Laki arvonlisäverolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain ( 1501/93 ) 47―54 §, 94 §:n 3―5 kohta, 97―99 ja 107―109 §, 11 luku, 138 § sekä 47, 53, 97 ja 107 §:n edellä olevat väliotsikot, niistä 48 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä toukokuuta 1994 annetulla lailla (377/94),
muutetaan 3, 4 ja 26 §, 29 §:n 2 kohta, 59 §:n 5 kohta, 85 §, 112 §:n 3 momentti, 122 §:n 1 momentti, 130 §:n 2 momentti, 131 §:n 1 ja 2 momentti, 173 §:n 2 momentti, 174 §:n 3 momentti, 222 §:n 2, 5 ja 6 momentti ja 227 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti ja 173 §:n 2 momentti 27 päivänä toukokuuta 1994 annetussa laissa (375/94), 130 §:n 2 momentti muutettuna 27 päivänä toukokuuta 1994 annetulla lailla (376/94) sekä mainitulla 27 päivänä toukokuuta 1994 annetulla lailla (377/94) ja 222 §:n 2, 5 ja 6 momentti viimeksi mainitussa laissa, sekä
lisätään lakiin uusi 22 a ja 25 a §, 39 §:ään uusi 3 momentti, 59 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 27 päivänä toukokuuta 1994 annetulla lailla (376/94), uusi 6 kohta ja 222 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 27 päivänä toukokuuta 1994 annetulla lailla (377/94), uusi 7 momentti seuraavasti:
3 §
Myyjä ei ole verovelvollinen, jos verollisten myyntien ja 55―58 §:n tai 6 luvun perusteella verottomien myyntien yhteismäärä ilman käyttöomaisuuden myyntihintoja kalenterivuodelta on enintään 50 000 markkaa, ellei häntä ole oman ilmoituksen perusteella merkitty verovelvolliseksi. Säännöstä ei sovelleta kuntaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun verolliseen myyntiin ei lueta 30 §:n perusteella verollista myyntiä.
4 §
Tuloverolaissa (1535/92) tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen vain, jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään mainitun lain mukaan yhteisön veronalaisena elinkeinotulona. Yleishyödyllinen yhteisö on kuitenkin verovelvollinen tarjoilupalvelun ottamisesta omaan käyttöön 25 a §:ssä säädetyin edellytyksin ja kiinteistöhallintapalvelun ottamisesta omaan käyttöön 32 §:ssä säädetyin edellytyksin.
22 a §
Tavaran tai palvelun omaan käyttöön ottamisesta ei suoriteta veroa, kun elinkeinonharjoittaja ottaa vähäisessä määrin tavaroita tai palveluja omaan tai perheensä yksityiseen kulutukseen.
25 a §
Henkilökunnalle luovutettu tarjoilupalvelu katsotaan otetuksi omaan käyttöön myös silloin, kun tarjoilupalvelua ei luovuteta verollisen liiketoiminnan yhteydessä ja vastaavia palveluja ei myydä ulkopuolisille.
26 §
Valtion ei ole suoritettava veroa tavaran tai palvelun ottamisesta omaan käyttöön. Valtion on kuitenkin suoritettava veroa tarjoilupalvelun ottamisesta omaan käyttöön 25 a §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa ja rakentamispalvelun ottamisesta omaan käyttöön 31 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.
29 §
Sen estämättä, mitä 27 §:ssä säädetään, veroa suoritetaan:
maa- tai kiviaineksen otto-oikeuden, metsän hakkuuoikeuden tai metsästys- taikka kalastusoikeuden myynnistä;
39 §
Oppilaitoksessa koulutuksensaajalle tapahtuvasta tarjoilusta ei kuitenkaan suoriteta veroa, kun tarjoilu tapahtuu koulutuksen yhteydessä ja tarjoilu liittyy tavanomaisesti koulutukseen.
59 §
Veroa ei suoriteta seuraavien tavaroiden ja palvelujen myynnistä:
kuurojen tulkkauspalvelut;
itse poimitut, luonnonvaraiset marjat ja sienet, jotka poimija myy sellaisenaan muualta kuin erityisestä myyntipaikasta.
