1350/1993

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993

Asetus Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista tavarahankinnoista

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään julkisista hankinnoista 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1505/92) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/92) säädetään, tätä asetusta sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön tekemään tavaroiden hankintasopimukseen, jonka liikevaihtoveroton arvo (kynnysarvo) on vähintään 200 000 ECUa sillä hetkellä, kun tämän asetuksen 10 §:n mukainen ilmoitus julkaistaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja sen jälkeen vuosittain, mitä on pidettävä ECUn markkamääräisenä arvona. Ilmoitus julkaistaan virallisessa lehdessä ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen puitteissa tehdyssä julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa (SopS 84/80) tarkoitettujen hankintayksiköiden (GATT-yksiköiden) osalta 1 momentissa säädetty kynnysarvo on sopimuksen mukainen kulloinkin voimassa oleva arvo.

Tämä asetus ei koske hankintoja, joihin sovelletaan asetusta Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista.

Puolustusministeriö päättää puolustushallinnon osalta ja sisäasiainministeriö rajavartiolaitoksen osalta, mitä on pidettävä julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n 2 momentin 2 kohdan tarkoittamana hankintana.

Mikäli julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu hankintayksikkö myöntää muulle kuin hankintayksikkönä toimivalle yksikölle erityis- tai yksinoikeuden julkisen palvelutoiminnan harjoittamiseen, on samalla määrättävä, että yksikön on tavarahankinnoissaan sovellettava syrjimättömiä ehtoja ja valintaperusteita.

2 §
Määritelmiä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tavarahankintasopimuksella kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja joka koskee tavaran ostoa, vuokraamista, leasingvuokraamista, puitesopimuksella tai osamaksulla hankkimista osto-optioin tai ilman niitä; sopimus voi lisäksi koskea kokoamis- tai asennustyötä;

2) avoimella menettelyllä hankintamenettelyä, jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen;

3) rajoitetulla menettelyllä hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö pyytää tarjouksen ilmoittautuneiden joukosta valitsemiltaan ehdokkailta; sekä

4) neuvottelumenettelyllä hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö ottaa yhteyden valitsemiinsa toimittajiin ja neuvottelee yhden tai useamman toimittajan kanssa sopimuksen ehdoista.

3 §
Kynnysarvon laskeminen

Vuokraamista, leasingvuokraamista tai osamaksulla hankkimista koskevan tavarahankintasopimuksen kynnysarvon laskentaperusteena on käytettävä määräaikaisen, enintään 12 kuukauden pituisen sopimuksen arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa. Tätä pitemmän sopimuksen osalta arvo lasketaan sopimuksen kokonaiskustannusten perusteella, sopimuksen ennakoitu jäännösarvo mukaan lukien. Toistaiseksi voimassa olevan tai kestoltaan epävarman sopimuksen osalta laskentaperusteena on sopimuksen ensimmäisten neljän vuoden maksuerien arvioitu yhteissumma.

Määräajoin uudistettavan tai säännöllisesti toistuvia tavaratoimituksia koskevan sopimuksen arvo lasketaan viimeksi kuluneen tilikauden tai 12 kuukauden aikana tehtyjen samanlaisten sopimusten kokonaisarvon perusteella arvioidut muutokset mukaan luettuina.

Tavarahankintasopimuksen kynnysarvon määrittämisessä on otettava huomioon optio- ja pidennysehdot.

Jos tavarahankintasopimus on jaettu useisiin pienempiin osiin, kynnysarvo lasketaan niiden kokonaisarvon perusteella. Tavarahankintaa ei saa jakaa eriin kynnysarvoista annettujen säännösten soveltamisen välttämiseksi.

2 luku

Tavarahankinnan tekeminen

4 §
Hankintamenettelyn valinta

Hankinnassa on käytettävä avointa menettelyä. Rajoitettua menettelyä voidaan käyttää perustellusta syystä. Tällaisena syynä voi olla tarve pitää hankinnasta aiheutuvat kustannukset kohtuullisessa suhteessa hankinnan arvoon, tai hankittavien tuotteiden erityislaatu taikka muu näihin rinnastettava syy. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää 5 ja 6 §:ssä säädetyillä edellytyksillä.

Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvat toimittajat on valittava osallistumishakemuksen lähettäneiden joukosta. Hankintailmoituksessa voidaan mainita tarjouskilpailuun tai neuvotteluun kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärä. Tarjoajia on kutsuttava hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä.

5 §
Neuvottelumenettely

Mikäli avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia, tarjoukset eivät ole vastanneet tarjouspyynnön ehtoja tai ne eivät muutoin ole sopineet aiottuun tarkoitukseen, voidaan siirtyä neuvottelumenettelyn käyttämiseen. Jos aiemman ilmoituksen sopimusehtoja muutetaan olennaisesti, on neuvottelumenettelyyn siirtymisestä julkaistava ilmoitus.

Neuvottelumenettelyyn siirtymisestä on myös julkaistava 10 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus, jos neuvottelumenettelyyn ei oteta mukaan kaikkia niitä tarjoajia, jotka täyttävät 18-21 §:ssä säädetyt vaatimukset ja jotka ovat edeltävässä avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä tehneet tarjouksen tarjousmenettelyn ehtojen mukaisesti.

6 §
Suora neuvottelumenettely

Hankintayksikkö voi kuitenkin valita neuvottelumenettelyn julkaisematta 10 §:ssä tarkoitettua hankintailmoitusta, jos:

1) tavara valmistetaan tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten, eikä valmistus tapahdu teollisesti tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi;

2) teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä ainoastaan tietty toimittaja voi valmistaa tai toimittaa hankittavan tavaran;

3) hankinta on välttämätön, eikä 4-5 §:ssä mainitulle menettelylle asetettuja määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi; tai

4) alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä tavarahankintasopimus on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen ja laitteiston osittainen korvaaminen tai laajentaminen, ja toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen materiaalin hankkimiseen tai toimittajan vaihtaminen aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia tuotteiden käytössä tai kunnossapidossa. Lisätoimitus on tällöin tehtävä kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen päättymisestä.

7 §
Kirjalliset selvitykset

Rajoitetussa ja neuvottelumenettelyssä hankintayksikön on laadittava kirjallinen selvitys tehdystä hankinnasta ja menettelyn valinnasta. Selvitykseen on sisällytettävä hankintayksikön nimi ja osoite, hankittujen tuotteiden arvo, määrä ja laatu, saatujen osallistumishakemusten määrä, tarjouspyynnön saaneiden ehdokkaiden määrä ja mahdollisesti hylättyjen ehdokkaiden määrä sekä hylkäämisperusteet. Selvityksessä voidaan mainita myös voittaneen tarjoajan nimi, tarjouksen valintaperusteet ja mahdollisten alihankintojen osuus. Neuvottelumenettelyn osalta on lisäksi selvitettävä menettelyn valintaperuste. Selvitys on pyynnöstä annettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.

3 luku

Tavarahankinnasta ilmoittaminen

8 §
Ilmoitusvelvollisuuden sisältö

Hankintayksikön on laadittava ja julkaistava ennakkoilmoitus, hankintailmoitus ja jälki-ilmoitus tämän luvun säännösten mukaisesti.

Ilmoitukset on lähetettävä suomen- tai ruotsinkielisenä ja jollain Euroopan yhteisön virallisella kielellä viralliseen lehteen julkaistavaksi lehden julkisia hankintoja koskevassa osassa suomen- tai ruotsinkielisenä. Virallinen lehti lähettää ilmoitukset Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Lähettämispäivä Euroopan yhteisöjen viralliseen lehteen on mainittava ilmoituksessa. Hankintayksikön on pyydettäessä osoitettava ilmoitusten lähettämispäivä. Ilmoituksia ei saa julkaista muualla ennen lähettämispäivää, eikä niihin saa sisältyä sellaisia tietoja, joita ei ole julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkemmat ohjeet ilmoitusten sisällöstä, laatimisesta ja lähettämisestä.

9 §
Ennakkoilmoitus

GATT-yksikön on julkaistava kultakin varainhoitovuodelta ennakkoilmoitus, jossa tiedotetaan kunkin tuoteryhmän osalta tulevan vuoden aikana toteutettaviksi suunnitelluista, vähintään 750 000 ECUn suuruisista hankinnoista. Ensimmäisen kerran tällainen ilmoitus on tehtävä viimeistään tammikuussa 1995.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet tuoteryhmäjaottelusta.

