1125/1994

Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa vuosina 1982―1998 toteutetaan metsätalouden alueellista suunnittelua ja edistetään vajaatuottoisten alueiden kunnostamista, joka käsittää luontaisen uudistumisen edistämisen, metsänviljelyn ja uuden kasvun turvaamisen, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä rahoitetaan valtion talousarvioon vuosittain metsänparannuslain (140/87) mukaisesti otettavilla metsänparannusvaroilla. Töiden rahoittamisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä säädetään asetuksella.

Tässä laissa tarkoitettu alueellinen suunnitelma voidaan laatia muille kuin valtion maille, mikäli niillä ennestään ei ole alueellista suunnitelmaa. Kunnostamistöitä ei saa suorittaa alueilla, joiden omistaja on yhtiö, yhteisö tai säätiö. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske yhteismetsän osakaskuntaa tai yhteisaluelaissa (758/89) tarkoitetun yhteisen alueen osakaskuntaa eikä pääasiallisena tarkoituksenaan maatila- tai metsätaloutta harjoittavaa luonnollisten henkilöiden muodostamaa yhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yhteisöä.

Tässä laissa tarkoitetut luontaisen uudistumisen edistämis- ja metsänviljelytyöt on ohjattava ensi sijassa puuntuotannon kannalta edullisimpiin kohteisiin ottaen samalla huomioon alueen eri osien olosuhteet sekä ympäristönsuojelu- ja työllisyysnäkökohdat. Hankkeiden on oltava taloudellisesti sekä luonnon- ja ympäristönhoidon kannalta tarkoituksenmukaisia, ja ne on keskitettävä siten, että ne voidaan toteuttaa taloudellisesti edullisimmalla tavalla.

Metsälautakunta päättää käyttöönsä asetettujen määrärahojen puitteissa tässä laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Varojen myöntäminen luontaisen uudistumisen edistämiseen ja metsänviljelytyöhön edellyttää maanomistajan hakemusta.

Metsälautakunta voi peruuttaa kunnostamistyön rahoittamista koskevan päätöksensä tai muuttaa sitä siltä osin kuin työtä ei ole tehty, jos on ilmeistä, että kunnostamistyön kohteena olevaa aluetta tullaan käyttämään siten, että alueen käyttö metsätaloudelliseen tarkoitukseen olennaiselta osin estyy.

Maanomistaja on velvollinen huolehtimaan sellaisen alueen hoidosta, jolla on suoritettu tämän lain mukainen luontaisen uudistumisen edistämis- tai metsänviljelytyö. Jos tällainen alue siirtyy toiselle, siirtyvät tälle myös velvollisuudet alueen hoitoon.

Jos luontaisen uudistumisen edistämis- tai metsänviljelyalueen hoito, joka käsittää taimikon perkauksen ja heinäämisen, on jäänyt suorittamatta ennen kuin kaksikymmentä vuotta on kulunut työn päättymisestä, eikä laiminlyöntiä ole metsälautakunnan asettaman riittävän määräajan kuluessa korjattu, voi metsälautakunta määrätä, että työhön käytetyt varat on osaksi tai kokonaan suoritettava takaisin ja että 3 §:n 1 momentin mukainen hoitovelvollisuus lakkaa.

Jos kunnostamistyön kohteena ollutta aluetta on alettu käyttää siten, että alueen käyttö metsätaloudelliseen tarkoitukseen olennaisilta osin estyy eikä työn päättymisestä ole kulunut kahtakymmentä vuotta, metsälautakunta voi asiasta tiedon saatuaan määrätä,  että kunnostamistyöhön käytetyt varat on osaksi tai kokonaan suoritettava takaisin. Metsälautakunnan tehtyä tässä momentissa tarkoitetun päätöksen lakkaa alueen 3 §:n 1 momentin mukainen hoitovelvollisuus.

Jos kunnostustyö on olennaisilta osiltaan menettänyt merkityksensä luonnontuhon, maanomistajasta riippumattomasta syystä aiheutuneen kulon tai muu syyn taikka vahingon välttämiseksi tarpeellisista toimista aiheutuneiden vahinkojen johdosta, eikä kunnostustyön uusiminen tämän lain mukaisena työnä ole tarkoituksenmukaista, metsälautakunta voi hakemuksesta päättää, että tuhon kohteeksi joutuneen alueen 3 §:n 1 momentin mukainen hoitovelvollisuus lakkaa.

Metsälautakunnan tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan.

Muutoksenhaussa on noudatettava soveltuvin osin muutoksenhausta hallintoasioissa annettua lakia (154/50).

Takaisin perittävät varat saadaan siitä riippumatta, kuinka kauan ne ovat olleet maksamatta, periä ilman eri päätöstä tai tuomiota siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään ja ulosottaa siitä kiinteistöstä, jonka hyväksi tehdyistä töistä on kysymys, samalla etuoikeudella kuin kiinteistöstä menevistä julkisoikeudellisista suorituksista on voimassa.