1502/1993

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1993

Laki tuloverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 108 §:n 1 momentti,

muutetaan 42 §:n 3 momentti, 46 §:n 2 momentti, 49 §:n johdantokappale, 50 §:n 1 momentti, 58 §:n 3 ja 4 momentti, 107 §:n 2 momentti, 123, 139 ja 146 §, 149 §:n otsikko sekä 1 ja 3 momentti, 151 §:n 1 momentti ja 152 §:n 2 ja 3 momentti sekä

lisätään lakiin uusi 54 a §, 82 §:ään uusi 4 momentti, 86 §:ään uusi 2 momentti, 96 §:ään uusi 7 momentti, 143 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä huhtikuuta 1993 annetulla lailla (391/93), uusi 7 ja 8 momentti ja 144 §:ään uusi 5 ja 6 momentti, jolloin nykyinen 5 ja 6 momentti siirtyvät 7 ja 8 momentiksi, seuraavasti:

42 §
Muusta yhtiöstä kuin pörssiyhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuus

Elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön sellaisen osakkaan, jota ei työntekijäin eläkelain 2 §:n 6 momentin mukaan pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana, osakkeiden hankintaan käytetty korollinen velka vähennetään hänen osakkeidensa arvosta yhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa.

46 §
Luovutusvoiton laskeminen

Jos luovutettu omaisuus on saatu osituksessa, omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta.


49 §
Osittain verovapaat luovutusvoitot

Muun verovelvollisen kuin yhteisön tai avoimen yhtiön taikka kommandiittiyhtiön luovutusvoiton veronalaista määrää laskettaessa luovutushinnasta vähennetään vähintään 80 prosenttia, jos


50 §
Luovutustappio

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy, eikä sitä oteta huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa. Luovutustappioon rinnastetaan myös vakioidun option raukeaminen ja sellainen arvopaperin arvonmenetys, jota voidaan konkurssin tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi pitää lopullisena.


54 a §
Jälkimarkkinahyvitys

Verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan tulonhankkimismenona myös maksamansa jälkimarkkinahyvitys. Jälkimarkkinahyvityksellä tarkoitetaan joukkovelkakirjan luovutuksen yhteydessä saatua tai maksettua, joukkovelkakirjalainan luovutusta edeltäneen koronmaksupäivän ja luovutuspäivän väliseltä ajalta kertynyttä korkoa vastaavaa hyvitystä.

58 §
Korkomenot

Verovelvollisella ei ole oikeutta vähentää korkoa, joka on maksettu

1) opintotukilain 7 §:n 3 momentissa mainittuna avustuksena;

2) aravalain 7 §:n 1 momentin 1-4 kohdan nojalla myönnetystä lainasta taikka asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 5 tai 6 kohdan nojalla 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen myönnetystä lainasta.

Verovelvollisella ei ole myöskään oikeutta vähentää korkoa, joka kohdistuu korkotulon lähdeverosta annetussa laissa tarkoitettuun korkotuloon tai mainitun lain mukaisen joukkovelkakirjan luovutuksen yhteydessä saatuun jälkimarkkinahyvitykseen.


82 §
Stipendi, apuraha ja tunnustuspalkinto

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna apurahana pidetään myös eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain 1 §:ssä tarkoitettua apurahaa ja avustusta.

86 §
Sivuperintö

Veronalaista tuloa ei kuitenkaan ole perintö tai lahja, josta määrätystä perintö- tai lahjaverosta on perintö- ja lahjaverolain mukaan jätetty osa maksuunpanematta tai veron osan maksuaikaa on pidennetty.

96 §
Eläkevakuutusmaksuvähennys

Eläkevakuutusmaksuvähennys tehdään sen puolison ansiotulosta, joka on vaatinut vähennystä. Vaatimus on esitettävä ennen vähennysvuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Jollei vähennystä voida tehdä siten kuin puolisot ovat sitä vaatineet, se tehdään ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka valtionverotuksen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi.

107 §
Osan vuotta Suomessa asuneen oikeus vähennyksiin

Valtionverotuksen eläketulovähennykseen sekä ansiotuloista kunnallisverotuksessa tehtäviin muihin vähennyksiin kuin perusvähennykseen on oikeus vain sellaisella luonnollisella henkilöllä, joka on asunut suurimman osan verovuodesta Suomessa.

123 §
Sulautumisen vaikutus tappioiden vähentämiseen

Yhteisöjen sulauduttua on vastaanottavalla yhteisöllä oikeus vähentää verotettavasta tulostaan sulautuneen yhteisön tappio 119 ja 120 §:ssä säädetyllä tavalla, mikäli vastaanottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet yhdessä ovat tappiovuoden alusta lukien omistaneet yli puolet sulautuneen yhteisön osakkeista tai osuuksista. Vastaanottavalla osuuskunnalla tai säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus vähentää sulautuneen osuuskunnan tai säästöpankin ne tappiot, jotka ovat syntyneet sinä verovuonna, jona sulautuminen on tapahtunut, tai kahtena sitä edeltäneenä verovuotena.

139 §
Korkotulon lähdeverosta annetun lain mukaiset korot

Korkotulon lähdeverosta annetussa laissa tarkoitettu korko ei ole tämän lain mukaan veronalaista tuloa.

143 §
Eräät siirtymäsäännökset

Vuosilta 1994 ja 1995 toimitettavissa verotuksissa veronalaista tuloa ei ole luonnollisen henkilön muussa kuin elinkeinotoiminnassa, maataloudessa tai metsätaloudessa saama työllisyysasetuksessa (130/93) tarkoitettu työllistämistuki.

Vuodelta 1994 toimitettavassa kunnallisverotuksessa verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta vähennetään ennen perusvähennystä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksenä 5 prosenttia hänen muun ansiotulonsa kuin eläketulon 20 000 markkaa ylittävästä osasta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 2 000 markkaa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 80 000 markkaa vähennys pienenee 5 prosentilla puhtaan ansiotulon 80 000 markkaa ylittävästä osasta.

144 §
Ylimääräinen korkovähennys

Jos puolisot eroavat tai muuttavat pysyvästi erilleen yhteiselämänsä lopettaakseen, vähennys tai puolet siitä voidaan siirtää sen jäljellä olevaksi myöntämisajaksi toiselle puolisoista. Ylimääräisen korkovähennyksen siirtyminen ei kuitenkaan vaikuta vähennyksen suuruuteen. Vähennyksen siirtämistä koskeva vaatimus on esitettävä ennen siltä verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä, jolloin puolisot ovat eronneet tai muuttaneet pysyvästi erilleen. Jos molemmat verovelvolliset esittävät asiaa koskevan eriävän vaatimuksen, vähennys myönnetään heille puoliksi.

Jos se puolisoista, jolle ylimääräinen korkovähennys on myönnetty, kuolee, vähennys myönnetään leskelle kuolinvuotta seuraavasta verovuodesta alkaen.


146 §
Siirtymäkauden asuntovähennys

Jos verovelvolliselle on ennen vuotta 1993 myönnetty ennen tätä lakia voimassa ollut tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 146 a tai 167 a §:ssä tarkoitettu asuntovähennys ja jos sen määrä verovuodelta laskettuna olisi suurempi kuin 131 §:n mukainen alijäämähyvitys, alijäämähyvityksenä myönnetään asuntovähennyksen määrä.

Asuntovähennyksen täytenä määränä, josta verovuoden vähennys lasketaan, pidetään 8 000 markkaa. Lapsikorotukset otetaan huomioon vuodelta 1992 toimitettavassa verotuksessa sovelletun suuruisina.

149 §
Yritystulon pääomatulo-osuuden laskenta siirtymäkauden aikana

Poiketen siitä, mitä 38-40 §:ssä säädetään, yritystulon pääomatulo-osuus lasketaan verovuosina 1993 ja 1994 verovuoden päättyessä elinkeinotoimintaan tai maatalouteen taikka yhtymän elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuoden päättyessä kuuluvan nettovarallisuuden perusteella.


Asiaa koskeva vaatimus on esitettävä ennen siltä verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä, jota vaatimus koskee.


151 §
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tappiot verovuotta 1993 edeltäneiltä verovuosilta

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän valtionverotuksessa vahvistetut tappiot verovuotta 1993 edeltäneiltä verovuosilta vähennetään valtionverotuksen verovuoden ansiotulosta ja sen ylittävältä osalta pääomatulosta. Valtionverotuksessa vahvistettua maatilatalouden tappiota vähennetään kuitenkin ensin enintään määrä, joka vastaa verovuoden ansiotuloon ja pääomatuloon sisältyvän maatalouden jaettavan yritystulon ja metsätalouden metsävähennyksen, menovarauksen ja metsätulon tulonhankkimismenojen vähentämisen jälkeisen pääomatulon tai maatilatalouden tuloverolain 11 §:n mukaisen metsätalouden puhtaan tulon sekä veronalaisen hankintatyön arvon yhteismäärää.


152 §
Yhteisön, elinkeinoyhtymän ja yhteisetuuden tappiot verovuotta 1993 edeltäneiltä verovuosilta

Jos yhteisöllä, elinkeinoyhtymällä ja yhteisetuudella ei ole maatalouden tulolähdettä verovuonna 1993, puolet kultakin verovuotta 1993 edeltäneeltä verovuodelta valtion- ja kunnallisverotuksessa vahvistettujen tappioiden yhteismäärästä jaetaan vähennettäväksi veroverollisen

1) elinkeinotoiminnan ja

2) henkilökohtaisen tulolähteen tulosta siinä suhteessa kuin verovelvollisen kunnallisverotuksessa tappiovuonna vahvistetun

1) liike- ja ammattitulolähteiden tappioiden yhteismäärä ja

2) henkilökohtaisen tulolähteen tappion sekä kiinteistötulolähteiden tappioiden yhteismäärä ovat toisiinsa.

Osittain verovapaiden yhteisöjen tappioina vähennetään kultakin verovuodelta vahvistetut tappiot siten, että elinkeinotulolähteen tappio vähennetään elinkeinotoiminnan tulolähteen tulosta, maatilatalouden tulolähteen tappio maatalouden tulolähteen tulosta ja kiinteistötulolähteen tappio henkilökohtaisen tulolähteen tulosta. Jos maatalouden tulolähdettä ei ole verovuonna 1993, maatilatalouden tappio vähennetään henkilökohtaisen tulolähteen tulosta. Yleishyödyllisten yhteisöjen verovuotta 1993 edeltäneiltä verovuosilta vahvistetut kiinteistötulolähteen tappiot vähennetään henkilökohtaisen tulolähteen tulosta ja maatilatalouden tappiot maatalouden tulolähteen tulosta. Jos maatalouden tulolähdettä ei ole verovuonna 1993, maatilatalouden tappio vähennetään henkilökohtaisen tulolähteen tulosta. Puolet liiketulolähteen valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa vahvistettujen tappioiden yhteismäärästä vähennetään liiketulosta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1994 toimitettavassa verotuksessa. Lain 42 §:n 3 momenttia, 46 §:n 2 momenttia, 49 §:n johdantokappaletta, 50 §:n 1 momenttia, 58 §:n 3 momenttia, 86 §:n 2 momenttia, 123 ja 139 §:ää, 144 §:n 5 momenttia, 146 §:n 1 momenttia, 149 §:n 1 ja 3 momenttia, 151 §:n 1 momenttia sekä 152 §:n 2 ja 3 momenttia sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran jo vuodelta 1993 toimitettavassa verotuksessa ja 82 §:n 4 momenttia vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa.

HE 195/19933
LA 56/93
VaVM 74/93

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Valtiovarainministeri
Iiro Viinanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.