85 §
Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraavien tavaroiden myynnistä ja maahantuonnista suoritettava vero on 12 prosenttia veron perusteesta:
ruokatavara, juoma ja muu sellaisenaan ihmisen nautittavaksi tarkoitettu aine sekä niiden raaka-aine ja niitä valmistettaessa tai säilöttäessä käytettävä mauste, säilöntäaine, väri ja muu lisäaine ( elintarvike );
rehu- ja rehuseos sekä niiden valmistuksessa käytettäväksi tarkoitettu raaka- ja lisäaine, eläinten ruokana käytettävät teollisuuden jäteaineet sekä rehukala ( rehuaine );
henkilökuljetus;
majoitustilan tai käyntisataman käyttöoikeuden luovuttaminen;
elokuvanäytöksen järjestäminen;
lääkelaissa (395/87) tarkoitettu lääke, lääkelain 21 §:n 2 momentissa ja 21 a §:ssä tarkoitetut valmisteet, joita mainituissa lainkohdissa tarkoitettuun lupaan tai rekisteröintiin liitetyn ehdon mukaan saadaan myydä ainoastaan apteekista, sekä kliininen ravintovalmiste ja niitä vastaava tuote sekä perusvoide silloin, kun ne oikeuttavat korvaukseen sairausvakuutuslain (364/63) perusteella;
kirja.
Edellä 1 momentin 1 kohdan nojalla alennettua verokantaa ei sovelleta:
tarjoilutoimintaan;
eläviin eläimiin;
vesijohtoveteen;
alkoholijuomiin ja tupakkavalmisteisiin; eikä
edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuihin tavaroihin ja myrkkyihin.
Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna kirjana ei pidetä:
muulla tavalla kuin painettuna tai siihen verrattavalla tavalla valmistettua julkaisua;
kausijulkaisua; tai
pääasiallisesti mainoksia sisältävää julkaisua.
Oy Yleisradio Ab:n valtion radiorahastosta saamasta korvauksesta suoritettava vero on 5 prosenttia veron perusteesta.
112 §
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu vähennys saadaan 110 §:ssä säädetyin edellytyksin tehdä verottomana ostetusta tai maahantuodusta tavarasta. Vähennyksen määrä on tällöin 18 prosenttia tavaran alkuperäisestä ostohinnasta tai maahantuontiarvosta. Jos tavaran todennäköinen luovutushinta on sen alkuperäistä ostohintaa tai sitä vastaavaa arvoa alempi, vähennettävä vero lasketaan tavaran todennäköisen luovutushinnan perusteella.
122 §
Ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla, joka ei ole Suomessa verovelvollinen ja jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa, on oikeus saada palautuksena ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettava vero tai maahan tuomastaan tavarasta suorittamansa vero, jos tavaran tai palvelun hankinta liittyy ulkomaalaisen:
ulkomailla harjoittamaan toimintaan, joka olisi aiheuttanut verovelvollisuuden taikka ollut 55―58 §:n tai 6 luvun perusteella verotonta, jos toimintaa olisi harjoitettu Suomessa;
Suomessa harjoittamaan 9 §:ssä tarkoitettuun myyntiin, josta ostaja on verovelvollinen; tai
Suomessa harjoittamaan 55―58 §:n tai 6 luvun perusteella verottomaan toimintaan.
130 §
Edellä 1 momentissa tarkoitettu palautus ei koske veroa, joka sisältyy yksityiseen kulutukseen, 114 §:ssä tarkoitettuun käyttöön tapahtuvaan hankintaan tai kiinteistön vuokraustoimintaa varten tehtyyn hankintaan.
131 §
Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada palautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero, jos hankinta on tapahtunut sellaista toimintaa varten, josta ei suoriteta veroa 55―58 §:n tai 6 luvun perusteella taikka sillä perusteella, että myynti tapahtuu ulkomailla.
Ulkomailla tapahtuvan myynnin osalta palautuksen edellytyksenä on, että myynti olisi aiheuttanut verovelvollisuuden tai ollut 55―58 §:n tai 6 luvun perusteella verotonta, jos toimintaa olisi harjoitettu Suomessa.
173 §
Edellä 12 ja 30 §:n perusteella verovelvollinen merkitään rekisteriin aikaisintaan hakemuksen tekemisestä lukien. Jos 30 §:ssä tarkoitettu elinkeinonharjoittaja voi tehdä 106 §:ssä tarkoitetun vähennyksen, hän on kuitenkin verovelvollinen 30 §:ssä tarkoitetun toiminnan aloittamisesta lukien.
174 §
Edellä 30 §:n perusteella verovelvollista ei poisteta rekisteristä verovelvollisen tätä koskevan vaatimuksen johdosta, vaan vasta kun verovelvollisuuden edellytykset ovat lakanneet.
222 §
Lakia sovelletaan 85 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin majoitustilan ja käyntisataman käyttöoikeuden luovutuksiin sekä teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten sekä taidenäyttelyiden pääsymaksuihin kuitenkin vain, jos edellä mainittu palvelu on suoritettu 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen.
Jos 85 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu henkilökuljetuspalvelu suoritetaan ennen vuoden 1996 alkua, on palvelun myynnistä suoritettava vero 6 prosenttia veron perusteesta. Jos 29 §:n 4 kohdassa tarkoitettu urheilutilan käyttöoikeuden luovutus suoritetaan ennen vuoden 1996 alkua, on palvelun myynnistä suoritettava vero 12 prosenttia veron perusteesta.
Lain 3 §:ssä tarkoitettua verollisten ja verottomien myyntien yhteismäärää vuodelta 1994 laskettaessa otetaan huomioon myös ne vuoden 1994 aikana, ennen lain voimaantuloa tapahtuneet myynnit, jotka arvonlisäverolain mukaan olisivat verollisia taikka lain 55―58 §:n tai 6 luvun perusteella verottomia. Verolliseen myyntiin ei lueta lain 30 §:n perusteella verollista myyntiä.
Jos 85 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu elintarvike tai 2 kohdassa tarkoitettu rehuaine toimitetaan tai luovutetaan tullivalvonnasta taikka otetaan omaan käyttöön ennen vuoden 1998 alkua, tavaran myynnistä suoritettava vero on 17 prosenttia veron perusteesta.
227 §
Apteekkarin on suoritettava veroa tämän lain 85 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun lääkkeen ja lääkkeenomaisen tuotteen myynnistä 84 §:ssä säädetyn verokannan mukaan, jos hän on voinut tehdä niiden hankinnasta liikevaihtoverolain 50 §:ssä tarkoitetun vähennyksen.
1. Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
2. Lakia sovelletaan, kun tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu, maahan tuotu tavara on luovutettu tullivalvonnasta taikka tavara tai palvelu on otettu omaan käyttöön lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
3. Veroa ei suoriteta sellaisen käyttöomaisuudeksi hankitun tavaran myynnistä, joka on toimitettu tai luovutettu tullivalvonnasta myyjälle tai jonka myyjä on valmistanut omaan käyttöön ennen lain voimaantuloa, jos tavara on hankittu muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan käyttöön ja tavarasta ei ole voitu tehdä vähennystä tai jos tavaran ottamisesta omaan käyttöön on suoritettu vero.
4. Tämän lain nojalla verovelvolliseksi tuleva ei saa tehdä 112 §:ssä tarkoitettua vähennystä käyttöomaisuudesta, joka on hankittu tai itse valmistettu ennen lain voimaantuloa. Rehuaineista ja lannoiteaineista, jotka on hankittu ennen lain voimaantuloa, ei saa tehdä arvonlisäverolain 112 §:ssä tai tässä laissa tarkoitettua vähennystä.
5. Tämän lain nojalla verovelvolliseksi tuleva saa lain voimaan tullessa hallussaan olevasta käyttämättömänä käyttöomaisuudeksi hankkimastaan tai itse valmistamastaan irtaimesta esineestä ja hankintaan liittyneestä asennustyöstä 10 luvussa tarkoitetun vähennyksen tai 131 §:ssä tarkoitetun palautuksen, jos niistä ei ole voitu tehdä vähennystä arvonlisäverolain tai liikevaihtoverolain perusteella ja jos tavara on toimitettu, itse valmistettu tai luovutettu tullivalvonnasta mainituissa lainkohdissa tarkoitettuun käyttöön taikka palvelu on suoritettu 1 päivänä heinäkuuta 1994 tai sen jälkeen.
6. Tämän lain nojalla verovelvolliseksi tuleva saa 5 momentissa tarkoitetun vähennyksen tai palautuksen lain voimaan tullessa hallussaan olevasta rakennuksen tai pysyvän rakennelman uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittyvässä rakentamistyössä käytettävästä tavarasta tai palvelusta, jos niistä ei ole voitu tehdä vähennystä arvonlisäverolain tai liikevaihtoverolain perusteella ja jos rakentamiseen tai perusparantamiseen on ryhdytty 1 päivänä heinäkuuta 1994 tai sen jälkeen.
7. Mitä 5 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske tavaraa, jonka todennäköinen taloudellinen käyttöaika hankintahetkellä on ollut enintään kolme vuotta tai joka on hankittu asennettavaksi rakennuksen tai pysyvän rakennelman osaksi tai niihin kuuluvaksi laitteeksi, ellei kysymys ole 6 momentissa tarkoitetusta tavarasta.
8. Jos elinkeinonharjoittajalla on lain voimaantullessa hallussaan edelleen myytäviksi tarkoitettuja rehu- tai lannoiteaineita tai niiden raaka-aineita, joiden hankinnan yhteydessä on voitu tehdä liikevaihtoverolain tai arvonlisäverolain nojalla laskennallinen vähennys, elinkeinonharjoittajan on tämän lain voimaantulokuukaudelta suoritettava veroa 18 prosenttia lannoiteaineiden taikka valkuaisaine- tai rehurasvaveroa sisältävien rehuaineiden verottomasta ostohinnasta tai maahan tuodun tavaran veron perusteesta.
VaVM 63/94
Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIValtiovarainministeriIiro Viinanen