. Jos hakija esittää julkisen kaupanvahvistajan tai maaseutuelinkeinopiirin antaman ilmoituksen, jonka mukaan maanhankintalupaa ei tarvita, lainhuudatusviranomainen ei ole velvollinen tutkimaan tämän lain mukaisia saannon huudattamisen edellytyksiä.

Kun huudatetaan saantoa, jota tarkoitetaan 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa, eikä 1 momentissa tarkoitettua maaseutuelinkeinopiirin ilmoitusta ole esitetty, on lainhuudon saamiseksi esitettävä kunnanhallituksen antama todistus taikka lääninhallituksen tai korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös siitä, ettei maanhankintalupa ole tarpeen. Aika, jonka kuluessa lainhuutoa on haettava, ei ala ennen todistuksen tai päätöksen antopäivää.


9  §
Lääninhallituksen toimivalta maanhankintalupa- asiassa

Jos kunnanhallitus katsoo 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, että maanhankintalupa tarvitaan, tai jos se ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kunta on saanut tiedon asian sille siirtämisestä, sen on saatettava kysymys saannon luvanvaraisuudesta lääninhallituksen ratkaistavaksi. Ennen päätöksen tekemistä lääninhallituksen on kuultava asiassa maaseutuelinkeinopiiriä.

Mikäli lääninhallitus katsoo, että saanto on luvanvarainen, sen on ilmoitettava päätöksestään asianomaiselle maaseutuelinkeinopiirille.

10  §
Maankäyttörajoitus

Maata, jonka saantoon on saatava maanhankintalupa tai jota tarkoitetaan 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa, ei saa kaupan tapahduttua käyttää ennen maanhankintaluvan myöntämistä tai 8 §:n 2 momentissa mainitun todistuksen antamista siten, että maan arvo metsän hakkaamisen, maaperän kaivamisen tai sen ainesten ottamisen, kallioperän louhimisen taikka muun näihin verrattavan syyn vuoksi olennaisesti vähenee. Jos maanhankintalupa evätään, sanottuihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä vasta sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei maaseutuelinkeinopiiri lunasta maata.

12  §
Ennakkotieto

Omistajan kirjallisesta hakemuksesta, joka sisältää tiedot kaupan kohteesta, myyjästä ja ostajasta sekä näiden ammateista tai toimialoista ja osoitteista samoin kuin vastikkeesta, lupaviranomaisen on ilmoitettava, tullaanko maanhankintalupa myöntämään, jos aiottu kauppa tehdään tiedustelussa mainituilla ehdoilla. Jos maaseutuelinkeinopiiri ilmoittaa, ettei lupaa myönnetä, sen on samalla mainittava lunastushinta, jonka se hyväksyy.

Lupaviranomaisen ilmoitus, jonka mukaan lupa tullaan myöntämään, on sitova vuoden ajan ennakkotiedon antamisesta. Jos ennakkotietoa ei ole annettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut lupaviranomaiselle, ei maanhankintalupaa saa evätä, jos kauppa tehdään tiedustelussa mainituilla ehdoilla vuoden kuluessa hakemuksen saapumisesta lupaviranomaiselle.

13  §
Lain kiertäminen

Jos joku henkilö tai jokin yhteisö toimii välikätenä sellaisen lukuun, jolle ei olisi myönnetty maanhankintalupaa, jos tämä olisi sitä hakenut, taikka kun muutoin ilmeisesti on hankittu maata tarkoituksella kiertää tätä lakia, maaseutuelinkeinopiirillä on oikeus lunastaa kysymyksessä oleva maa tai vaatia, että maa on myytävä pakkohuutokaupalla.


14  §
Muutoksenhaku

Maaseutuelinkeinopiirin tässä laissa tarkoitetussa lupa-asiassa antamaan päätökseen saa ostaja hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Vastaavasti on omistajalla oikeus hakea muutosta maaseutuelinkeinopiirin 12 §:ssä tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun valituslautakunnan päätökseen sekä lääninhallituksen 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa ostaja hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Samanlainen valitusoikeus on asianosaisilla 13 §:n 2 momentissa mainitusta lääninhallituksen päätöksestä.

Valituskirjelmä voidaan 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa toimittaa myös sille maaseutuelinkeinopiirille, jonka päätökseen muutosta haetaan. Maaseutuelinkeinopiirin on lähetettävä valituskirjelmä sekä asiassa kertyneet asiakirjat ja lausuntonsa valituksesta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin kauppoihin ja ennakkotietohakemuksiin sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 142/94
MmVM 36/94

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.