Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1280/1994

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Terveydensuojeluasetus

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1280/1994

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 19 päivänä elokuuta 1994 annetun terveydensuojelulain (763/94) nojalla:

1 lukuLuvanvarainen toiminta

1 §Sijoituslupaa edellyttävä toiminta

Seuraavilla terveydensuojelulain (763/94) 9 §:ssä tarkoitetuilla toiminnoilla on oltava sijoituslupa:

1)

kaivostoiminta ja kivituotteiden valmistus:

a)

kaivos, kivenlouhimo tai malminrikastuslaitos;

b)

kiinteä tai tietylle alueelle yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi sijoitettava kivenmurskaamo tai siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika vuodessa on yli 2 kuukautta

c)

sementtiä, kalkkia, betonia tai mineraalivillaa valmistava tehdas;

2)

elintarvikkeiden, rehun, juomien ja tupakan valmistus:

a)

teurastamo, jossa teurastetaan enemmän kuin 5000 eläinyksikköä vuodessa tai enemmän kuin 150 000 lintua vuodessa;

b)

lihankäsittelylaitos, jossa käsitellään enemmän kuin 1500 tonnia lihaa vuodessa, tai muu lihaa ja lihatuotteita käsittelevä laitos, jonka tuotanto on enemmän kuin 1500 tonnia vuodessa;

c)

kalahygienialain (330/94) 4 §:ssä tarkoitettu laitos, jonka tuotanto on enemmän kuin 100 tonnia vuodessa;

d)

maitohygienialain (671/94) 4 §:ssä tarkoitettu laitos, jonka käyttämän raaka-aineen määrä on yli 5000 tonnia vuodessa;

e)

kasvirasvoja tai -öljyjä valmistava tehdas;

f)

väkiviinatehdas tai olutta yli 1 000 000 litraa vuodessa valmistava panimo;

g)

rehuja, tärkkelystä, viherjauhoa, luujauhoa, maltaita tai hiivaa valmistava tehdas;

h)

kahvinpaahtimo tai tupakkatehdas;

3)

nahkatuotteiden valmistus: nahkatehdas;

4)

metsäteollisuustuotteiden valmistus:

a)

puun kyllästämö tai sahalaitos;

b)

vaneria tai muita puulevyjä valmistava tehdas;

c)

massaa, paperia tai kartonkia valmistava tehdas;

5)

kemikaalien valmistus, käsittely ja varastointi:

a)

kemikaalilain (744/89) 32 §:ssä tarkoitettua keskisuurta tai laajamittaista kemikaalien käsittelyä tai varastointia harjoittava laitos;

b)

orgaanisia tai epäorgaanisia peruskemikaaleja valmistava tehdas;

c)

lannoitteita, räjähdysaineita, torjunta-aineita tai suojauskemikaaleja valmistava tehdas;

d)

kumia vulkanoiva tehdas taikka muoviraaka-aineita tai tekokuituja valmistava tehdas;

e)

lääkkeitä tai lääkeraaka-aineita valmistava tehdas;

f)

haihtuvia liuottimia käyttävä laitos, jossa liuottimien kulutus, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva tai jäävä osuus, on vähintään 10 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus on vähintään 20 kiloa tunnissa;

6)

öljy- ja kivihiilituotteiden valmistus tai varastointi:

a)

öljynjalostamo tai koksaamo;

b)

kiinteä tai tietylle alueelle yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi sijoitettava asfalttiasema tai siirrettävä asema, jonka toiminta-aika vuodessa on yli 2 kuukautta tai muu vastaava kuumapäällysteasema;

c)

kivihiilivarasto;

7)

metalliteollisuus:

a)

metalleja valmistava tehdas tai metallien pintakäsittelylaitos;

b)

valimo tai muu sulatto, jonka tuotanto vuodessa on vähintään 200 tonnia;

c)

akkutehdas;

d)

telakka;

8)

energiahuolto:

sähköä tai lämpöä tuottava voimalaitos, kattilalaitos tai niihin rinnastettava laitos, jonka polttoaineteho on yli 5 megawattia (MW);

9)

liikenne:

a)

matkustaja- tai rahtiliikennesatama;

b)

lentopaikka;

c)

moottoriurheilurata;

d)

polttonesteiden jakeluasema, jonka polttonesteiden säiliötilavuus on vähintään 10 m 3 ;

10)

maatalous ja eläintenpito:

a)

yli 50 täysikasvuisen nautaeläimen, hevosen tai emakon, yli 150 lihasian, yli 10 000 broilerin tai yli 3 000 munintakanan tai muun siipikarjalajin eläinsuoja tai aitaus varastoineen ja säilörehuvarastoineen;

b)

yli 50 siitosnaarasketun tai -supin tai yli 250 siitosnaarasminkin tai -hillerin tarha tai yli 500 muun siitosnaarasturkiseläimen turkistarha;

c)

eläintarha;

11)

muut:

a)

kaatopaikka, jätteiden käsittelylaitos tai jätevedenpuhdistamo taikka varasto, jossa säilytetään yli 100 m 3 tai 100 tonnia ongelmajätteitä;

b)

ampumarata;

c)

huvipuisto; sekä

12)

muu 1 - 11 kohtaan terveydellisiltä vaikutuksiltaan verrattava toiminta.

