1597/1992

Tässä laissa säädetään Euroopan talousalueen valtion kansalaisen nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suorittaman vähintään kolmivuotisen korkeamman koulutuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään ja oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa.

Kun viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi on Suomessa säädetty tai määrätty vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto taikka opistotutkinto, jonka lukiopohjainen koulutus kestää vähintään kolme vuotta, ja tutkinnon lisäksi mahdollisesti vaadittava harjoittelu, tuottaa tässä laissa tarkoitetulla tutkintotodistuksella osoitettu tutkinto ja harjoittelu saman kelpoisuuden kuin Suomessa suoritettu tutkinto ja harjoittelu.

Tämän lain perusteella ei voi saada kelpoisuutta julkiseen virkaan, johon voidaan nimittää tai valita vain Suomen kansalainen.

Tätä lakia ei sovelleta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkkokunnan virkoihin ja tehtäviin.

Kun ammatin harjoittaminen Suomessa edellyttää vähintään kolmivuotista korkeakoulututkintoa tai ammatillista korkea-asteen tutkintoa taikka opistotutkintoa, jonka lukiopohjainen koulutus kestää vähintään kolme vuotta, ja tutkinnon lisäksi mahdollisesti vaadittavaa harjoittelua, on Euroopan talousalueen valtion kansalaiselle, jolla on tässä laissa tarkoitettu tutkintotodistus, myönnettävä oikeus harjoittaa kyseistä ammattia samoilla ehdoilla kuin Suomessa tutkinnon ja harjoittelun suorittaneelle.

Tätä lakia ei sovelleta, jos muussa laissa tai asetuksessa on säädetty Euroopan talousalueen valtiossa nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suoritetun, vähintään kolmivuotisen korkeamman koulutuksen tuottamasta oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa.

Tässä laissa tarkoitettu tutkintotodistus on:

Kun 4 §:ssä tarkoitetun tutkintotodistuksen sisältämän koulutuksen ja sen lisäksi vaadittavan harjoittelun kesto on vähintään vuoden lyhyempi kuin Suomessa vaadittava koulutus ja harjoittelu, voidaan tutkintotodistuksen lisäksi vaatia, että sen saaja on toiminut 2 §:ssä tarkoitetussa virassa tai tehtävässä tai harjoittanut 3 §:ssä tarkoitettua ammattia jossakin Euroopan talousalueen valtiossa. Tällaista ammattikokemusta voidaan vaatia enintään neljä vuotta. Vaadittu aika ei kuitenkaan saa olla pitempi kuin puuttuva koulutusaika kaksinkertaisena, kun puuttuva koulutusaika koskee nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suoritettavaa korkeampaa koulutusta, eikä pitempi kuin puuttuva koulutusaika, kun puuttuva koulutusaika koskee ammatillista harjoittelua.

Kun Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittava koulutus eroaa olennaisesti koulutuksesta, joka ilmenee 4 §:ssä tarkoitetusta tutkintotodistuksesta, tai kun viran, tehtävän tai ammatin tehtävät Suomessa eroavat tehtävistä siinä ammatissa, jonka pätevä ammatinharjoittaja tutkintotodistuksen saaja on tai johon hän on valmistunut, ja tämä ero on olennainen, voidaan tutkintotodistuksen lisäksi vaatia, että sen saaja suorittaa enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan taikka kelpoisuuskokeen.

Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe ovat hakijalle valinnaisia. Pakollinen sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe voidaan määrätä sellaisiin asetuksella säädettäviin virkoihin, tehtäviin ja ammatteihin, joissa edellytetään Suomen lainsäädännön tarkkaa tuntemusta ja joissa lainsäädäntöä koskeva neuvonta tai avustaminen on olennaista ja pysyvää tai joiden osalta tähän on muu perusteltu syy.

Sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta ei voida vaatia, jos tutkintotodistuksen saajalta vaaditaan 5 §:ssä säädettyä ammattikokemusta.

Sopeutumisajasta ja kelpoisuuskokeesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Kun pätevyyden saaminen 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin edellyttää siinä Euroopan talousalueen valtiossa, joka on myöntänyt tutkintotodistuksen, tutkinnon lisäksi harjoittelua, voidaan tällainen harjoittelu hyväksyä suoritettavaksi Suomessa.

Tässä laissa tarkoitetun tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään päättää hakemuksesta opetusministeriö, paitsi siltä osin kuin viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on 11 §:n mukaisesti tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun lain tai asetuksen nojalla myönnettävä oikeus harjoittaa ammattia.

Hakemuksen voi tehdä Euroopan talousalueen valtion kansalainen, jolla on 4 §:ssä tarkoitettu tutkintotodistus. Hakijan on toimitettava opetusministeriölle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset.

Asetuksella voidaan säätää korkeakoulun oikeudesta päättää tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta saman korkeakoulun virkaa täytettäessä, kun hakijaa koskevaa 1 momentissa tarkoitettua päätöstä ei ole.

Tutkintotodistuksen tuottama kelpoisuus määrätään ensisijaisesti siten, että tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on opistotutkinto, korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto taikka jatkotutkintona suoritettava lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Erityisestä syystä kelpoisuus voidaan määrätä siten, että tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on tietty, nimeltä mainittu tutkinto. Kelpoisuutta koskevassa päätöksessä määrätään tarvittaessa 5 tai 6 §:n mukaisista lisävaatimuksista.

Päätös on annettava neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus ja sitä täydentävä selvitys on toimitettu opetusministeriölle.

Opetusministeriö määrää ne Euroopan talousalueen valtioissa annetut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, jotka tuottavat kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin tutkinto.

Oikeuden harjoittaa Suomessa ammattia tässä laissa tarkoitetun tutkintotodistuksen perusteella ratkaisee se viranomainen, joka myöntää oikeuden kyseisen ammatin harjoittamiseen.

Ammatinharjoittamista koskevaan hakemukseen on annettava päätös neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus ja sitä täydentävä selvitys on toimitettu viranomaiselle.

Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitettuun päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Ministeriön 9 tai 11 §:n nojalla antamaan päätökseen on liitettävä valitusosoitus.

Jos vastoin 9 §:n 2 momentin tai 11 §:n 2 momentin säännöstä päätöstä ei ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. Päätöksen antamisesta on 9 tai 11 §:ssä tarkoitetun viranomaisen ilmoitettava valitusviranomaiselle. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.

Opetusministeriön yhteydessä on neuvottelukunta, joka tarvittaessa antaa opetusministeriölle lausuntoja tässä laissa tarkoitettujen tutkintotodistusten tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään. Neuvottelukunta antaa opetusministeriölle tarvittaessa lausuntoja myös ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (531/86) mukaisesta korkeakouluopintojen rinnastamisesta ja suorittaa sen mukaan kuin asetuksella säädetään tai opetusministeriö määrää muita tutkintojen tunnustamiseen liittyviä tehtäviä.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Tätä lakia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa annettuun tutkintotodistukseen.

Tämä laki ei vaikuta ennen lain voimaantuloa saatuun kelpoisuuteen tai oikeuteen harjoittaa ammattia.