Asetus mittanormaalijärjestelmästä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä 10 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1156/93) nojalla:
1 §Kansallisen mittanormaalin perustaminen
Suureen kansallinen mittanormaali perustetaan, kun jäljitettävän kalibroinnin tarve sitä edellyttää. Perustamisessa on otettava huomioon:
teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeet;
julkishallinnon tarpeet;
tieteen ja tutkimuksen tarpeet;
kansainvälisistä sopimuksista aiheutuvat velvoitteet; ja
käytettävissä olevat voimavarat.
2 §Kansallisen mittanormaalin jäljitettävyys
Kansallisen mittanormaalin tulee edustaa parasta mittatieteellistä tasoa (primäärinormaali) ja sen jäljitettävyyden tulee perustua suoraan mittayksikön määritelmään tai vastaavaan kansainväliseen suositukseen, jos
tähän on 1 §:n perusteella erityinen tarve,
teollisuus- ja tutkimuspoliittinen merkitys sitä edellyttää,
se on käytettävissä olevat voimavarat huomioon ottaen tarkoituksenmukaista ja
saatavissa on tarvittava metrologinen asiantuntemus.
Muussa tapauksessa kansallisen mittanormaalin tulee olla jäljitettävissä kansainvälisesti hyväksyttyyn mittanormaaliin (sekundäärinormaali) .
3 §Kansallisen mittanormaalijärjestelmän toteuttaminen
Kansallinen mittanormaalijärjestelmä toteutetaan primääri- ja sekundäärinormaalein. Primäärinormaalia ylläpitää kansallinen mittanormaalilaboratorio. Saman suureen sekundäärinormaaleja voivat ylläpitää myös muut mittanormaalilaboratoriot.
Kansallisen mittanormaalin ylläpidolla tulee varmistaa, että mittanormaali jatkuvasti täyttää sille asetetut mittatieteelliset vaatimukset. Kansallisen mittanormaalilaboratorion tehtävänä on myös huolehtia siitä, että jäljitettävyys kansallisesta mittanormaalista muihin mittanormaaleihin on saatavilla.
4 §Kansallisia mittanormaalilaboratorioita koskevat vaatimukset
Kansallisia mittanormaalilaboratorioita valittaessa otetaan huomioon 1 §:ssä tarkoitetun mittanormaalin ylläpidon jatkuvuusedellytykset, aiemmin tehtyjen investointien hyödyntäminen sekä laboratorion muut edellytykset sitoa omia voimavarojaan kansallisen mittanormaalitoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.
Kansalliselta mittanormaalilaboratoriolta edellytetään:
puolueettomuutta ja riippumattomuutta;
riittävän pätevää henkilöstöä, jolla on tarpeellinen koulutus, kokemus ja asiantuntemus tehtäviinsä sekä jonka puolueettomuus ja riippumattomuus varmistetaan;
tarpeellisia tiloja, mittauslaitteita ja mittanormaaleja;
riittävää laatustandardien, sopimusten, menettelytapojen ja varmentamisjärjestelmien tuntemusta;
laatujärjestelmää; sekä
tietojen luottamuksellista käsittelemistä ja säilyttämistä.
5 §Kansallisen mittanormaalilaboratorion pätevyyden arviointi
Kansallisen mittanormaalilaboratorion pätevyys, puolueettomuus, luotettavuus ja toiminnan luottamuksellisuus arvioidaan kansainvälisten suositusten ja menettelyjen mukaisesti.
Mittatekniikan keskus nimeää kansallisen mittanormaalilaboratorion selvitettyään kansainvälisesti tunnustetun ulkomaisen mittanormaalilaboratorion lausunnon perusteella tai muulla riittävällä tavalla, että mittanormaalilaboratorio täyttää asetetut vaatimukset.
6 §Kansallisen mittanormaalilaboratorion valvonta
Mittatekniikan keskus valvoo nimeämiään kansallisia mittanormaalilaboratorioita seuraamalla, että
laboratorio jatkuvasti täyttää sille asetetut vaatimukset;
laboratorio hoitaa sille mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetussa laissa (1156/93) säädetyt tehtävät;
voimavarojen kohdentuminen hoidetaan tarkoituksenmukaisella tavalla; sekä
laboratorion metrologista toimintaa ylläpidetään kansainvälisesti vertailukelpoisella tasolla.
Kansallisen mittanormaalilaboratorion tulee toimittaa mittatekniikan keskukselle tiedot sen valvonnan kannalta tarpeellisista asioista. Kansallisen mittanormaalilaboratorion tulee lisäksi toimittaa vuosittain mittatekniikan keskukselle toimintasuunnitelma ja -kertomus.
7 §Mittatekniikan keskuksen tehtävät
Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla säädetään:
toimia alansa mittaustoiminnan asiantuntijana;
toimia asiantuntijana kansalliseen kalibrointipalveluun kuuluvien laboratorioiden käytössä olevien mittausmenettelyjen yhtenäistämisessä sekä avustaa niitä mittaustulosten oikeellisuuden todentamisessa;
kalibroida kansalliseen kalibrointipalveluun kuuluvien laboratorioiden mittauslaitteita;
osallistua sekä ohjata kansallisten mittanormaalilaboratorioiden osallistumista kansainvälisiin vertailumittauksiin ja muuhun alan kansainväliseen yhteistyöhön mittaustulosten kansainvälisen vertailukelpoisuuden ja kalibrointien jäljitettävyyden varmistamiseksi; sekä
tehdä tutkimustyötä mittausmenetelmien kehittämiseksi, seurata alan kansainvälistä kehitystä sekä tiedottaa kansalliseen kalibrointipalveluun kuuluville laboratorioille ja muutoinkin julkisuudessa alalla tapahtuneesta kehityksestä.
8 §Kalibrointipalvelut
Kansallinen mittanormaalilaboratorio voi päteväksi todettujen kalibrointilaboratorioiden ohella tarjota suureen kalibrointipalveluja, jos tämä suurealueen laajuuden ja tarkkuuden tai kalibrointien saatavuuden takia on tarpeen.
9 §Virallinen kalibrointitodistus
Mittatekniikan keskus vahvistaa virallisen kalibrointitodistuksen muodon.
10 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä marraskuuta 1994.
Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1994
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIKauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen