Asetus ydinenergia-asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä
muutetaan 12 päivänä helmikuuta 1988 annetun ydinenergia-asetuksen ( 161/88 ) 1 §:n 1 momentin 5 kohta, 5 §, 10 §:n 1 momentin 3 kohta, 50 §:n 1 momentti, 52 § ja 56 §:n 1 momentti sekä asetuksen B liite sekä
lisätään asetukseen uusi 8 a ja 8 b §, 35 §:ään uusi 2 momentti sekä asetukseen uusi C liite seuraavasti:
1 §
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
alkuperämaarajoituksella sellaista Suomen jonkun toisen valtion tai valtioryhmittymän kanssa tekemästä ydinenergia-alan kansainvälisestä sopimuksesta tai Suomen antamasta sitoumuksesta aiheutuvaa rajoitusta, joka kohdistuu sopimuksen määrysten tai sitoumuksen alaisen ydinaineen, ydinjätteen, malmin, malmirikasteen taikka 8 tai 8 a §:ssä tarkoitetun muun aineen, laitteen, laitteiston tai tietoaineiston hallussapitoon, valmistukseen, tuottamiseen, luovutukseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin, kuljetukseen, vientiin tai tuontiin;
5 §
Ydinenergialain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua ydinjätettä ei ole:
ydinenergian käytöstä aiheutuneiden sellaisten päästöjen mukana ympäristöön levinneet radioaktiiviset aineet, jotka eivät ylitä asetettuja päästörajoja;
radioaktiivinen aine tai tuote, joka on valmistettu tai jota on käytetty kaupalliseen, teolliseen, maatilataloudelliseen, lääkinnälliseen, tieteelliseen tai koulutukselliseen toimintaan tai muuhun niihin verrattavaan toimintaan, joka ei kuulu ydinjätehuoltoon; eikä
ydinlaitoksesta tai ydinjätteestä tutkimustarkoitukseen otettu näyte.
8 a §
Ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuja aineita, laitteita, laitteistoja ja ydinenergia-alan tietoaineistoja, joiden vientiin sovelletaan ydinenergialakia, ovat tämän asetuksen C liitteessä mainitut aineet, laitteet, laitteistot ja tietoaineistot.
Jäljempänä C liitteessä mainittujen aineiden, laitteiden, laitteistojen ja tietoaineistojen tuontiin sovelletaan ydinenergialakia silloin, kun aineeseen, laitteeseen, laitteistoon tai tietoaineistoon kohdistuu alkuperämaarajoituksia.
8 b §
Kauppa- ja teollisuusministeriö voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita siitä, mitkä ovat A ja C liitteissä mainittuja aineita, laitteita, laitteistoja ja tietoaineistoja.
10 §
Ydinenergialain säännöksiä ei sovelleta luovutukseen oikeuttavan luvan nojalla luovutetun ydinjätteen hallussapitoon, edelleen luovuttamiseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin tai kuljetukseen, jos:
luovutetusta ydinjätteestä ei voida arvioida aiheutuvan kenellekään vuotuista annosta, joka ylittää 0,01 mSv efektiivisenä annoksena; ja
35 §
Luvanhakijan on lisäksi toimitettava säteilyturvakeskukselle muut säteilyturvakeskuksen tarpeelliseksi katsomat selvitykset.
50 §
Luvan ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun vientiin ja tuontiin myöntää kauppa- ja teollisuusministeriö lukuunottamatta 2 momentissa lueteltuja tapauksia. Luvan C liitteessä tarkoitettujen aineiden, laitteiden, laitteistojen tai tietoaineistojen vientiin ja tuontiin myöntää kuitenkin aina kauppa- ja teollisuusministeriö.
52 §
Vienti- ja tuontilupia haetaan 2 momentissa tarkoitettuja lupia lukuun ottamatta säteilyturvakeskukselta. Jos luvan myöntäminen 50 §:n mukaan kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriölle, tulee säteilyturvakeskuksen siirtää asia kauppa- ja teollisuusministeriön ratkaistavaksi. Säteilyturvakeskuksen on samalla toimitettava lausuntonsa asiasta kauppa- ja teollisuusministeriölle.
Lupia C liitteessä tarkoitettujen aineiden, laitteiden, laitteistojen ja tietoaineistojen vientiin ja tuontiin haetaan kauppa- ja teollisuusministeriöltä.
Kauppa- ja teollisuusministeriön on ilmoitettava myöntämistään vienti- ja tuontiluvista säteilyturvakeskukselle.
56 §
Luvan ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljettamiseen Suomen alueella myöntää säteilyturvakeskus, jos hakija on Suomen kansalainen, suomalainen yhteisö, säätiö tai valtion viranomainen, sekä kauppa- ja teollisuusministeriö, jos hakija on ulkomaalainen yhteisö tai viranomainen.
Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä maaliskuuta 1993.
Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Pertti Salolainen
B liite
Valtiot, joita tarkoitetaan ydinenergia-asetuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa
Amerikan Yhdysvallat
Alankomaat
Australia
Belgia
Bulgaria
Espanja
Irlanti
Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti
Italia
Itävalta
Japani
Kanada
Kreikka
Luxemburg
Norja
Portugali
Puola
Ranska
Romania
Ruotsi
Saksa
Sveitsi
Tanska
Unkari
Venäjän Federaatio
C liite
Ydinenergialain soveltamisalaan kuuluvat ydintekniset kaksoiskäyttölaitteet, -laitteistot ja -aineet sekä niihin liittyvät tietoaineistot
1 Teolliset laitteet ja laitteistot
1.1 Numeerisesti tai tietokoneen avulla ohjatut painesorvit (spin- ja flow-forming machines) ja tarkkuustuurnat, joita voidaan käyttää sylinterimäisten roottorien valmistamiseen, sekä niitä varten erityisesti suunnitellut ohjelmistot.
1.2 Numeeriset ohjausyksiköt, erityisesti työstökoneiden numeerista ohjausta varten suunnitellut liikkeenohjauspiirilevyt, numeerisesti ohjatut työstökoneet ja niitä varten erityisesti suunnitellut ohjelmistot sekä niihin liittyvä muu tietoaineisto.
1.3 Suuren tarkkuuden omaavat dimensioiden tarkastuskoneet, -laitteet ja -järjestelmät sekä niitä varten erityisesti suunnitellut ohjelmistot.
1.4 Tyhjössä tai muissa erityisolosuhteissa, kuten esimerkiksi inerttikaasussa, toimivat induktiouunit, joissa lämpötila voi olla yli 850°C, sekä erityisesti induktiouuneja varten suunnitellut jännitelähteet.
1.5 Korkeapaineiset isostaattiset puristimet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut muotit, ohjauslaitteet ja ohjelmistot.
1.6 Robotit ja päätetyövälineet, jotka on erityisesti suunniteltu joko täyttämään voimakkaiden räjähteiden käsittelyä koskevat kansalliset turvamääräykset tai kestämään säteilyä toimintakyvyn kärsimättä, ja niitä varten erityisesti suunnitellut ohjauslaitteet ja ohjelmistot.
1.7 Digitaalisesti ohjatut tehokkaat tärinätestilaitteet ja niitä varten suunnitellut ohjelmistot.
1.8 Tyhjössä tai säädellyssä ilmakehässä toimivat metallurgiset sulatus- ja valu-uunit sekä niitä varten erityisesti suunnitellut tietokoneohjatut hallinta- ja valvontajärjestelmät sekä ohjelmistot.
2 Aineet
2.1 Lujat alumiiniseokset, joiden vetomurtolujuus saadaan ylittämään 460 MPa, putkina tai täysmetallisina tankoina, kun näiden ulkohalkaisija on vähintään 75 mm.
2.2 Beryllium metallina, yli 50 painoprosenttia berylliumia sisältävinä seoksina ja yhdisteinä sekä niistä tehdyt valmisteet.
2.3 Erittäin puhdas vismutti, jossa vismutin pitoisuus on yli 99,99 % ja hopean pitoisuus on pienempi kuin 10 ppm.
2.4 Boori, booriyhdisteet ja -seokset sekä booripitoiset aineet, joissa boori-10 -isotooppia on yli 20 painoprosenttia boorin kokonaismäärästä.
2.5 Erittäin puhdas kalsium, jossa on vähemmän kuin 1000 ppm painosta muita metalliepäpuhtauksia kuin magnesiumia ja vähemmän kuin 10 ppm painosta booria.
2.6 Klooritrifluoridi (ClF 3 ).
2.7 Seuraavista nestemäisiä aktinidimetalleja kestävistä aineista tehdyt tai päällystetyt upokkaat:
a) kalsiumfluoridi (CaF 2 );
b) kalsiumsirkonaatti (metasirkonaatti) (Ca 2 ZrO 3 );
c) keriumsulfidi (Ce 2 S 3 );
d) erbiumoksidi (erbia) (Er 2 O 3 );
e) hafniumoksidi (hafnia) (HfO 2 );
f) magnesiumoksidi (MgO);
g) typetetty niobium-titaani-volframiseos (noin 50 % Nb, 30 % Ti, 20 % W);
h) yttriumoksidi (yttria) (Y 2 O 3 );
i) zirkoniumoksidi (zirkonia) (ZrO 2 ); tai
j) tantaali.
2.8 Lujat hiili-, aramidi- ja lasikuitu- ja -säiemateriaalit ja niistä valmistetut komposiittirakenteet putkina, joiden sisähalkaisija on välillä 75 mm - 400 mm.
2.9 Hafnium metallina, seoksina ja yhdisteinä, joissa on yli 60 painoprosenttia hafniumia, sekä näistä valmistetut tuotteet.
2.10 Litium metallina, seoksina ja yhdisteinä, mikäli sitä on väkevöity litium-6 -isotoopin suhteen.
2.11 Erittäin puhdas magnesium, jossa on vähemmän kuin 200 ppm painosta muita metalliepäpuhtauksia kuin kalsiumia ja vähemmän kuin 10 ppm painosta booria.
2.12 Luja maraging-teräs.
2.13 Radium-226 lukuun ottamatta lääketieteellisiin sovelluksiin sisältyvää radiumia.
2.14 Lujat titaaniseokset putkina tai kiinteinä tankoina.
2.15 Volframista, volframikarbidista tai volframiseoksista, joiden volframipitoisuus on yli 90 %, tehdyt raskaat osat onttoina sylinterisymmetrisinä kappaleina ja sylinterisegmentteinä, lukuun ottamatta erityisesti painoina tai gammasädekollimaattoreina käytettäviksi suunniteltuja osia.
2.16 Zirkonium metallina, yli 50 painoprosenttia zirkoniumia sisältävinä seoksina ja yhdisteinä, joiden hafniumin painosuhde zirkoniumiin on pienempi kuin 1:500, sekä kokonaan määritellyn mukaisista lähtöaineista valmistetut tuotteet.
3 Uraani-isotooppien erotuslaitteet ja niiden osat
3.1 Elektrolyysikennot fluorin valmistusta varten, jos niiden tuotantokapasiteetti yli 250 g fluoria tunnissa.
3.2 Kaasusentrifugeihin soveltuvien roottorien ja niiden osien kuten esimerkiksi ohjauslevyjen, päätylaippojen ja palkeiden valmistus-, kokoonpano-, suoristus- ja linjauslaitteet.
3.3 Roottorien ja niiden osien tasapainotuskoneet ja erityisesti näitä varten suunnitellut ohjelmistot, jotka soveltuvat kaasusentrifugien roottorien tasapainotukseen.
3.4 Kuidunkäämintäkoneet, joiden avulla voidaan tehdä kaasusentrifugien roottoreiden valmistukseen soveltuvia komposiittirakenteita tai laminaatteja kuitu- ja säiemateriaaleista, niiden koordinointi- ja ohjelmointilaitteet, tarkkuustuurnat ja niitä varten erityisesti suunnitellut ohjelmistot.
3.5 Taajuusmuuntimet tai generaattorit, jotka soveltuvat kaasusentrifugien käyttämiseen.
3.6 Seuraavat laserit, laservahvistimet ja oskillaattorit:
3.6.1 Kuparihöyrylaserit, joiden keskimääräinen lähtöteho on 40 W tai suurempi.
3.6.2 Argonionilaserit, joiden keskimääräinen lähtöteho on 40 W tai suurempi.
3.6.3 Neodyymiseosteiset laserit, joiden keskimääräinen lähtöteho on 40 W tai suurempi, lukuun ottamatta lasilasereita.
3.6.4 Viritettävät pulssitoimiset yhden värähtelymuodon väriaineoskillaattorit, joiden keskimääräinen lähtöteho on suurempi kuin 1 W ja joiden pulssin pituus alle 100 ns.
3.6.5 Viritettävät väriainelaservahvistimet, joiden keskimääräinen lähtöteho on suurempi kuin 30 W ja joiden pulssin pituus on alle 100 ns.
3.6.6 Aleksandriittilaserit, joiden keskimääräinen lähtöteho on suurempi kuin 30 W.
3.6.7 Pulssitoimiset hiilidioksidilaserit, joiden keskimääräinen lähtöteho on suurempi kuin 500 W ja pulssin pituus alle 200 ns.
3.6.8 Pulssitoimiset eksimeerilaserit, joiden keskimääräinen lähtöteho on yli 500 W.
3.6.9 Paravetykäyttöiset Raman-taajuusmuuntimet.
3.7 Massaspektrometrit ja niiden ionilähteet, jotka kykenevät atomipainoltaan yli 230 olevien ionien mittaamiseen vähintään tarkkuudella 2:230.
3.8 Korroosionkestävistä metalleista valmistetuilla antureilla varustetut paineenmittauslaitteet, joilla pystytään mittaamaan enintään 13 kPa:n paineita korkeintaan yhden prosentin mittausvirheellä.
3.9 Alumiinista, alumiiniseoksesta, nikkelistä tai nikkeliseoksesta valmistetut tai niillä pinnoitetut venttiilit, joiden halkaisija on 5 mm tai suurempi.
3.10 Suprajohtavat solenoidisähkömagneetit, lukuun ottamatta lääketieteellisten NMR-kuvanmuodostuslaitteiden magneetteja.
3.11 Tehokkaat tyhjöpumput, joiden pumppausnopeus on vähintään 15 000 litraa sekunnissa.
3.12 Stabiilit tasavirtasuurteholähteet, jotka pystyvät jatkuvatoimisesti tuottamaan 100 V:n tai korkeamman jännitteen 500 A:n tai suuremmalla virralla.
3.13 Stabiilit tasavirtakorkeajännitelähteet, jotka pystyvät jatkuvatoimisesti tuottamaan 20000 V:n tai korkeamman jännitteen 1 A:n tai suuremmalla virralla.
3.14 Sähkömagneettiset isotooppierottimet, joissa voidaan käyttää 50 mA:n kokonaisionivirran tuottavia ionilähteitä.
4 Raskaan veden tuotantolaitoksiin liittyvät laitteet
4.1 Fosforipronssiverkosta tai kuparista valmistetut täyteaineet, joita käytetään tyhjötislauslaitteissa raskaan veden erottamiseen normaalista vedestä.
4.2 Ammoniakkiin liuotetun kaliumamidikatalysaattorin kierrättämiseen tarkoitetut hermeettisesti suljetut pumput.
4.3 Hienosta hiiliteräksestä valmistetut vetysulfidierotuskolonnit, joiden halkaisija on 1,8 m tai suurempi.
4.4 Erittäin alhaisissa, alle 35 K:n (-238°C) sisäisissä lämpötiloissa toimivat kryogeeniset vetytislauskolonnit, joiden sisähalkaisija on vähintään 1 m ja pituus vähintään 5 m.
4.5 Ammoniakin syntetisointikonvertterit ja syntetisointiyksiköt, jotka voidaan liittää korkeapaineiseen ammoniakki-vety-vaihtokolonniin.
5 Imploosioräjähdysjärjestelmien kehittämiseen käytettävät laitteet
5.1 Röntgensalamageneraattorit tai pulssitoimiset vähintään 500 keV:n huippuenergian elektronikiihdyttimet, lukuun ottamatta elektronimikroskooppien ja lääketieteellisten laitteiden osia.
5.2 Monivaiheiset kevyet kaasutykit tai muut suurnopeustykkijärjestelmät, joiden avulla kappaleita voidaan kiihdyttää vähintään 2 km/s nopeuteen
5.3 Mekaaniset pyöriväpeilikamerat, joiden kuvaustaajuus on suurempi kuin 225000 kuvaa/s tai pyyhkäisykamerana pyyhkäisynopeus suurempi kuin 0,5 mm/æs, sekä tällaisten kameroiden osat.
5.4 Elektroniset pyyhkäisy- ja yksittäiskuvakamerat, kuvausputket ja puolijohdekuvauslaitteet, joiden aikaerottelukyky tai valotusaika on lyhyempi kuin 50 ns.
5.5 Hydrodynaamisia kokeita varten suunnitellut erityismittalaitteet:
5.5.1 Nopeusinterferometrit yli 1 km/s nopeuksien mittaamiseksi alle 10 s aikavälillä.
5.5.2 Painemittarit ja anturit, joilla mitataan yli 10 GPa:n (100 kilobarin) paineita.
6 Räjähteet ja niihin liittyvät laitteet
6.1 Suurella sähkövirralla räjähtäen höyrystyvät sytyttimet sekä yksittäisten tai monikohdesytyttimien yhdistelmät, joiden avulla voidaan sytyttää laaja räjähdysrintama lähes samanaikaisesti.
6.2 Laukaisulaitteiden elektroniset komponentit:
6.2.1 Hyvin nopeatoimiset suurtehokytkimet.
6.2.2 Hyvin nopeasti purkautuvat korkeajännitekondensaattorit.
6.3 Laukaisulaitteet ja vastaavat suurvirtapulssigeneraattorit:
6.3.1 Räjähtävien sytyttimien laukaisinlaitteet, jotka on suunniteltu käytettäviksi kohdassa 6.1 mainituissa monikohdesytyttimissä.
6.3.2 Moduulirakenteiset, kannettavat ja ankaria olosuhteita kestävät nopeatoimiset sähköpulssigeneraattorit, mukaan luettuna ksenonsalamavalon käyttölaitteet.
6.4 Voimakkaat räjähteet tai aineet tai seokset, joissa on vähintään 2 prosenttia jotakin seuraavista aineista:
a) syklotetrametyleenitetranitramiini (HMX);
b) syklotrimetyleenitrinitramiini (RDX);
c) triaminotrinitrobentseeni (TATB);
d) mikä tahansa räjähde, jonka kidetiheys on suurempi kuin 1,8 g/cm 3 ja räjähdysrintaman nopeus yli 8000 m/s; tai
e) heksanitrostilbeeni (HNS).
7 Ydinkoelaitteet ja niiden osat
7.1 Erittäin laajakaistaiset oskilloskoopit ja transienttitallentimet ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit.
7.2 Erittäin nopeat valomonistinputket.
7.3 Erittäin nopeat pulssigeneraattorit.
8 Muut laitteet, laitteistot ja aineet
8.1 Neutronigeneraattorijärjestelmät, mukaan luettuna putket, jotka on suunniteltu toimimaan ilman ulkoista tyhjiöjärjestelmää ja joissa käytetään sähköstaattista kiihdytystä tritium-deuteriumydinreaktion synnyttämiseen.
8.2 Ydinmateriaalin käsittelyyn ja muokkaamiseen sekä ydinreaktoreihin liittyvät laitteet:
8.2.1 Kaukokäsittelylaitteet, jotka soveltuvat kaukotyöskentelyyn radiokemiallisessa erottelussa sekä ''kuumakammioissa''.
8.2.2 Korkeatiheyksisistä aineista valmistetut säteilysuojaikkunat ja niitä varten erityisesti suunnitellut puitteet.
8.2.3 Säteilyä kestävät TV-kamerat ja niissä käytetyt erityisesti suunnitellut linssit.
8.3 Tritium, tritiumyhdisteet ja tritiumia sisältävät seokset, joissa tritiumatomien suhde vetyatomeihin on yli 1/1000, lukuun ottamatta tuotteita ja laitteita, joissa on tritiumia vähemmän kuin 1480 GBq (40 Ci).
8.4 Laitokset, joissa tuotetaan, otetaan talteen, uutetaan, rikastetaan tai käsitellään tritiumia, sekä niihin tarvittavat jäähdytys-, varastointi- ja puhdistuslaitteet.
8.5 Platinoidut katalysaattorit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu edistämään vedyn ja veden välistä isotooppien vaihtoreaktiota tritiumin ottamiseksi talteen raskaasta vedestä tai raskaan veden tuottamiseksi.
8.6 Helium kaikissa helium-3 -isotooppia väkevöitynä sisältävissä muodoissa, muihin aineisiin sekoitettuna tai sekoittamattomana tai laitteisiin suljettuna tai sulkemattomana, lukuun ottamatta sellaisia tuotteita tai laitteita, joissa on vähemmän kuin 1 g helium-3-isotooppia.
8.7 Kaikki alfasäteilyä lähettävät radionuklidit, joiden alfasäteilyn puoliaika on 10 päivää tai pitempi mutta lyhyempi kuin 200 vuotta, mukaan luettuna tällaisia radionuklideja sisältävät yhdisteet ja seokset, lukuun ottamatta laitteita, joiden alfa-aktiivisuus on alle 3,7 GBq (100 mCi).
9 Ydinteknisiin kaksoiskäyttölaitteisiin, -laitteistoihin ja -aineisiin liittyvä tietoaineisto
9.1 Ydinteknisiin kaksoiskäyttölaitteisiin, -laitteistoihin ja -aineisiin liittyvällä tietoaineistolla tarkoitetaan tässä liitteessä aineellisessa muodossa olevia tietoaineistoja, esimerkiksi kirjalliseen tai muulla tavalla tallennettuun muotoon kuten muistilevylle, nauhoitteelle tai lukumuistiin (ROM) saatettuja piirustuksia, suunnitelmia, kaavioita, malleja, kaavoja, rakennesuunnitelmia ja -selityksiä, käsikirjoja sekä ohjeita.