Toimintaa ei kuitenkaan pidetä 1 momentissa mainittuna toimintana, jos se on aloitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja toiminnan sijoittamiseen ei ole edellytetty terveydenhoitolain (469/65) 26 §:n mukaista sijoituslupaa.

2 §Sijoitusluvan myöntämisen terveydelliset edellytykset

Edellytyksenä 1 §:ssä tarkoitetun toiminnan sijoitusluvan myöntämiselle on, ettei toiminnan melu, päästöt ilmaan, veteen tai maaperään taikka jätteet tai muu syy aiheuta toiminnan vaikutuspiirissä oleville terveyshaittaa. Toiminnan vedenhankinta, viemäröinti ja liikennejärjestelyt on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa.

2 lukuIlmoituksenvarainen toiminta

3 §Terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu >huoneisto tai laitos

Terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja huoneistoja tai laitoksia ovat:

1)

koulu;

2)

päivä-, lasten- tai vanhainkoti tai muu niihin rinnastettava laitos tai huoneisto;

3)

parturi, kampaamo tai kauneushoitola tai muu huoneisto, jossa harjoitetaan ihonkäsittelyä tai -hoitoa;

4)

kuntosali; sekä

5)

hautausmaa tai hautapaikka.

Huoneistoa tai laitosta ei kuitenkaan pidetä 1 momentissa mainittuna, jos siinä harjoitettu toiminta on aloitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja huoneistoa tai laitosta ei ole pidetty terveydenhoitolain 15 §:n mukaisena työ- tai kokoontumishuoneistona eikä sen käyttöönotto ole edellyttänyt terveydenhoitolain 23 §:n mukaista hyväksyntää. 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna laitoksena ei pidetä hautausmaata tai hautapaikkaa, joka on perustettu ja jonka toiminta on aloitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

4 §Ilmoitus ja sen sisältö

Terveydensuojelulain 13 §:n mukainen ilmoitus on tehtävä kirjallisesti sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella toimintaa aiotaan harjoittaa.

Ilmoituksesta on käytävä ilmi:

1)

toiminnanharjoittajan nimi, kotipaikka sekä yhteystiedot;

2)

selvitys toimintaan varatun paikan sijainnista;

3)

selvitys harjoitettavasta toiminnasta;

4)

selvitys vedenhankinnasta, ilmanvaihdosta, viemäröinnistä ja jätehuollosta; sekä

5)

muut terveyshaitan arvioimiseksi tarpeelliset tiedot ja mahdolliset toimenpiteet terveyshaitan estämiseksi.

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeelliset piirustukset.

Terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua työtilaa koskevassa ilmoituksessa on lisäksi oltava riittävä selvitys terveydensuojelulain 27 §:ssä tarkoitetusta haitasta, jota toiminta voi aiheuttaa.

Terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin 2 tai 4 kohdassa tarkoitettua tai tämän asetuksen 3 §:n mukaista toimintaa koskevassa ilmoituksessa on lisäksi ilmoitettava, kuinka suurelle kävijämäärälle laitos tai huoneisto on suunniteltu. Ilmoitukseen on myös tarvittaessa liitettävä selvitys talousveden laadusta, jollei laitos ole yleisen vesilaitoksen vedenjakelun piirissä.

Elintarvikehuoneistoa koskevien ilmoitusten sisällöstä säädetään lisäksi tarkemmin 23, 24 ja 25 §:ssä.

5 §Ilmoituksen käsittely

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee tarkastaa ilmoitus viivytyksettä ja tehdä ilmoituksen käsittelyn mahdollisesti edellyttämä tarkastuskäynti.

Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja ja mahdollisista näytteistä tutkimustodistus, jotka on annettava toiminnanharjoittajalle.

6 §Ilmoitus koskevan päätöksen sisältö

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen ilmoituksen johdosta tekemästä päätöksestä tulee käydä ilmi ainakin seuraavaa:

1)

toiminnanharjoittajan nimi ja laitoksen tai siihen rinnastettavan toiminnan sijainti;

2)

pyydetyt lausunnot;

3)

tarkastukset;

4)

selvitys toiminnanharjoittajan kuulemisesta;

5)

selvitys terveydensuojelulain 15 §:n 2 momentissa tarkoitettua merkittävää terveyshaittaa aiheuttavan toiminnan asianosaisten kuulemisesta ja asian vireilläolosta ilmoittamisesta;

6)

annetut mahdolliset määräykset tai toimintaa koskeva kielto ja niiden perustelut sekä mahdollisten tutkimusten ja selvitysten tulokset; sekä

7)

valitusosoitus.

3 lukuTalousvesi

7 §Vesilaitosilmoitus

Toiminnanharjoittajan on tehtävä terveydensuojelulain 18 §:n mukainen ilmoitus kirjallisena sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella laitoksella on kotipaikka.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lähetettävä ilmoitus tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten niiden kuntien terveydensuojeluviranomaisille, joiden alueelle vesi laitos toimittaa vettä tai joiden alueelta se ottaa vettä, sekä vastaavasti asianomaisille vesi- ja ympäristöpiireille ja lääninhallituksille.

8 §Vesilaitosilmoituksen sisältö

Vesilaitosilmoituksesta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

1)

toiminnanharjoittajan nimi ja kotipaikka sekä yhteystiedot;

2)

vesilaitoksen ja vedenottamoiden sijainti;

3)

toimitettavan talousveden vuotuinen määrä ja käyttäjien määrä;

4)

raakaveden laatu ja käsittelytapa;

5)

selvitys käsitellyn veden laadusta ja käsittelyyn käytetyistä kemikaaleista;

6)

selvitys veden laadun tarkkailun järjestämisestä;

7)

selvitys vesilaitoksen vastaavasta hoitajasta;

8)

muut mahdollisesti tarpeelliset tiedot talousveden laadun arvioimiseksi; sekä

9)

selvitys erityistilanteisiin varautumisesta.

9 §Talousvettä koskevista tarkkailuvelvoitteista määrääminen

Sen lisäksi, mitä sosiaali- ja terveysministeriö on terveydensuojelulain 21 §:n nojalla määrännyt talousveden säännöllisestä valvonnasta ja tarvittavista tutkimuksista, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä talousveden laadun tarkkailemiseksi muita tutkimuksia, jotka ovat perustellusta syystä välttämättömiä talousveden terveydellisen laadun turvaamiseksi.

10 §Vesijohtoon ja viemäriin liittyminen

Asema- ja rakennuskaava-alueilla kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen rakentamaan liittymisjohdon yleiseen vesijohtoon, jos vesijohto on enintään 20 metrin päässä tontin tai rakennuspaikan rajasta.

Velvollisuudesta liittyä viemäriin on vastaavasti voimassa, mitä 1 momentissa säädetään velvollisuudesta liittyä vesijohtoon.

4 lukuJätteet ja jätevedet

11 §Viemäri ja jätevesien kokoaminen

Viemäri on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu talousveden tai yleiseen käyttöön tarkoitetun uimarannan veden tai maaperän terveydellisen laadun huonontumista.

Nestemäisten jätteiden kokoaminen tiiviiseen säiliöön tai imeyttäminen maahan on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai talousveden pilaantumisen vuoksi terveyshaittaa.

12 §Jätteiden kokoaminen ja jätehuone

Jätteiden keräysastiat tai -välineet ja jätehuone on sijoitettava ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu hajua tai muuta terveyshaittaa ja etteivät eläimet pääse niihin.

Kiinteille jätteille tarkoitettuihin astioihin tai muihin keräysvälineisiin ei saa koota nestemäisiä jätteitä. Astioiden ja keräysvälineiden kunnosta ja puhdistuksesta on huolehdittava asianmukaisesti.

13 §Kompostointi

Talous- ja käymäläjätteiden kompostointi tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu hajua tai maaperän tai talousveden likaantumisen vuoksi terveyshaittaa. Komposti on tehtävä ja sijoitettava siten, että eläinten pääsy kompostiin estyy.

14 §Käymälä

Käymälässä tulee olla riittävä ilmanvaihto, jonka tulee olla järjestetty siten, että hajun leviäminen muihin tiloihin estyy. Käymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä on lisäksi oltava mahdollisuus käsien pesuun.

Kuivakäymälä on sijoitettava tiiviille alustalle siten, ettei käymälästä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi terveyshaittaa.

5 lukuAsunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset

15 §Asunnon ja muun oleskelu tilan terveellisyyden valvonta

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvoessaan, noudatetaanko terveydensuojelulain 26 §:ssä asetettuja asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisiä vaatimuksia, kiinnitettävä huomiota seuraavaan:

1)

maaperän saastumisesta tai muusta siihen verrattavasta syystä ei saa aiheutua terveyshaittaa rakennuksessa tai sen läheisyydessä oleskeleville;

2)

kylmänä vuodenaikana asumiseen tai oleskeluun käytettävien tilojen lämmitys on järjestetty tarkoituksenmukaisesti;

3)

rakennus on ottaen huomioon sen käyttötarkoitus riittävän tiivis ja siinä on riittävä lämmöneristys;

4)

rakennus täyttää fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden osalta terveydensuojelulain 32 §:n nojalla annetut määräykset; sekä

5)

rakennuksessa on riittävä ilmanvaihto ottaen huomioon siellä olevien ihmisten määrä ja harjoitettava toiminta.

16 §Asunnon tai muun oleskelutilan henkilömäärä

Terveyshaitan estämiseksi kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tilapäisesti rajoittaa asukkaiden määrää asunnossa taikka muussa oleskelutilassa olevien henkilöiden määrää.

Ennen 1 momentin mukaisen määräyksen antamista kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asunnon tai oleskelutilan omistajalle tai haltijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä lausunto rakennusvalvontaviranomaiselta.