10 §
Hankintailmoitus

Hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa avointa tai rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä käyttäen, on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei neuvottelumenettelyn osalta muuta johdu.

11 §
Jälki-ilmoitus

Hankintayksikön on lähetettävä 48 päivän kuluessa tavarahankintasopimuksen tekemisestä jälki-ilmoitus tehdystä sopimuksesta. Ilmoitus ei saa sisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten liiketietojen säilymistä, perustettuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.

4 luku

Määräajat

12 §
Määräaika avoimessa menettelyssä

Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää. Tämä aika lasketaan siitä päivästä, kun 10 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.

13 §
Määräajat rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä

Rajoitetussa menettelyssä ja 5 §:ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä halukkaille toimittajille on varattava vähintään 37 päivää osallistumishakemuksen jättämiseen. Aika lasketaan siitä päivästä, kun 10 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.

Rajoitettua hankintamenettelyä käytettäessä toimittajalle varatun tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää kirjallisen tarjouspyynnön lähettämisestä lukien.

14 §
Nopeutettu menettely

Jos 13 §:ssä säädettyjen määräaikojen noudattaminen on hankintayksiköstä riippumattomista syistä aiheutuneen kiireen vuoksi mahdotonta, voidaan 13 §:n 1 momentissa säädetty määräaika lyhentää 15 päivään ja 13 §:n 2 momentissa säädetty määräaika lyhentää 10 päivään.

Riittävän ajoissa pyydetyt lisätiedot on annettava viimeistään neljä päivää ennen tarjousajan päättymistä.

15 §
Eräitä menettelymääräyksiä

Tarjouskilpailuun hyväksytyiltä ehdokkailta on pyydettävä tarjoukset samanaikaisesti ja kirjallisesti. Tarjouspyyntöön on liitettävä tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat.

Osallistumishakemus ja tarjouspyyntö on tehtävä nopeinta mahdollista viestintävälinettä käyttäen tai kirjeitse. Mikäli asiakirjat toimitetaan sähkeitse, teleksillä, telekopiona tai tiedot ilmoitetaan puhelimitse, on asia vahvistettava kirjeitse ennen 13 §:ssä mainitun määräajan päättymistä.

Hankintayksikön on lähetettävä toimittajalle tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat kuuden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Riittävän ajoissa pyydetyt lisätiedot on toimitettava viimeistään kuusi päivää ennen tarjousajan päättymistä.

Jos tarjouspyyntöasiakirjat tai niitä täydentävät asiakirjat ovat laajoja tai jos tarjouksen tekeminen edellyttää kohteessa käyntiä tai tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyvien muiden asiakirjojen tarkastusta kohteessa, on tarjousaikaa pidennettävä vastaavasti.

Tarjouspyyntöasiakirjat liitteineen voidaan tehdä suomen tai ruotsin kielellä taikka jollakin Euroopan yhteisön virallisella kielellä.

5 luku

Tekniset vaatimukset

16 §
Eurooppalaiset eritelmät

Sopimukseen liittyvät tekniset eritelmät on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai muissa asiakirjoissa. Eritelmät on määriteltävä viittaamalla eurooppalaisiin eritelmiin, jos sellaisia on. Eurooppalaisilla eritelmillä tarkoitetaan joko eurooppalaisten standardien mukaisia kansallisia standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä. Muitakin määrityksiä voidaan noudattaa, jos ne ovat Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen mukaisia.

Hankintayksikkö voi poiketa 1 momentin määräyksistä, jos

1) standardit, eurooppalaiset tekniset hyväksynnät tai yhteiset tekniset eritelmät eivät lainkaan sisällä määräyksiä niistä vaatimuksista, jotka tuotteiden tulisi täyttää;

2) ei ole olemassa teknisiä keinoja sen toteamiseksi riittävän tarkasti, että tuotteet vastaavat standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksymisiä tai yhteisiä esitelmiä;

3) säännöksen soveltaminen estäisi soveltamasta telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän ensimmäisen vaiheen vastavuoroista tunnustamista koskevaa neuvoston direktiiviä 86/361/ETY, tai standardointia tietotekniikassa ja televiestinnässä koskevaa neuvoston päätöstä 87/95/ETY, sellaisina kuin ne ovat mukautettuina Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen II liitteessä;

4) hankintayksikkö joutuisi standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen tai yhteisten teknisten eritelmien käyttämisen vuoksi hankkimaan jo käytössään olevien laitteiden kanssa yhteensopimattomia tavaroita tai niiden käyttäminen aiheuttaisi suhteettoman suuria kustannuksia tai suhteettomia teknisiä vaikeuksia. Tähän perusteeseen vetoaminen on sallittua väliaikaisesti, jos hankintayksikön tavoitteena on siirtyä tietyn ajan kuluessa eurooppalaisten standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen tai yhteisten teknisten eritelmien käyttöön; tai

5) hankinnan kohde on kehitysluonteinen uutuustuote, minkä vuoksi voimassaolevien euroooppalaisten eritelmien käyttö ei olisi tarkoituksenmukaista.

Hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettava peruste, jonka nojalla hankintayksikkö on poikennut 1 momentin määräyksistä. Selvitys perusteista on pyynnöstä toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.

17 §
Poikkeukset eurooppalaisista eritelmistä

Jos eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole, tekniset eritelmät voidaan määritellä:

1) viittaamalla kansallisiin teknisiin eritelmiin, joissa noudatetaan kansallisten teknisten eritelmien vastaavuutta ja keskinäistä tunnustamista koskevia periaatteita neuvoston direktiivin 89/106/ETY mukaisesti,

2) viittaamalla kansallisiin eritelmiin, jotka liittyvät muotoon, laskentamenetelmään, työn toteutustapaan ja materiaalien käyttöön,

3) viittaamalla muihin asiakirjoihin. Tällöin viittauksia tulee käyttää seuraavassa etusijajärjestyksessä:

a) kansalliset standardit, jotka ovat Suomessa hyväksyttyjen kansainvälisten standardien mukaisia;

b) muut Suomen kansalliset standardit; sekä

c) muut standardit.

Teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että niissä esiintyy tietyn valmistajan tuote tai tiettyä alkuperää oleva tuote taikka erityisen menetelmän avulla valmistettu tuote, jolloin tiettyjä tarjoajia suositaan tai karsitaan, ellei se ole hankinnan kohteesta johtuvista syistä perusteltua. Tavaramerkkien, patenttien, tyyppien tai tavaran nimenomaisen alkuperän mainitseminen teknisissä eritelmissä on sallittua vain, jos hankinnan kohdetta ei muutoin voi kuvata riittävän tarkasti ja kaikille asianosaisille täysin selvillä eritelmillä ja jos mainintaan liitetään ilmaisu ''tai vastaava''.

Kauppa- ja teollisuuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita siitä, mitä teknisillä eritelmillä tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa.

6 luku

Tarjoajien valinta

18 §
Toimittajan jättäminen hankintamenettelyn ulkopuolelle

Toimittaja voidaan jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle, jos:

1) toimittaja on konkurssissa, akordioikeus on vahvistanut häntä koskevan akordin tai toimittajalle on tuomioistuimessa vahvistettu velkajärjestely- taikka velkasaneerausohjelma;

2) vireillä on toimittajaa koskeva konkurssi-, akordi-, velkajärjestely- tai velkasaneeraushakemus;

3) toimittaja on päätetty asettaa selvitystilaan;

4) toimittaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta;

5) toimittaja on ammatinharjoittamisessaan syyllistynyt vakavaan menettelyrikkomukseen, jonka hankintayksikkö voi tarvittaessa näyttää toteen;

6) toimittaja on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan päätoimipaikka sijaitsee (sijoittautumismaa); tai

7) toimittaja on antanut vääriä tietoja hankintayksikölle sen pyytäessä tässä luvussa tarkoitettuja tietoja.

