170/1992

Eduskunnan päätös Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten johtosäännön muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 2 päivänä maaliskuuta 1926 hyväksytyn Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten johtosäännön (101/26) nimike, 1-3 §:n, 4 §:n johdantolauseen ja 5-12 §:n suomenkielinen sanamuoto, 13 § sekä 14 §:n suomenkielinen sanamuoto,

sellaisina kuin niistä ovat 7 § 17 päivänä lokakuuta 1952 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (371/52), 9 § 16 päivänä joulukuuta 1938 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (30/39), 12 § 20 päivänä helmikuuta 1970 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (249/70) ja 14 § 21 päivänä joulukuuta 1972 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (20/73), näin kuuluviksi:

Eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosääntö
1 §

Pankkivaltuutetun toimi alkaa kohta, kun vaali on tapahtunut.

2 §

Heti vaalin tapahduttua kokoontuvat pankkivaltuutetut valitsemaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan niiden kolmen valtuutetun keskuudesta, jotka ovat velvolliset olemaan osallisina kaikissa valtuutettujen käsiteltävinä olevissa asioissa.

3 §

Pankkivaltuutetun tulee kaikessa toiminnassaan niin menetellä, että Suomen raha säilyttää laissa säädetyn arvonsa.

4 §

Sen lisäksi, mitä on säädetty Suomen Pankin ohjesäännön 17 §:ssä, kuuluu pankkivaltuutettujen tehtäviin:


5 §

Vähintään joka toinen kuukausi tulee pankkivaltuutettujen pankin kirjanpidon ja muiden asiakirjain perusteella toimittaa pankin lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus ja silloin myöskin tarkastaa pankin varojen muuta sijoitusta.

6 §

Pääkonttorin kassat ja kassaholvit sekä lainaus- ja vakuuskirjat ynnä pantit ja talletukset on vähintään kerran vuodessa pankkivaltuutettujen inventoitava.

7 §

Ne tehtävät, jotka mainitaan Suomen Pankin ohjesäännön 17 §:n 1 momentin 1-8 ja 11-23 kohdassa, lukuun ottamatta vähäisiä määräraha-asioita, ja ne, jotka on lueteltu tämän johtosäännön 4 §:n 1 ja 3 sekä 5-8 kohdassa, on kaikkien pankkivaltuutettujen yhteisesti suoritettava. Asiat on kuitenkin sitä ennen niiden kolmen valtuutetun valmistettava, jotka ovat velvolliset olemaan osallisina kaikissa valtuutettujen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Muut pankkivaltuutettujen tehtävät on niiden kolmen valtuutetun täytettävä, jotka ovat velvolliset olemaan osallisina kaikissa valtuutettujen käsiteltävinä olevissa asioissa, elleivät nämä katso asiaa niin tärkeäksi, että se on kaikkien valtuutettujen yhteisesti käsiteltävä.

8 §

Pankkivaltuutetut kokoontuvat puheenjohtajan kutsusta niin usein, kuin tarve vaatii.

Jos pankkivaltuutettu katsoo pankin edun vaativan jossakin asiassa neuvottelua tai toimenpidettä, ilmoittakoon siitä puheenjohtajalle, joka silloin kutsuu valtuutetut koolle.

9 §

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estetyt tointansa hoitamasta, toimii esteen aikana puheenjohtajana kolmas niistä pankkivaltuutetuista, joiden tulee olla osallisina kaikissa valtuutettujen käsiteltävinä olevissa asioissa.

10 §

Pankkivaltuutettujen päätökseksi katsotaan se mielipide, jota useimmat kannattavat. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni; vaaleissa ratkaisee arpa.

11 §

Pankkivaltuutetut ottavat sihteerin, joka on velvollinen laatimaan valtuutettujen kokouksissa pidettävän pöytäkirjan, kirjoittamaan ja varmentamaan toimituskirjat sekä täyttämään ne tehtävät, jotka valtuutetut hänelle muuten antavat.

Pankkivaltuutetut tarkistavat kokoustensa pöytäkirjat ja allekirjoittavat toimituskirjansa. Kuitenkin voivat valtuutetut antaa pöytäkirjan tarkistamisen ja toimituskirjain allekirjoittamisen niiden kolmen valtuutetun tehtäväksi, jotka ovat velvolliset olemaan osallisina kaikissa valtuutettujen käsiteltävinä olevissa asioissa.

12 §

Pankkivaltuutettu on velvollinen eroamaan, jos hänet kutsutaan valtioneuvoston jäseneksi tai jos hän on ottanut sellaisen toimen, joka pankkivaltuutettujen yksimielisen päätöksen mukaan on soveltumaton hoidettavaksi valtuutetuntoimen ohella.

13 §

Jos pankkivaltuutettu asetetaan holhottavaksi tai jos hän luovuttaa omaisuutensa velkojilleen, on hän katsottava eronneeksi valtuutetuntoimestaan.

14 §

Pankkivaltuutettu, joka on velvollinen olemaan osallisena kaikissa valtuutettujen käsiteltävinä olevissa asioissa, saa pankin varoista vuotuisen palkkion, jonka määrä on viidestoista osa edustajanpalkkiosta annetun lain mukaan kansanedustajille kulloinkin suoritettavasta vuotuisesta palkkiosta, ja matkakulujen korvauksen. Muut pankkivaltuutetut saavat vuotuisen palkkion, jonka määrä on seitsemästoista osa edellä tarkoitetun lain mukaan kansanedustajalle kulloinkin suoritettavasta vuotuisesta palkkiosta, ja matkakulujen korvauksen. Puheenjohtajalle suoritetaan lisäksi vuotuinen palkkio, jonka määrä on neljäs osa edellä säännellystä kaikkiin valtuutettujen käsiteltävinä oleviin asioihin osallistuvan valtuutetun palkkiosta. Vuotuisesta palkkiosta suoritetaan kuukausittain kahdestoista osa. Jos pankkivaltuutettu ei jonakin kuukautena, jonka aikana pankkivaltuutetut ovat kokoontuneet, ole ollut saapuvilla yhdessäkään kokouksessa, ei palkkiota hänelle siltä kuukaudelta suoriteta.

Pankkivaltuutettujen sihteerin palkkion sekä heidän kansliansa tarverahat määräävät valtuutetut.


Nämä johtosäännön muutokset tulevat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1992

Eduskunnan puolesta


Saara-Maria Paakkinen puhemies


Erkki Ketola pääsihteeri

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.