17 §Asunnon tai muun oleskelutilan tarkastus

Asuntoon tai muuhun oleskelutilaan tehdystä tarkastuksesta tulee laatia pöytäkirja.

Ennen terveydensuojelulain 27 ja 51 §:n mukaisen kiellon tai määräyksen antamista kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asunnon tai muun oleskeluun käytettävän tilan omistajalle ja haltijalle sekä sille, jonka menettely tai toimenpide on syynä todettuun epäkohtaan, tilaisuus tulla kuulluksi.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen antamasta terveydensuojelulain 27 ja 51 §:n mukaisesta kiellosta tai määräyksestä tulee käydä ilmi ainakin seuraavaa:

1)

se, johon päätös kohdistuu, ja hänen yhteystietonsa;

2)

tehdyt tarkastukset ja tutkimukset;

3)

asianosaisten kuuleminen;

4)

todettu terveyshaitta ja haitan yhteys menettelyyn tai toimenpiteeseen, joka on todettu syyksi epäkohtaan;

5)

päävelvoite epäkohdan poistamiseksi tai rajoittamiseksi sekä määräaika haitan poistamiseen;

6)

mahdollinen hallintopakko päävelvoitteen laiminlyönnin varalle; ja

7)

valitusosoitus.

6 lukuYleinen elintarvikehygienia

18 §Yleiset elintarvikehygieeniset vaatimukset

Elintarvikkeet on suojattava mikrobeilta, vahinkoeläimiltä, kosteudelta, lämmöltä, valolta ja muilta haitallisilta vaikutuksilta sekä käsiteltävä siten, että tartuntatautien leviäminen tai muiden terveyshaittojen syntyminen estyy.

Muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden myynti ja säilytys elintarvikehuoneistossa on järjestettävä siten, etteivät tuotteet heikennä huoneistossa pidettävien elintarvikkeiden terveydellistä laatua.

Elintarvikehuoneistossa ei saa säilyttää pilaantuneita elintarvikkeita eikä elintarvikkeiden valmistuksessa, pakkaamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneitä jätteitä, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Huoneistossa olevat jätteet ja pilaantuneet elintarvikkeet on poistettava huoneistosta riittävän usein ja vähintään kerran päivässä.

19 §Elintarvikehuoneistoa koskevat vaatimukset

Elintarvikehuoneisto on pidettävä hyvässä kunnossa ja puhtaana. Huoneisto on siivottava säännöllisesti.

Elintarvikehuoneistossa on oltava:

1)

riittävästi työskentely-, säilytys-, ja varastotilaa;

2)

toiminnan edellyttämä ilmanvaihto, lämpötila ja valaistus;

3)

riittävästi käsien pesupaikkoja, joihin on johdettu juoksevaa kuumaa ja kylmää taikka etukäteen sopivan lämpöiseksi sekoitettua vettä sekä paikkoja astioiden ja välineiden pesua varten;

4)

erilliset, asianmukaisesti varustetut säilytystilat siivouksessa käytettäville välineille ja aineille;

5)

riittävästi talousveden laatuvaatimukset täyttävää vettä; sekä

6)

henkilöstölle riittävästi asianmukaisia pukeutumistiloja peseytymismahdollisuuksineen ja riittävästi käsienpesumahdollisuuksilla varustettuja käymälöitä, jotka eivät saa suoraan avautua tiloihin, joissa elintarvikkeita käsitellään.

Tupakoiminen on kielletty elintarvikehuoneiston niissä tiloissa, joissa elintarvikkeita valmistetaan, pidetään kaupan, muutoin käsitellään tai säilytetään.

Kalahygienialaissa tarkoitetussa laitoksessa ja uivassa jalostamossa sallitaan talousveden sijasta myös puhtaan meriveden käyttö kalahygienialaissa mainitun kunnan valvontaviranomaisen luvalla.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi sallia 1 momentin 6 kohdasta poiketen pukeutumistilojen ja käymälöiden sijoittamisen huoneiston ulkopuolelle, jos toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen se on tarkoituksenmukaista ja samalla voidaan varmistua siitä, ettei vaatimuksesta poikkeaminen aiheuta terveyshaittaa.

20 §Elintarvikehuoneistoa koskevat muut vaatimukset

Elintarvikehuoneistossa käytettävien rakenteiden, pinnoitteiden, materiaalien ja kalusteiden sekä elintarvikkeiden valmistukseen tai muuhun käsittelyyn käytettävien koneiden, laitteiden, välineiden ja astioiden on oltava helposti puhdistettavia sekä tarvittaessa desinfioitavissa ja sellaisia, ettei niistä joudu elintarvikkeisiin haitallisia aineita.

Elintarvikehuoneiston lattioissa on oltava viemäriin yhdistetty lattiakaivo sekä tarkoituksenmukaiset laitteet lattian huuhtelua varten niissä huonetiloissa, joissa lattia joutuu olemaan jatkuvasti märkänä tai sitä joudutaan usein puhdistamaan taikka milloin se muutoin on puhtaanapidon kannalta tarpeellista. Lattian tulee viettää lattiakaivoon.

Asiakkaita varten on oltava riittävästi asianmukaisesti varustettuja käymälöitä, jos huoneistossa tarjoillaan elintarvikkeita tai alkoholijuomia.

21 §Elintarvikehuoneiston sijoittaminen

Elintarvikehuoneisto tulee olla asianmukaisella tavalla erotettu tiloista tai toiminnoista, jotka voivat vaarantaa elintarvikehuoneistossa käsiteltävien tai säilytettävien elintarvikkeiden terveydellisen laadun. Elintarvikehuoneistosta ei saa aiheutua terveyshaittaa samassa rakennuksessa tai elintarvikehuoneiston läheisyydessä mahdollisesti olevien asuntojen asukkaille tai muissa tiloissa oleskeleville.

22 §Omavalvontasuunnitelma

Toiminnanharjoittajan on tunnettava käsittelemiensä elintarvikkeiden hygieeniseen laatuun vaikuttavat tekijät. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava tarkoituksenmukaisten menettelyjen suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta elintarvikehygieenisen vaaran vähentämiseksi toiminnassaan.

Omavalvontasuunnitelmassa on selvitettävä huoneiston ja toiminnan luonteen mukaan ainakin seuraavat seikat:

1)

toiminnan vaiheet, joissa elintarvikehygieeninen vaara voi ilmetä (kriittiset valvontapisteet);

2)

kriittisten valvontapisteiden tarkkailumenetelmät ja toimenpiderajat;

3)

korjaustoimenpiteet, joihin ryhdytään, jos 2 kohdassa mainitut toimenpiderajat ylitetään; sekä

4)

tarkkailumenetelmien varmistustoimenpiteet.

Omavalvontasuunnitelman on oltava kirjallinen ja se on esitettävä elintarvikehuoneistoa koskevan ilmoituksen yhteydessä, toiminnanharjoittajan vaihtumista koskevan ilmoituksen yhteydessä tai muuten kunnan terveydensuojeluviranomaisen vaatimuksesta.

Jos toiminnanharjoittaja on velvollinen esittämään hyväksyttäväksi elintarvikevalvontaa suorittavalle viranomaiselle omavalvontasuunnitelman lihahygienialain 511/94), munavalmistehygienialain (517/94), kalahygienialain tai maitohygienialain nojalla, ei omavalvontasuunnitelmaa ole tarpeen esittää terveydensuojelulain nojalla.

23 §Elintarvikehuoneiston perustamista tai käyttöönottoa koskeva ilmoitus

Toiminnanharjoittajan on tehtävä terveydensuojelulain 13 §:ssä tarkoitettu elintarvikehuoneiston perustamista tai käyttöönottoa koskeva ilmoitus ennen toiminnan aloittamista sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella huoneisto sijaitsee.

Ilmoituksesta on käytävä ilmi sen lisäksi mitä edellä 4 §:ssä säädetään:

1)

elintarvikkeiden tuotevalikoima;

2)

tärkeimmät laitteet;

3)

huoneiston piirustukset sekä kalusteiden asemapiirustus; sekä

4)

tiedot huoneiston mahdollisista tiloista, joissa valmistetaan ruokaa myyntiä varten.

Lisäksi ilmoitukseen on liitettävä:

1)

omavalvontasuunnitelma; ja

2)

selvitys rakennusvalvonnallisesta käyttötarkoituksesta ja lupatilanteesta tiedoksi kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.

24 §Ilmoitus liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta

Elintarvikkeita liikkuvasta kioskista, myyntivaunusta tai liikkuvasta muusta laitteesta myyvän toiminnanharjoittajan on tehtävä ilmoitus sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella kioski, myyntivaunu tai muu laite otetaan ensimmäisen kerran käyttöön. Toiminnan muuttuessa olennaisesti laite on ilmoitettava sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella sitä ensimmäiseksi käytetään.

Ilmoituksesta on käytävä ilmi sen lisäksi mitä 4 §:ssä säädetään:

1)

myyntilaitteen mahdollinen rekisterinumero;

2)

kioskin, ajoneuvon tai muun laitteen pohjapiirros, josta ilmenee myynti- ja säilytyskalusteet sekä niiden sijoittelu;

3)

elintarvikkeiden tuotevalikoima; sekä

4)

talousveden saanti ja tiedot muista hygieenisistä järjestelyistä.

Ilmoitukseen on liitettävä omavalvontasuunnitelma.

Toiminnanharjoittajan on säilytettävä jäljennös ilmoituksen perusteella tehdystä päätöksestä kioskissa, ajoneuvossa tai muussa laitteessa ja esitettävä se ja omavalvontasuunnitelma myyntipaikan terveydensuojeluviranomaiselle.

25 §Ilmoitus elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa

Elintarvikkeita torilla tai muussa ulkotilassa myyvän tai tarjoilua varten valmistavan on tehtävä ilmoitus ennen toiminnan aloittamista sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella myynti- tai tarjoilupaikka sijaitsee.

Ilmoituksesta on käytävä ilmi sen lisäksi mitä 4 §:ssä säädetään:

1)

tuotevalikoima; sekä

2)

myytävien tai tarjoiltavien tuotteiden säilyttäminen sekä säilytyslaitteet tai valmistuslaitteet.

Lisäksi ilmoitukseen on liitettävä:

1)

omavalvontasuunnitelma; ja

2)

selvitys elintarvikkeiden säilytyksestä ja varastoinnista myyntiajan ulkopuolella ja tätä koskeva terveydensuojeluviranomaisen päätös.

Ilmoituksen voi tehdä myös torialueen haltija, jonka tulee ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle torilla myyntiä harjoittavien vaihtumisesta. Myyntiä harjoittavien ei tällöin tarvitse tehdä itse terveydensuojelulain 13 §:ssä mainittua ilmoitusta. Heillä on kuitenkin oltava omavalvontasuunnitelma.

Sen lisäksi mitä 24 §:ssä säädetään on liikkuvan ajoneuvon tai laitteen haltijan tehtävä myyntipaikoista edellä 1 momentissa säädetty ilmoitus.

26 §Elintarvikkeiden luokittelu pilaantuviin ja helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin

Elintarvikkeet, jotka säilyäkseen vaativat erityisiä olosuhteita, jaetaan tässä asetuksessa pilaantuviin ja helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin. Pilaantuvista ja helposti pilaantuvista elintarvikkeista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen muualla säädetään.

Pilaantuvilla elintarvikkeilla tarkoitetaan elintarvikkeita, joiden säilyminen riippuu erityisesti lämpötila- ja kosteusolosuhteista. Helposti pilaantuvilla elintarvikkeilla tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka säilyäkseen vaativat joko alhaisia tai korkeita lämpötiloja.

Pilaantuvat ja helposti pilaantuvat pakkaamattomat elintarvikkeet on säilytettävä erillään muista elintarvikkeista.

27 §Helposti pilaantuvan elintarvikkeen myynti- ja säilytyslämpötilat

Helposti pilaantuva elintarvike tulee säilyttää myyntipaikan kylmälaitteessa tai varastossa, jonka lämpötila on enintään + 8ÝC.

Lihaa ja lihavalmisteita kaupan pidettäessä ja lihan leikkaamisessa ja pakkaamisessa tulee niiden lämpötilan kuitenkin olla enintään + 7ÝC. Liha ja lihavalmisteet on myyntipaikassa varastoitava siten, että niiden lämpötila on enintään + 6ÝC.

Kalaa on säilytettävä myynnin ja varastoinnin ajan siten, että sen lämpötila on 0 ... + 3ÝC.

Pakasteista ja jäädytetyistä elintarvikkeista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

28 §Pakkaamattoman elintarvikkeen kaupanpito

Helposti pilaantuva, pakkaamaton elintarvike on pidettävä kaupan siten, että myyjä luovuttaa sen asiakkaalle. Muu pakkaamaton elintarvike, jota ei voi pestä tai kuoria, on myyjän luovutettava asiakkaalle tai pidettävä kaupan siten, että elintarvikkeen ottaminen ei aiheuta elintarvikehygieenistä vaaraa.

29 §Eräiden elintarvikkeiden myynti elintarvikehuoneistosta

Nestemäisiä maitotuotteita saa pitää kaupan valmiiksi pakattuna jäähdytetyssä myyntilaitteessa, mikäli tähän tarkoitukseen on varattu muista tavaroista riittävästi erillään sijaitseva elintarvikehuoneiston osa.

Lihaa ja lihavalmisteita saa pitää kaupan valmiissa pakkauksissa jäähdytetyssä myyntilaitteessa tai pakkaamattomana erillisessä jäähdytetyssä myyntipöydässä, jos lihaa ja lihavalmisteita varten on käytettävissä jäähdytetty varasto. Pakkaamatonta siipikarjan lihaa ja muuta pakkaamatonta lihaa ei saa pitää kaupan samassa myyntipöydässä niin, että ne ovat kosketuksissa toisiinsa. Siipikarjan ja riistalintujen kyniminen ja suolistaminen sekä muiden riistaeläinten nylkeminen ja suolistaminen ei ole sallittua elintarvikkeiden vähittäismyyntipaikassa.

Kalaa ja kalavalmisteita myytäessä on vastaavasti noudatettava, mitä 2 momentissa säädetään. Huoneiston osasta, jossa lihaa ja lihavalmisteita pidetään kaupan, saadaan kuitenkin myydä myös kalaa ja kalavalmisteita ilman myyntipäällystä omasta jäähdytyslaitteesta tai jäähdytyslaitteesta, josta kalaa ja kalavalmisteita varten on erotettu osa riittävällä väliseinällä. Kalojen perkaaminen on sallittu vain siihen varatussa ja varustetussa paikassa.

Muut helposti pilaantuvat elintarvikkeet on myymälässä pidettävä jäähdytyslaitteessa, pakasteet kuitenkin pakastinlaitteessa. Pilaantuvat elintarvikkeet on pidettävä niitä varten varatuissa tarkoituksenmukaisissa myyntipöydissä tai -laitteissa.

30 §Muiden aineiden ja tarvikkeiden myynti elin tarvikehuoneistosta

Mikäli elintarvikehuoneistossa pidetään kaupan muita aineita ja tarvikkeita, ne on sijoitettava omiin hyllystöihin ja myyntipöytiin riittävästi erilleen elintarvikkeista. Pesu- ja puhdistusaineiden sekä muiden kemikaalien tulee olla valmiiksi pakattuna. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi erikseen hyväksyä pesu- ja puhdistusaineiden myynnin pakkaamattomina, mikäli myynti voidaan järjestää muualla kuin elintarvikkeiden myyntitilassa.

31 §Henkilökohtainen hygienia

Elintarvikehuoneistossa työskentelevän henkilön on pukeuduttava siististi sekä noudatettava hyvää henkilökohtaista hygieniaa ja tarvittaessa käytettävä puhtaita ja soveltuvia suojavaatteita.

Henkilön, jonka tiedetään tai epäillään kantavan elintarvikkeiden välityksellä tarttuvaa tautia tai jolla on tulehtuneita haavoja, ihotulehduksia tai ihovammoja, ei saa työskennellä elintarvikehuoneistossa, jos hän voi levittää tautia elintarvikkeiden välityksellä.

32 §Eläinten pääsy elintarvikehuoneistoon

Elintarvikehuoneistoon ei saa päästää koiria, kissoja tai muita eläimiä lukuunottamatta ulkotilaa, jossa tarjoillaan ainoastaan juomia. Näkövammaisten käyttämien opaskoirien pääsy asiakastiloihin on kuitenkin sallittu.

33 §Elintarvikkeiden kuljetus

Elintarvikkeiden kuljetukseen käytettävät ajoneuvot ja muut kuljetusvälineet on pidettävä puhtaina.

Elintarvikkeita kuljetettaessa niitä tai niiden kuljetuslaatikoita tai astioita ei saa sijoittaa ajoneuvossa sellaiseen paikkaan, jossa ne likaantuvat, kastuvat tai pölyyntyvät.

Elintarvikkeita kuljetettaessa on käytettävä tiiviisti suljettavaa ajoneuvoa, jollei elintarvikkeita ole siten pakattu, että ne kuljetuksen aikana ovat suojattuina kastumiselta, jäätymiseltä, pölyyntymiseltä ja muulta likaantumiselta. Elintarvikkeen kuljetus on järjestettävä siten, ettei sen hygieeninen laatu huonone kuljetuksen aikana.

Mikäli elintarvikkeita kuljettavassa ajoneuvossa kuljetetaan muita kuin elintarvikkeita, on elintarvikkeet sijoitettava ajoneuvossa siten, etteivät ne likaannu ajoneuvossa eikä niihin siirry vierasta hajua, makua tai muita haitallisia ominaisuuksia ajoneuvossa kuljetettavista tavaroista. Ajoneuvojen tilat, joissa kuljetetaan muita kuin elintarvikkeita, on puhdistettava ennen tilojen käyttöä uudelleen elintarvikkeiden kuljetukseen.

34 §Kuljetusastiat

Kuljetusastiat on säilytettävä elintarvikehuoneistossa siten, etteivät ne likaantumisen, kastumisen tai pölyyntymisen vuoksi heikennä kuljetettavien elintarvikkeiden hygieenistä laatua.

Kuljetusastioita, joissa kuljetetaan nestemäisiä, rakeisia tai jauhomaisia elintarvikkeita pakkaamattomina, saa käyttää vain elintarvikkeiden kuljettamiseen. Astioissa on oltava merkintä "Vain elintarvikkeille/ Endast för livsmedel" tai muu vastaava merkintä, joka ilmaisee käyttötarkoituksen.

Kuljetusastiat on puhdistettava eri käyttökertojen välillä.

35 §Elintarvikkeiden myynti tai valmistus tarjoilua varten torilla tai muualla ulkona

Torilla ja muualla ulkona saa myydä tai valmistaa elintarvikkeita, jos toiminnalle voidaan järjestää riittävät elintarvikehygieeniset edellytykset. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä terveydensuojelulain 13 §:n nojalla saadun ilmoituksen perusteella torilla tai muualla ulkona myytäviksi tai valmistettaviksi sallituista tuotteista ja muista myynnin edellyttämistä elintarvikehygieenisistä vaatimuksista.

Tori ja muu ulkotila, jossa elintarvikeita myydään tai valmistetaan, on pidettävä puhtaana ja siistinä ja siellä tulee olla tarpeellinen määrä jäteastioita.

36 §Ruoanvalmistus elintarvikkeiden vähittäismyynnin yhteydessä

Ruoanvalmistuksen tulee tapahtua erillään kaupan pidettävistä muista elintarvikkeista. Ruoanvalmistus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu valmistettavan ruoan tai kaupan pidettävien elintarvikkeiden terveydellisen laadun vaarantumista. Ruoanvalmistukseen varatun paikan välittömässä läheisyydessä tulee olla asianmukaisesti varustettu paikka käsien ja astioiden pesua varten. Ruoanvalmistuspaikassa on oltava riittävä ilmanvaihto.

Kuumentamalla tehty ruokavalmiste on säilytettävä kuumana tai välittömästi valmistuksen jälkeen jäähdytettävä ja säilytettävä jäähdytyslaitteessa.

37 §Kunnan terveydensuojeluviranomaisen määräykset

Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäistapauksessa terveyshaitan estämiseksi elintarvikehuoneiston käyttöä tai elintarvikkeiden myyntiä koskevia määräyksiä.

38 §Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet pilaantuvista ja helposti pilaantuvista elintarvikkeista

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa yleisiä ohjeita elintarvikkeiden ryhmittelystä pilaantuviin ja helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin.

7 lukuHautausmaa ja hautaaminen

39 §Hautausmaan ja hautapaikan perustaminen

Hautausmaan ja hautapaikan perustamisesta tehtävästä ilmoituksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 4, 5 ja 6 §:ssä säädetään.

40 §Hautaaminen

Vainajan ruumis on haudattava viivytyksettä tiiviissä asianmukaisessa arkussa tai vastaavassa taikka tuhkattava krematoriossa.

Arkkuun sijoitettu ruumis on haudattava maahan vähintään 150 senttimetrin syvyyteen. Samaa arkkuhautasijaa saa käyttää aikaisintaan 15 vuoden kuluttua edellisestä hautaamisesta.

Ruumis voidaan sijoittaa myös hautakammioon edellyttäen, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Hautakammioon saa haudata 2 momentissa mainittua aikaa lyhyemmin väliajoin edellyttäen, että kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy hautaamisen.

41 §Ruumiin käsittely, säilyttäminen ja kuljettaminen

Jos vainaja on sairastanut tarttuvaa tautia ja tartunnan vaara on edelleen olemassa. on vainajan kuolinsyyn selvittäjän ilmoitettava tästä ruumista käsittelevälle.

Muualla kuin sairaalan tiloissa ruumis on säilytettävä asianmukaisessa tiiviissä arkussa tai vastaavassa ennen hautaamista.

Ruumiin kuljettaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen varatussa kulkuneuvossa.

Ruumiinkuljettamisesta valtioiden välillä säädetään erikseen.

42 §Haudatun ruumiin siirtäminen

Haudatun ruumiin siirtämistä koskevaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle osoitettuun hakemukseen on liitettävä tiedot vainajasta sekä virallinen selvitys kuoleman syystä ja ajasta, ruumiin hautapaikasta sekä selvitys ruumille varatusta uudesta hautapaikasta.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hankittava hautausmaiden omistajilta lausunto terveydellisten seikkojen selvittämiseksi haudatun ruumiin siirtämisestä tehdystä hakemuksesta.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää haudatun ruumiin siirtämisen tai määrätä ruumista siirrettäessä noudatettavista muista toimenpiteistä terveyshaitan ehkäisemiseksi. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä aika, jonka kuluessa ruumiin siirtäminen on toimitettava.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lähetettävä ruumiin siirtämistä koskeva päätös tiedoksi sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonne ruumis siirretään, sekä asianomaisten hautausmaiden omistajille.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen edustajan on oltava paikalla ruumista haudasta otettaessa ja uudelleen haudattaessa.

8 lukuErinäiset säännökset

43 §Viranhaltijan pätevyys

Terveydensuojelulain valvontatehtäviä hoitavalla kunnallisella viranhaltijalla on oltava soveltuva teknillinen, luonnon-, lääke- tai eläinlääketieteellinen taikka maa- ja metsätaloustieteellinen korkeakoulututkinto taikka teknillinen opistotasoinen tutkinto.

Terveydensuojelulain valvontatehtäviä hoitavan viranhaltijan kelpoisuuden täyttää myös henkilö, joka terveydensuojelulain voimaan tullessa hoitaa vastaavia terveydenhoitolain (469/65) valvontatehtäviä.

Terveydensuojelun viranhaltijan on terveydensuojelulain toimeenpanoon liittyviä tehtäviä suorittaessaan pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä ja virka-asemansa.

44 §Terveydensuojelujärjestys

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava jäljennös lääninhallitukselle terveydensuojelulain 51 §:n 3 momentin nojalla antamistaan yleisistä määräyksistä terveyshaitan ehkäisemiseksi ja terveydellisten olojen valvomiseksi (terveydensuojelujärjestys).

45 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

ETA-sopimus Liite XX: Neuvoston direktiivi 80/778/ETY ja 81/858/ETY

ETA:n sekakomitean päätös 21.3.1994 N:o 7/94. ETA-sopimuksen liite II: 93/43/ETY

Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994

Tasavallan Presidentti Martti AhtisaariSosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

Sivun alkuun