Ulkomaisen toimittajan esittämä ote sijoittautumismaan rikosrekisteristä on hyväksyttävä riittäväksi näytöksi siitä, etteivät edellä mainitut perusteet koske toimittajaa. Sijoittautumismaan toimivaltaisen viranomaisen antama todistus on myös hyväksyttävä riittäväksi näytöksi. Jollei toimittajan sijoittautumismaassa anneta edellä tarkoitettuja asiakirjoja tai todistuksia, niiden sijasta voidaan näytöksi hyväksyä toimittajan edustajan toimivaltaiselle sijoittautumismaan viranomaiselle antama valaehtoinen todistus.

19 §
Rekisteritiedot

Hankintayksikkö voi pyytää toimittajaa osoittamaan, että tämä on rekisteröity ammatti- tai elinkeinorekisteriin sijoittautumismaansa lainsäädännön mukaisesti.

20 §
Tiedot taloudellisesta tilanteesta

Hankintayksikkö voi pyytää toimittajalta näytöksi luottokelpoisuudesta ja muusta taloudellisesta tilanteesta muun muassa seuraavia tietoja:

1) pankin tai muun luottolaitoksen lausunto luottokelpoisuudesta;

2) tuloslaskelma, tase, toimintakertomus, muut tilinpäätösasiakirjat sekä mahdollinen konsernitilinpäätös, mikäli nämä on julkaistava toimittajan sijoittautumismaassa; sekä

3) lausunto yrityksen kokonaisliikevaihdosta sekä liikevaihdosta kysymyksessä olevan tavarasopimuksen osalta kolmelta viimeksi kuluneelta tilikaudelta.

Tämän asetuksen 10 §:ssä tarkoitetussa hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä on mainittava, mitkä 1 momentissa mainituista asiakirjoista on esitettävä hankintayksikölle ja mitä muita asiakirjoja toimittajan tulee antaa. Perustellusta syystä hankintayksikön on hyväksyttävä näytöksi toimittajan luottokelpoisuudesta ja taloudellisesta asemasta myös muu kuin ilmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainittu asiakirja.

21 §
Tekninen suorituskyky

Toimittajalta voidaan vaatia teknisen suorituskyvyn osoitukseksi yksi tai useampi seuraavista asiakirjoista:

1) luettelo tärkeimmistä toimituksista kokonaisarvoineen ja päivämäärineen sekä vastaanottajatietoineen viimeksi kuluneilta kolmelta vuodelta. Julkisyhteisöille toimitettua tavaraa koskevan luettelon on oltava asianmukaisesti varmennettu. Mikäli tavara on toimitettu yksityiselle tilaajalle, luettelon on oltava tilaajan laatima. Jollei tämä ole mahdollista, myös toimittajan oma vakuutus on hyväksyttävä;

2) selvitys toimittajan teknisistä toimintaedellytyksistä, laadunvalvonnasta sekä tutkimusedellytyksistä;

3) selvitys toimittajan omista ja ulkopuolisista teknisistä asiantuntijoista tai teknisistä elimistä, erityisesti niistä, jotka ovat vastuussa laadunvalvonnasta;

4) hankittavaa tavaraa koskevat näytteet, selostukset tai valokuvat. Niiden oikeellisuus on hankintayksikön pyynnöstä todistettava;

5) virallisten laadunvalvontaelinten tai toimivaltaisten laitosten todistukset, jotka osoittavat tavaran täyttävän tekniset vaatimukset. Todistuksessa on mainittava asianmukaiset tekniset eritelmät tai standardit; sekä

6) todistus toimittajan tuotantokykyä ja tarvittaessa myös tutkimusedellytyksiä sekä laadunvalvontaa koskevasta toimivaltaisen viranomaisen tarkastuksesta, milloin hankittava tavara on monimutkainen tai tavaraa tarvitaan poikkeuksellisesti vain tiettyä tarkoitusta varten.

Hankintayksikön on mainittava tämän asetuksen 10 §:ssä tarkoitetussa hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä, mitkä edellä mainituista asiakirjoista vaaditaan esitettäväksi. Toimittajalta vaadittavat tiedot on suhteutettava hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön on otettava myös huomioon toimittajan laillinen oikeus suojella teknisiä liikesalaisuuksiaan.

