556/1994

Kun tuomioistuin käsitellessään lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa katsoo tarpeelliseksi hankkia asiassa selvityksen sosiaalilautakunnalta, tuomioistuimen on lykättävä asian käsittely ja pyydettävä virkateitse selvitys sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsella on asuinpaikka. Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa, selvitys on pyydettävä sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsi oleskelee. Jos lapsi ei oleskele Suomessa, selvitys voidaan pyytää sen kunnan sosiaalilautakunnalta, jossa lapsella on asian vireillepanoa edeltäneen vuoden aikana ollut asuinpaikka. Pyyntöön on liitettävä tarpeelliset tiedot hakemuksesta ja asian käsittelystä.

Selvitystä pyytäessään tuomioistuimen on tarvittaessa mainittava ne seikat, jotka selvitystä tehtäessä on erityisesti otettava huomioon.

Jos tuomioistuin katsoo, että sosiaalilautakunnan asiassa antama selvitys on puutteellinen, tai jos asiaa käsiteltäessä on tullut esiin uusia seikkoja, joiden johdosta lisäselvitys on tarpeen, tuomioistuin voi pyytää aikaisemman selvityksen täydentämistä taikka muuta selvitystä.

Tuomioistuimen on omasta aloitteestaan lykättävä lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian käsittely ja varattava virkateitse sosiaalilautakunnalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jos tuomioistuin katsoo tämän lapsen edun kannalta tai muusta syystä tarpeelliseksi.

Kun tuomioistuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 15 §:n 2 momentin tai 39 §:n 2 momentin nojalla päättää kuulla lasta henkilökohtaisesti, päätöksessä on mainittava ne seikat, joiden vuoksi lapsen kuulemista on painavista syistä pidettävä välttämättömänä asian ratkaisemisen kannalta.

Kun tuomioistuin antaa väliaikaisen määräyksen lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, päätöksessä on mainittava, että määräys on voimassa oikeudenkäynnin ajan siihen saakka, kun tuomioistuin antaa asiassa päätöksen.

Kun oikeusministeriö lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 35 §:ssä tarkoitettuna keskusviranomaisena tai ministeriön valtuuttama asiamies tekee lain 36 §:ssä mainitun hakemuksen, maksuton oikeudenkäynti myönnetään sille, jonka puolesta oikeusministeriö toimii.

Kun Helsingin hovioikeus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 39 §:n nojalla pyytää sosiaalilautakuntaa selvittämään lapsen mielipiteen, pyyntö on osoitettava sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsi saadun selvityksen mukaan oleskelee. Pyyntöön sovelletaan muutoin, mitä 1 §:ssä säädetään.

Käsitellessään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 30 §:ssä tarkoitettua lapsen palauttamista koskevaa asiaa Helsingin hovioikeus voi kehoittaa hakijaa hankkimaan sen valtion viranomaisilta, missä lapsella oli välittömästi ennen lapsen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä asuinpaikka, päätöksen tai muun selvityksen siitä, että lapsen poisvieminen tai palauttamatta jättäminen oli Haagin sopimuksen mukaan luvatonta, jos tällainen päätös tai selvitys on sanotusta valtiosta saatavissa.

Sosiaalilautakunnan, jolta tuomioistuin on 1 §:n mukaisesti pyytänyt selvityksen, on tehtävä selvitys yhteistyössä sen tai niiden kuntien sosiaalilautakuntien kanssa, missä lapsen vanhemmilla, huoltajalla ja huoltajaksi esitetyllä on asuinpaikka, sekä tarvittaessa myös sen kunnan sosiaalilautakunnan kanssa, missä edellä mainittu henkilö tai lapsi oleskelee.

Sosiaalilautakunta saa tehdä selvityksen ainoastaan tuomioistuimen pyynnöstä. Selvityspyynnön vastaanottaneen sosiaalilautakunnan on lähetettävä selvitys suoraan sitä pyytäneelle tuomioistuimelle.

Kun sosiaalilautakunnalle on tehty 6 §:ssä tarkoitettu pyyntö, sosiaalilautakunnan on kiireisesti selvitettävä lapsen mielipide. Selvitykseen sovelletaan, mitä 8 §:n 2 momentissa säädetään.

Kun sosiaalilautakunta tuomioistuimen pyynnöstä tekee selvityksen tai käyttää puhevaltaa lapsen huoltoa taikka holhoojan määräämistä tai vapauttamista koskevassa asiassa sosiaalilautakunnan on neuvoteltava asiasta holhouslautakunnan kanssa, jos tätä on pidettävä tarpeellisena, ja tarvittaessa pyydettävä holhouslautakunnan lausunto holhouksen järjestämisestä.

Kun sosiaalilautakunta on saanut tiedon siitä, että lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, sosiaalilautakunnan on neuvoteltava asiasta lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle hakemus huoltajan ja holhoojan määräämisestä lapselle.

Kun lapsi muusta kuin 1 momentissa mainitusta syystä on pysyvästi muiden kuin huoltajiensa taikka huoltajansa hoidettavana, sosiaalilautakunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Asiaa harkitessaan sosiaalilautakunnan on erityisesti otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sekä lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden huoltajien välinen suhde.

Lapsen ottamisesta sosiaalilautakunnan huostaan, kun lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaanoton tarpeessa, on säädetty lastensuojelulaissa (683/83).

Sosiaalilautakunnan puhevaltaa lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta sekä lapsen palauttamista koskevassa asiassa käytetään siten kuin sosiaalihuoltolain 12 §:ssä (736/92) säädetään.

Kun sosiaalilautakunta on vahvistanut sopimuksen, jossa lapsen huolto on uskottu molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle, sosiaalilautakunnan on viipymättä ilmoitettava tästä väestötietojärjestelmään siten kuin väestötietoasetuksen (886/93) 11 §:ssä säädetään, sekä holhouslautakunnalle

Kun sosiaalilautakunta on vahvistanut lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen ja sosiaalilautakunnan tiedossa on, että asia on vireillä tuomioistuimessa, sen on lähetettävä sopimuksen jäljennös tuomioistuimelle.

Oikeusministeriön tulee Haagin sopimuksessa ja Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden Luxemburgissa 20 päivänä toukokuuta 1980 lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä lasten huollon palauttamisesta tekemässä yleissopimuksessa ( Euroopan neuvoston sopimus ) tarkoitettuna keskusviranomaisena:

Se, joka on Suomessa tai muussa Euroopan neuvoston sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa saanut lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tai sellaisen päätöksen, jota tarkoitetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 26 §:ssä, voi pyytää oikeusministeriön toimenpiteitä päätöksen tunnustamiseksi tai täytäntöönpanemiseksi toisessa sopimusvaltiossa

Henkilö, laitos tai muu toimielin, jonka lapsen huoltoa koskevia oikeuksia on loukattu viemällä lapsi luvattomasti pois tai jättämällä hänet luvattomasti palauttamatta siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 30 §:ssä ja 32 §:ssä säädetään, voi pyytää oikeusministeriön toimenpiteitä lapsen määräämiseksi palautettavaksi Haagin sopimuksen nojalla.

Pyynnön, jota 1 ja 2 momentissa tarkoitetaan, voi tehdä myös Euroopan neuvoston sopimuksen tai vastaavasti Haagin sopimuksen osapuolena olevan valtion keskusviranomainen.

Oikeusministeriölle osoitettava pyyntö, jota 15 §:ssä tarkoitetaan, on tehtävä kirjallisesti.

Pyyntöön, joka koskee lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tunnustamista tai täytäntöönpanoa, on liitettävä:

Lapsen palauttamista koskevan pyynnön tulee sisältää:

Lapsen palauttamista tarkoittavaan pyyntöön on tarvittaessa liitettävä:

Jos hakemus tai sen liitteenä oleva asiakirja on laadittu muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettu käännös edellä mainitulle kielelle, tai jos sen toimittaminen aiheuttaisi vaikeuksia, englannin kielelle, jollei oikeusministeriö myönnä tästä poikkeusta.

Helsingin hovioikeudelle tehtävään hakemukseen vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistamisesta on liitettävä ne asiakirjat, joita tarkoitetaan 17 §:n 1 ja 2 kohdassa.

Hakemukseen, jossa pyydetään vahvistettavaksi, että vieraassa valtiossa annettu päätös on pantavissa täytäntöön Suomessa, on lisäksi liitettävä selvitys siitä, että päätös voidaan panna täytäntöön siinä valtiossa, jossa päätös on annettu.

Jos hakemus koskee ilman viranomaisen myötävaikutusta tehdyn sopimuksen tai annetun määräyksen tunnustamista, hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että sanottu toimenpide on oikeudellisesti pätevä siinä valtiossa, jossa lapsella oli sopimuksen tekemisen tai määräyksen antamisen aikana asuinpaikka. Jos hakemus koskee täytäntöönpanoa, hakemukseen on lisäksi liitettävä selvitys siitä, että sopimus tai määräys on pantavissa täytäntöön edellä mainitussa valtiossa.

Helsingin hovioikeudelle tehtävään lapsen palauttamista koskevaan hakemukseen on tarvittaessa liitettävä ne asiakirjat, joita tarkoitetaan 18 §:n 2 momentissa.

Kun lapsen huoltoa koskevat tiedot ilmoitetaan merkittäväksi väestötietojärjestelmään sellaisen vieraassa valtiossa annetun lapsen huoltoa koskevan päätöksen perusteella, jolle ei ole haettu Helsingin hovioikeuden vahvistusta, ilmoitukseen on liitettävä selvitys, jota tarkoitetaan 19 §:n 1 momentissa sekä muu rekisteritoimiston tai kirkollisen viranomaisen edellyttämä tarpeellinen selvitys. Jos ilmoitus perustuu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 23 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sopimukseen tai määräykseen, ilmoitukseen on liitettävä selvitys siitä, että sopimus tai määräys on oikeudellisesti pätevä siinä valtiossa, jossa lapsella oli sopimuksen tekemisen tai määräyksen antamisen aikana asuinpaikka.

Oikeusministeriö voi kieltäytyä antamasta Euroopan neuvoston sopimuksessa ja Haagin sopimuksessa sekä tässä luvussa tarkoitettua apua, jos:

Kieltäytymisestä ja sen perusteista on heti ilmoitettava hakijalle tai, jos hakemus on tehty vieraan valtion keskusviranomaisen välityksellä, tälle keskusviranomaiselle.

Oikeusministeriö vahvistaa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun sopimuksen kaavan.

Sosiaalilautakunnat saavat sopimuslomakkeet maksutta Painatuskeskus Oy:ltä.

Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia asetuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevia ohjeita.