7 luku

Tarjouksen hyväksyminen

22 §
Perusteet

Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se tarjous, joka on hinnaltaan alin tai tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tavaran arviointiperusteiden mukaan. Tällaisia arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, käyttökustannukset, elinkaarikustannukset, laatu, ympäristövaikutukset, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut ja tekninen tuki.

Jollei hankintayksikkö aio käyttää tarjouksen hyväksymisen perusteena ainoastaan alinta hintaa, 10 §:ssä tarkoitetussa hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin esitettävä, mikäli mahdollista, tärkeysjärjestyksessä.

23 §
Vaihtoehtojen esittäminen

Käytettäessä arviointiperusteena kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta hankintayksikkö voi hyväksyä vaihtoehdot, jotka täyttävät hankintayksikön ennalta asettamat vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimukset ja niiden käyttämisen ehdot on mainittava tarjousasiakirjoissa. Kielto vaihtoehtojen esittämiseen voidaan mainita hankintailmoituksessa.

Vaihtoehtoa ei saa hylätä vain sillä perusteella, että se on laadittu eurooppalaisten standardien mukaisten kansallisten standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen, yhteisten teknisten eritelmien tai kansallisten teknisten eritelmien mukaisesti.

Jos vaihtoehdot hyväksytään, ei vaihtoehtoa saa hylätä vain sillä perusteella, että sen hyväksyminen johtaisi palveluhankintasopimukseen tavarahankinnan sijaan.

24 §
Hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous

Jos tarjoushinta vaikuttaa hankittavaan tavaraan nähden poikkeuksellisen alhaiselta, hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ennen hankintapäätöksen tekemistä ja pyydettävä toimittajalta kirjallinen selvitys tarjouksen perusteista. Toimittajalle on tarvittaessa ilmoitettava, mitä tarjouksen kohtaa ei voida hyväksyä.

Jos 22 §:ssä tarkoitetuksi tarjouksen hyväksymisen perusteeksi on ilmoitettu ainoastaan alin hinta, hankintayksikön on ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle hinnaltaan liian alhaiseksi katsomansa tarjouksen hylkäämisestä. Samalla on ilmoitettava päätöksen perustelut.

25 §
Alihankinnat ja ryhmittymänä tarjoaminen

Tarjouksessa on pyydettäessä yksilöitävä alihankintana tehtävät toimitukset. Tällainen ilmoitus ei vähennä toimittajan vastuuta.

Toimittajat voivat tehdä tarjouksen ryhmittymänä. Tarjouksen tekemistä varten ryhmittymältä ei saa vaatia tiettyä oikeudellista muotoa. Tällainen vaatimus voidaan kuitenkin esittää sopimuspuolelle, mikäli tietty oikeudellinen muoto on tarpeen sopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

8 luku

Erinäisiä säännöksiä

26 §
Oikeusturvakeinot

Tässä asetuksessa tarkoitettuun hankintamenettelyyn sovelletaan oikeusturvakeinojen osalta julkisista hankinnoista annetun lain 8 § 1 momenttia ja 9-12 §:ää, jos lain 9 §:ssä mainitun hakemuksen tekijä on Euroopan talousalueelta.

27 §
Tilastotiedot

Hankintayksikön tulee ilmoittaa joka toinen vuosi toukokuun loppuun mennessä kauppa- ja teollisuusministeriölle tai ministeriön määräämälle viranomaiselle tämän asetuksen mukaisten hankintojen lukumäärä ja arvo. Ensimmäisen kerran tällainen ilmoitus on tehtävä vuonna 1996. GATT-yksiköiden on ilmoitettava tiedot vuosittain ja niiden on lisäksi ilmoitettava myös kynnysarvojen ali olevien sopimusten arvo.

Kynnysarvojen yli olevat hankinnat on ryhmiteltävä hankintamenettelyn, tuotteen ja valitun tavarantoimittajan kansallisuuden mukaan. Neuvottelumenettelyn osalta sopimukset on lisäksi ryhmiteltävä tämän asetuksen 5 ja 6 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan.

28 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

ETA-sopimuksen liite XVI: neuvoston direktiivit (77/62/ETY), (80/767/ETY) ja (88/295/ETY)

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Kauppa- ja teollisuusministeri
Seppo Kääriäinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.